Lue keskustelun säännöt.
8-vuotias dominoi muiden yöunta
15.07.2024 |
Vinkkejä seuraavaan tilanteeseen:
Meillä kotona 8-vuotias poistuu sängystään/huoneestaan eri tekosyillä pitkin iltaa/yötä, jos me vanhemmat olemme menneet itse nukkumaan, hän tulee huoneeseemme herättämään ja ei suostu palaamaan sänkyyn, ennen kuin on saanut huomiota osakseen. Varsinkin nyt kesäloma-aikaa tämä on TODELLA raskasta, koska lapsi estää oman nukahtamiseni mielivaltaisesti usein puoleenyöhön, ja aamulla on töiden takia pakko herätä kuitenkin viimeistään 06.00, kun lapsi saa jäädä tyytyväisenä nukkumaan. Iltarutiinit ovat olleet vuosikauden samanlaiset ja lapsi laitetaan nukkumaan ajoissa, koska tiedämme, että hänenkin unet jäävät muuten vähäisiksi, koska tätä nukahtamis-"showta" kestää illasta riippuen ainakin 1-3 tuntia. Lisäksi hän saattaa nukahtaa, mutta tulla yön aikana jopa 5-6 kertaa herättämään vanhemmat sanoen: "En saa nukuttua", vaikka fakta on, että on nukkunut ja nukahtaisi uudelleen, jos malttaisi pysyä sängyssä edes kymmenen minuuttia.
Jatkuva univelka ja kykenemättömyys tehdä väsyneenä ja ärtyneenä mitään palauttavaa toimintaa ovat syöneet omaa mielenterveyttäni ja parisuhdettani pidemmän aikaa, kun tilanteelle ei voi tehdä mitään, ja oikeaa unilääkettä tuon ikäiselle ei voi alkaa syöttää säännöllisesti. Melatoniinit on kokeiltu, mutta ne eivät ole auttaneet kuin satunnaisesti, koska mieto nukahtamislääke ei toimi, jos lapsi ramppaa eri syistä ympäri asuntoa tuntikaupalla pillerin ottamisen jälkeen ja vaikka nukahtaisikin melatoniinilla, sen vaikutus lakkaa muutaman tunnin päästä eikä estä siten enää lasta herättämästä myös koko muuta taloutta koska hän ei halua nukkua.
Ollaan sovittu, että jos tulee herättämään yöllä turhasta syystä (esim. viime yönä oli syytä pakko päästä pesemään kädet ilman syytä klo. 22.30 ja asian takia piti tulla herättämään vanhemmat), niin seuraavalta päivältä lähtee ruutuaikaa pois, mutta tämä ei ole auttanut ja lapsi voi olla koko seuraavan päivän ilman puhelinta tai televisiota, kun rangaistuksista huolimatta on pakko herättää koko talo useasti ilman syytä. Isompia rangaistuksia ei voi käyttää, koska kerran kun väsyneenä neljännen turhan herätyksen jälkeen nousin sängytä, huusin lapselle ja vein hänet väkisin takaisin omaan sänkyyn, lapsi puhui tilanteesta ulkopuoliselle aikuiselle ja saimme lastensuojelusyytteen.
Vinkkejä tilanteeseen, tällä hetkellä työpäivät ovat lähinnä seliämistä jatkuvassa univelassa ja pelkään, milloin työjohto huomaa sen, että työpanokseni on laskenut myös kuin lehmän häntä tämän takia. Vietän nyt jo vähintään muutaman yön kuukaudessa hotellissa, jotta saan univelkaa tasattua, mutta tämä järjestely käy lompakon päälle. Tukiverkostoa meillä on TODELLA olemattomasti ja lasta halutaan ottaa todella nihkeästi yökylään, koska pilaa myös vieraissa aikuisten yöunet. Olen jopa harkinnut eroa ja jonkinlaista vuorovanhemmuutta, että saisi nukkua edes puolet vuodesta.
