Jos olet ollut normaalipainoinen lapsuudestasi lähtien, mitä ruokaa lapsuudenkodissasi syötiin? Mitkä olivat tyypillisiä ruokia?

Syötiin tavallisia kotiruokia

Isä metsästi ja kalasti eli paljon syötiin kaiken laista lihaa linnuista hirviin ja kalaa myös syötiin tosi paljon. Itse syön edelleen paljon kalaa, mutta lihan olen vaihtanut kanaan. Ei ole varaa ostaa lapsuuden riistaruokia. 

Läskisoosi/murusoosi ja keitetyt perunat, silakkalaatikko, mureke tai lihapullat, makaronilaatikko (ei munamaitoa), lihakeittoa, sunnuntaina uunikanaa ja muussia, merimiespihviä kokolihasta tai palapaistia. 

Pullan sai lauantaina kun äiti leipoi, limua lasillisen synttäreillä, jugurtin mummin luona tai kesälomalla herkkuna, keksin tai pari kun käytiin kahvittelemassa tutuilla. Sipsejä tms ei edes ollut 60-luvulla. 

15v olin 164cm/47kg, 16-38v painoin 52kg. 

Aamupala: Puuroa, kananmunia, leipää (päällä levite, kurkku, juusto/makkara), teetä, 

Lounas koulussa, muutoin vaikka marjakeittoa, näkkäriä, jogurttia tms

Päivällinen: peruna jossain muodossa + kastike, keittoja lihalla, makkaralla, kalalla sekä kasvissosekeitot, makaroonilaatikko, spaghetti jollain kastikkeella. Lasagne oli erityisherkku.

Iltapalalla leipää ja jogurttia/teetä

Sipsiä, karkkia, mehuja oli todella harvoin. Yleensä vain juhlapäivinä. Mehua välillä muutenkin. Saunapäivinä saatiin kyllä pienet limut.

Liikuttiin perheenä myös paljon yhdessä.

Ihan tavallista kotiruokaa, sellaisia mitä ketjussa on mainittu. Ateriaan kuului aina kasviksia ja salaatti. Limsaa ja mehua oli jonkun verran. Karkkeja ja suklaata joskus, ja kun oli, ei syöty koko pussia/suklaalevyä kerralla, vaan niistä riitti moneksi päiväksi kolmelle. Hampurilaisia ehkä kaksi kertaa vuodessa. 

Ateriat meillä oli kohtalaisen säännöllisesti samoihin aikoihin. Nyt yksinasuvana aikuisena ainut suht säännöllinen ateria on lounas, muuten syön kun on nälkä tai kun ehdin. Saatan olla melkein koko päivän syömättä, tai syödä monta pientä ateriaa päivän mittaan. Huolimatta epäsäännöllisestä ruokarytmistä olen pysynyt samassa painossa koko aikuisikäni.

Lapsuus osui 70-luvulle ja nuoruus 80-luvulle.

Äiti oli sydän- ja verisuonitutkimusryhmässä töissä yliopistolla, joten ruokavalio oli aika terveellinen. Ei voita, rasvaista maitoa yms. kuten lähes kaikissa muissa kodeissa. Äiti oli lähes kasvissyöjä, söi itse pyydettyä kalaa kesäisin, kotona syötiin esimerkiksi sipulikastiketta, kasvispihvejä, erilaisia keittoja, monipuolisesti vihanneksia sekä raakana että kypsennettynä, riistaa syötiin, jos sitä jostain saatiin. Noin 14v. jätin pois lihan, kalasta en ole koskaan tykännyt, joten se jäi myös pois.

Makeasta en ole koskaan välittänyt, siitä tuli huono olo, joskus tehtiin pullaa ja rahkapiirakkaa ja marjoista kiisseleit ja piirakoita, mutta en syönyt niistä. Olen aina inhonnut myös maitoa ja maitotuotteita, ainoa herkku josta olen aina pitänyt on jäätelö. Herkkuni oli pienenä jäätelö ja mansikat kuten on nykyäänkin.

Noin nelikymppisenä aloin syödä luomulihaa ja opettelin syömään myös kalaa ja äyriäisiä. Vieläkään ne eivät kovin hyvin maistu.

Kaurapuuro, peruna, ruskeakastike tai sipulikastike. Harvoin makkaraa. Jauhelihasta tehtiin soosi tilipäivänä. 

Näkkileipää syötiin. Näkkileipä oli halvempaa kuin ruisleipä. Juhlaa oli kun ostettiin hiivaleipä. 



Kerran päivässä syötiin. Koulupäivinä ei ollut kotona ruokaa kuin joskus. 