Kommentit (524)
En jaksanut lukea alkua pidemmälle, koska teidän täydellinen kädettömyys ärsyttää. Mihin ihmeeseen ihmisten auktoriteetti on kadonnut? Meillä tuohon yöjuoksuttamiseen auttoi täydellinen pimahtaminen. Kun huusin kerran niin paljon kuin keuhkoista lähtee, niin lapsi uskoi, ettei tulla herättelemään enää ilman syytä. Pikkusiskoni yritti tuota samaa lapsena, mutta äiti kilahti kerran ihan kunnolla ja se loppui siihen.
Toisekseen se lapsi ylös aamulla eikä jätetä sitä enää nukkumaan, koska tuo pomppiminen johtuu osaltaan myös siitä että unirytmi on pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruumiillisen kurituksen uhka ehkäisisi tälläisen järjettömyyden totaalisesti. Ei olisi omassa lapsuudessa tullut ikinä mieleen herättää vanhempia turhaan
Nykyajan auktoriteettikyvyttömät lapatossu vanhemmat ovat Suomessa lasten kyykytettävinä.
Musta kuulostaa että taustalla jotain muutakin. Autisminkirjoon/neurojuttuihin kuuluu vähän tuommoinen käytös ja se, että yöunet ovat häiriintyneet. Heräillään yöllä touhuamaan ja unen määrä on vähäinen ilman väsymystä. Ei niihin auta "kuriin pistäminen".
Mä koittaisin hakea ihan oikeaa apua. Jos vaikka pääsisi sairaalaunikouluun. Tai ihan joltain uniohjaajalta apua. Lapsella on uniongelma, se on selvä.
Ensi avuksi siirtyisin nukkumaan lapsen huoneeseen nukkumaan ja vuorottelisin kumpi siellä nukkuisi. Näin tuon yöheräämisen pakkomielteen saa nopeammin katkaistua ja ehkä saisi taas lapsen aivot taas totutettua siihen, ettei yöllä tarvitse herätä. Nyt on huono, että lähtee vaeltelemaan sängystä öisin, herää entistä paremmin.
Ja tsemppiä sinne. Koittakaa nyt edes itse välillä saada unta.
Saan tästä myös kuvan, että lapsi on hieman yksinäinen. Herää tyhjään kotiin ja on päivän yksin. Ei ole juttukaveria eikä ehkä keksi tekemistä. Sitten pari tuntia vanhemmat läsnä kunnes hänet laitetaan pois heidän seurastaan nukkumaan. Yöllä taas yksin vaikka toivoisi seuraa ja käy varmistelemassa, että vanhemmat eivät vielä ole lähteneet.
Mitä jos antaisitte lapsen valvoa vähän myöhempään kanssanne. Saisi illasta enemmän seuraa ja menisi väsyneempänä nukkumaan. Kun on ladannut syliä/huomiota illasta niin voi nukkua rauhallisemmin. Kannattaa kokeilla.
Päivälle myös ehdottaisin seuralaista, jotain nuorta yläkoululaista/lukiolaista kesätöinään viemään lasta potkimaan palloa tai pelailemaan lautapelejä kotiin. Nyt jos pelailee koneella yksin päivät, ei saa energiaansa kulutettua ja pelien pelottavat (?) vauhdikkaat maailmat tekevät levottomaksi.
Sänky lapsen huoneeseen toiselle aikuiselle myös kokeilemisen arvoinen juttu tai hänelle patja vanhempien makkariin. Tätä ei liene vielä kokeiltu.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea alkua pidemmälle, koska teidän täydellinen kädettömyys ärsyttää. Mihin ihmeeseen ihmisten auktoriteetti on kadonnut? Meillä tuohon yöjuoksuttamiseen auttoi täydellinen pimahtaminen. Kun huusin kerran niin paljon kuin keuhkoista lähtee, niin lapsi uskoi, ettei tulla herättelemään enää ilman syytä. Pikkusiskoni yritti tuota samaa lapsena, mutta äiti kilahti kerran ihan kunnolla ja se loppui siihen.
Toisekseen se lapsi ylös aamulla eikä jätetä sitä enää nukkumaan, koska tuo pomppiminen johtuu osaltaan myös siitä että unirytmi on pielessä.
Johan ap sen tuossa kirjoitti. Eli yrittivät olla auktoriteetteja lapsella, mutta se johti lastensuojelun puuttumiseen niin kuin hyvin ymmärrettävää on. Kurikasvatus ei ole tätä päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukko vanhempien oveen ja laitatte vaikka korvatulpat, niin ei lapsi pääse häiritsee öisin tai sitten lukko lapsen oveen
Jos lapsella on noin pahoja nukahtamusvaikeuksia, niin kannattaa käydä hänen kanssaan lääkärissä.
Lapsillakin voi olla nukkumisongelmia ja niihin on olemassa hoitokeinoja.
Oma lapsi kärsii nukahtamisen vaikeudesta ja unessa pysymisen vaikeudesta. Lääkityksen avulla pystyy nykyään nukahtamaan kohtuullisessa ajassa eikä enää heräile yöllä kesken unien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella on vuorovaikutusvaje, johon hakee teiltä täydennystä teiltä iltaisin ja öisin. Lapsi tarvitsee positiivista vuorovaikutusta vanhemmilta kuten ruokaa ja vettä. Olen itse huomannut, että omalla lapsellani on paljon rauhallisempaa iltatoimet ja nukahtaminen, jos olen itse ollut hänelle aidosti läsnä, kuunnellut hänen asioitaan ja esim. pelannut tai leikkinyt hetken hänen kanssaan niin että olen aidosti mukana (enkä mieti omia asioitani samalla).
Jos olen päivän ollut joko kiireinen tai muuten vain omissa ajatuksissani eikä ole ollut aitoja vuorovaikutuksen hetkiä, odottaa illasta lapsen huomionhakuperseily (koska se ärtynytkin huomio vanhemmalta on huomiota). Hänellä on tarvevaje joka odottaa täyttymistään. Koettakaapa esim. vapaapäivänä tehdä lapsen kanssa aidosti rauhassa asioita ja antaa hänelle huomiota. 8 v. on vielä pieni, ja jos on työpäivien ajan itsekseen, niin en ihmettele yhtään että lähtee hakemaan huomiota illasta ja yöstä.
Oletteko yrittäneet ottaa ihan viereen nukkumaan? Ehkä siinä jaksaisi itsekseen odotella unen tuloa, kun on tavallaan se vanhemman läsnäolo vaan. Itse voitte nukkua vaikka lapsi vielä odottelisi unta.
Kyllähän me aikuisetkin mielellään nukumme toisen vieressä. Ei lapsi siinä mikään poikkeus lopulta ole. Kaikki eivät vaan vielä tuossa iässä uskalla valvoa yksin omassa huoneessa, jos uni ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan itsekin kuvan ennen kaikkea yksinäisestä lapsesta.
Miltä teidän aikuisten arki näyttää? Teettekö pitkiä työpäiviä, oletteko vapaa-ajalla paljon pois kotoa harrastusten parissa? Urheiletteko paljon? Kuinka monta tuntia viikossa käytätte lapsen kanssa touhuamiseen (lautapelit, leikki, uimahalli, leipominen ym)?
Vierailija kirjoitti:
Ruumiillisen kurituksen uhka ehkäisisi tälläisen järjettömyyden totaalisesti. Ei olisi omassa lapsuudessa tullut ikinä mieleen herättää vanhempia turhaan
Nykyajan auktoriteettikyvyttömät lapatossu vanhemmat ovat Suomessa lasten kyykytettävinä.
Niin ja vaikkei ruumiillista kuritusta käytettäisikään, ihmetyttää, kuinka jo tuon ikäinen lapsi edes kehtaa juosta häiritsemässä vanhempiaan tuolla tavalla? Itselle ei olisi tullut mieleenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saan itsekin kuvan ennen kaikkea yksinäisestä lapsesta.
Miltä teidän aikuisten arki näyttää? Teettekö pitkiä työpäiviä, oletteko vapaa-ajalla paljon pois kotoa harrastusten parissa? Urheiletteko paljon? Kuinka monta tuntia viikossa käytätte lapsen kanssa touhuamiseen (lautapelit, leikki, uimahalli, leipominen ym)?
Vai että lapsen kanssa touhuamiseen. Eikö 8-vuotias osaa leikkiä itsekseenkin, ilman että vanhempien pitää viihdyttää joka hetki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan itsekin kuvan ennen kaikkea yksinäisestä lapsesta.