Ihmeesti selvittiin ilman hedelmiä, joskus syksyllä saatiin omenoita.

Talvella nyt ei ollut niitäkään kun kotimainen sato loppui. 

Porkkanaa oli joskus raasteena perunan ja kastikkeen kanssa. 

Asuttiin kaupungissa niin ei ollut viljelyksiä. Joskus sosiaalitoimisto antoi maksusitoumuksen e-myymälään (Elanto) Siellä käynti oli häpeällistä. 

Nykyään on lastensuojelu ja yleisesti ottaen asiat hyvin.

Syntymävuosi -57

Ennen:

-ei kermaa missään ruuassa, ainoastaan ruskeaa kastiketta jos sitäkään

-leivän päällä ei useimmiten muuta kuin margariinia, joskus lauantaimakkaraa

-ei mitään fetoja, tuorejuustoja tai aurajuustoja

-karkkia karkkipäivänä (ja niitä söi vain lapset), limsaa vain saunan kanssa ja sitäkin vain pari lasia per pää

-leivoksia harvoin, silloinkin yleensä pullaa

-kasviksina perunan lisäksi lähinnä tomaattikurkkusalaatti. 

Nykyään syön monipuolisemmin, mutta edelleenkään en herkuttele makealla usein, ja karkkia tai limsaa en kuluta ollenkaan. 

Ruoka oli usein samaan aikaan ja juotiin paljon mehuja. Ei tosin kaupasta ostettuja sokerilitkuja vaan äiti teki mehut oikeista hedelmistä mehukoneella https://testaajat.com/paras-mehupuristin/

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon kaikkia puolivalmisteita tyyliin italianpata, bolognesekastike valmiista kastikepurkista ja jauhelihasta jne. Isä oli viikot muualla ja äitikin teki pitkää päivää, joten ei ollut hirveästi aikaa kokkailuun. Aina oli kuitenkin jotain salaattia tai porkkanaraastetta siinä kaverina. Kaakaota juotiin melkein joka ilta, oli viiliksiä ja sokeroituja jogurtteja ym. aika usein, mutta karkkia, sipsiä, limuja, hamppareita ja sen tyyppistä taas harvoin. 

Meillä sama ruokien suhteen. Usein 2-3pv samaa kiusausta/makaronilaatikkoa. Karkkipäivä kerran viikossa. Ensimmäisen hampurilaisateriani taisin syödä 10-vuotiaana, sillä mäkkäreitä tms ei meidän kaupungissa ollut. Liikuttiin lisäksi tosi paljon, pyöräilin kesäisin kymmeniä kilometrejä isän kanssa ihan vaan huvikseen. 

Ihan tavallisia kotiruokia. Sipsejä ja limpsaa oli kerran vuodessa uutena vuotena. Kesällä toki sai kerran pari saunalimsaa reissuissa. Kesäisin syötiin paljon järvikalaa ja joskus hirvenlihaa, muuten oli lihapullia, kesäkeittoa, janssoninkiusausta jne. Ei ollut suklaamuroja tai muuta herkkua kuin harvoin. En muista oliko edes karkkipäivää. Nykyään painoindeksi näin keski-ikäisenä n. 19,3. Nuorempana söin paljon ja mitä tahansa lihoamatta mutta nykyään tarvitsee jo vähän säännöstellä syömisiä. Jos on joku päivä tullut syötyä paljon pitää seuraavana päivänä syödä vähemmän. 

Voi puolittaa:

SVT: Puoli konetiskitablettia riittää - jälki yhtä puhdasta kuin kokonaisella | Yle

Minä söin perunaa ja kastiketta,  lihapullia ja jauhelihakastiketta. Niitten kanssa puolukkahilloa.

Oli lihakeittoa, hernekeittoa,  kaikenlaisia keittoruokia. Kaikkea perusruokaa. Peruna oli aina mukana.

Täysmaitoa, ruisleipää.  Juustoa. 

Jouluna jouluruoat.  Lauantaisin leivotttiin pullaa. joskus jotain kuivakakkua tai mustikkapiirakkaa tms.  Aina oli myös jäkiruoka; joku marjakiisseli usein tai pannukakkua. 

Illalla saatoin syödä muroja.  Riisimuroja tai Corn Flakesia maidon kanssa.

Karkkia meillä syötiin harvoin. Suklaalevy jaettiin, ei sitä yksin saanut paitsi Jouluna.  Karamelliaski voitiin saada. Syntymäpäivänä karkkipussi.