Miltä teidän aikuisten arki näyttää? Teettekö pitkiä työpäiviä, oletteko vapaa-ajalla paljon pois kotoa harrastusten parissa? Urheiletteko paljon? Kuinka monta tuntia viikossa käytätte lapsen kanssa touhuamiseen (lautapelit, leikki, uimahalli, leipominen ym)?
Vai että lapsen kanssa touhuamiseen. Eikö 8-vuotias osaa leikkiä itsekseenkin, ilman että vanhempien pitää viihdyttää joka hetki?
Miksi edes hankkia lapsia, jos heidän kanssaan ei halua viettää lainkaan aikaa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi myös sängystä ylös aikaisin aamulla. Ei päiväunia. Varmasti alkaa nukuttaa paremmin öisin.
8 v. on ihan liian pieni yksin jätettäväksi koko päiväksi kotiin. Ei ihme, että valvoo yöt.
Eihän edellä mitään puhutta yksin kotiin jättämisestä vaan että herätetään aikaisin.
Vanhemman lähtiessä jää kotiin nukkumaan...
Kannattaa suoraan kysyä siltä lapselta, miksi se kerjää huomiota ja valehtelee milloin mistäkin (maha muka kipeä jne)
Mä nukuin äidin vieressä 12- vuotiaaksi asti. Yksi lapseni ns muutti omaan sänkyyn 13-vuotiaana. Nyt on vielä 9v vieressä nukkumassa. Kyllä ne siitä itsenäistyy, se on turvan kaipuuta kun haluaa olla lähellä tai vieressä öisin. Ihme empatiakyvyttömiä ihmisiä täällä.
Niinpä! Ei ihme jos tuon ikäinen käyttäytyy kuin pikkulapsi jos häntä sellaisena kohdellaan. Yksin omassa kodissa oleminen vanhempien ollessa töissä ei ole tuon ikäiselle mikään ongelma ellei ole jotenkin epänormaali tai pelkää jotain. Antaisin valvoa vähän pidempään enkä antaisi aamulla nukkua niin pitkään kuin haluaa. Kyllä se uni tulee ja unessa myös pysyy kun tarpeeksi väsyttää.
AP, kirjoitit että lapsi ei suostu palaamaan sänkyynsä ennen kun on saanut huomiota vanhemmilta. Hän siis tietää että saa aina halutessaan huomiota ja pomputtaa ja manipuloi teitä.
Ratkaisu on että ette anna huomiota.
Ensin lapselle kerrotaan että vanhemmat eivät enää jaksa pomppia pystyssä keskellä yötä ja tästä lähtien vanhemmat nukkuvat illasta aamuun ja lapsi saa käydä itse vessassa ym.
Kun lapsi kumminkin tulee herättämään niin teeskennelkää nukkuvanne syvästi ja heräävänne oikein hitaasti. Huomiota ei anneta vaan lapsi lähetetään takaisin omaan sänkyyn.
Lapsi todennäköisesti vänkyröi ja kokeilee rajojaan. Silloin aikuisen on lupa suuttua. Ei tarvitse huutaa vaikka onkin vihainen. Luja ja ankara komentaminen, nyt heti takaisin sänkyyn. Jos lapsi inttää niin vanhemmat eivät mene mukaan keskusteluun.
Tulee varmaan pari väsyttävää yötä mutta ennenpitkää lapsi huomaa että entinen palvelu ei pelaa. Oppii kyllä menemään takaisin sänkyynsä.
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin äidin vieressä 12- vuotiaaksi asti. Yksi lapseni ns muutti omaan sänkyyn 13-vuotiaana. Nyt on vielä 9v vieressä nukkumassa. Kyllä ne siitä itsenäistyy, se on turvan kaipuuta kun haluaa olla lähellä tai vieressä öisin. Ihme empatiakyvyttömiä ihmisiä täällä.
Ei ole normaalia, että yläkouluikäinen nukkuu vanhempien vieressä!
Kun lapsi tulee ruikuttamaan yöllä, älkää olko huomaavinanne, ellei ole joku oikea hätätilanne