Limsa oli harvinaisuus enkä siitä koskaan ole oppinut oikein pitämään.  Omien marjapuskien marjojen mehua kyllä juotiin. 

Marjoja me muksut vedettiin kesäisin mahan täydeltä, oman pihan vadelmia ja karviaisia ja viinimarjoja. Metsästä mustikoita ja niitä kerättiin myös talveksi. Omenapuita oli.

Ihan monipuolinen terveellinen kotiruoka. Kukaan ei meillä ollut lihavia eikä ylipainoinen. En muista koulustakaan kuin yhden tytön ja yhden pojan jotka oli isompikokoisia.

Olen ikäni ollut joko normaalipainoinen tai nykyisin kuulemma liian laiha.  Kun ikää tule pitäisi kuulemma painoa olla enemmän ettei tule osteoporoosia.  En syö vieläkään makeaa kuin hyvin vähän.  Harrastan paljon liikuntaa.  Olen lapsesta asti liikkunut paljon. En käy salilla.

Niin ja mainitakseni olen "sairastanut"  kilpirauhasen vajaatoimintaa vähän yli kolmekymppisestä, enkä ole senkään takia painoa lisännyt.  Lääkitys on, pärjään hyvin ja käyn kerran vuodessa kontrolloimassa jos ongelmia ei ole, eikä siis ole ollut. Kaksi lasta synnyttänyt.  Paino palannut lähtötasolle.

En kontrolloi syömistä mitenkään. Syön neljä kertaa päivässä aamiaisen lounaan päivällisen ja illalla aina jotakin.

En syö välipaloja.  Tällä olen mennyt ja hyvin pärjännyt. Mielestäni rento suhde ruokaan ja syömiseen on iso syy miksi en tuskaile painon kanssa.  Lisään vielä että alkoholi ei kuulu elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys siis niille jotka olleet elämänsä normaalipainoisia. Ei jos vähitellen lihonut ylipainoiseksi.

- Kuka tämän viestin takana on?  Aloittajako?  Aika pieneen osaan jäävien kohteelle aloitus, kun tietää, että monet saavat vanhemmiten jonkin verran lisäkiloja.  Useimmiten 30+ alkaen,  Raskaudet, hormonaaliset syyt, prosessoitujen ruokien yleistyminen, sokeroitujen/keinomakeutta sisältävien elintarvikkeiden yleistyminen, välipalojan tuputtamien, todellakin limut/ kaupan mehut.  Kun lapsi kysyy jotain uteliaana oppiakseen - käteen tupataan pätkä makkaraa - ja kehoitetaan, mene leikkimään, vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa/rauhaa.  Aloittajalla on tietenkin oikeus haluamaansa aiheeseen, mutta pyydänkin jatkossa muotoilemaan aiheen vieläkin paremmin.,jottei aikuisuuden alkaessa olevat ylipainoa saaneet turhaan vaivaudu avautumaan aloittajan ketjuun.

Perunaa ja kastikkeita, makaronivelliä, paistinperunoita, puuroja, lihakeittoa, kesällä paistettua haukea tai ahvenia, jos joku onnistu kalastamaan, leipää, itse tehtyä pullaa oli aina kahveilla.

Vierailija kirjoitti:

Perunaa ja kastikkeita, makaronivelliä, paistinperunoita, puuroja, lihakeittoa, kesällä paistettua haukea tai ahvenia, jos joku onnistu kalastamaan, leipää, itse tehtyä pullaa oli aina kahveilla.

Niin ja itsetehtyjä mehuja juotiin. Syötiin aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltakahvi ja iltapala. Usein siis :)

Ihan 70- ja 80 -lukujen perusruokia. Perunaa ruskeaakastikketta (makkara/jauheliha), keittoja, makaronia ja jauhelihaa, laatikoita jne. Söin myös karkkia viikollakin, join tuoremehua, kotona tehtyä mehua ja limsaa. Lapsena liikuin paljon, pyöräiltiin ja muutenkin leikittiin ulkona. Sen kulutti mitä söi. Ei ollut montaakaan ylipainoista lasta.

Aina hoikka olen ollut. Sokeria ei rajoitettu, herkkuja oli aina tarjolla. Sain syödä mitä halusin. Hampaat oli sitten huonossa kunnossa.

Leipää, puuroa, perunoita ja kastiketta 

Välillä meni viikko ilman että sai ruokaa kotona, ei sillä että ruokaa oli kaappi täynnä mutta isä vahti sitä kuin haukka ja oli aina rääkymässä jos joku halusi syödä, alipainoa oli, revi siitä huumoria iltaasi. Nykyisin olen lihava.