Introvertit äidit/isät! Miten pää kestää lasten kesälomat?
Olen introvertti ja jossain määrin myös erityisherkkä ja oma hyvinvointi vaatisi riittävää omaa aikaa ja yksin oloa. Olen kuitenkin koko kesäloman ajan vastuussa lapsesta, sillä toisella puoliskolla ei ole lomaa samaan aikaan. Lapsi ei oikein enää viihdy mummulassa ja tuntuu, että koko ajan pitää olla joko ruokaa laittamassa tai viihdyttämässä ja tekemistä keksimässä. Satunnaisesti on toki sellaisiakin hetkiä, että sekä lapsi että minä puuhaamme omiamme, ja välillä lapsi on kavereillakin, mutta useammin kaverit meillä. Usein reilun puolen tunnin iltalenkki on päivän ainoa hetki, kun saa olla vähän aikaa itsekseen ja rauhassa omien ajatustensa kanssa. Tuntuu, että oma palautuminen jää lomalla aivan vajaaksi ja stressitaso vain nousee. Nyt olisi tarvetta hyville vinkeille! Miten te muut introvertit vanhemmat olette ratkaisseet oman ajan tarpeen?
Kommentit (4)
Huonosti kestää vaikka en edes ole introvertti ja lapsi on minulla vain joka toinen viikko. Harva tätä varmaan uskaltaa sanoa.
Yritän keksiä tekemistä, retkiä, kirjastoa, uimahallia jne mikä lapselle kivaa ja vie energiaa.
Eipä minusta taida apua olla. Pienen lapsen kanssa auttoi päiväuni/lepohetket, ja se kun lapsi meni ajoissa nukkumaan. Nyt kouluikäisestä huomaan, että hänkin taitaa olla introvertin puoleinen. Pitää mielellään "taukoa" itsekseen ja lueskelee. Kavereita näkee lomalla, mutta ei edes joka päivä.
Kestän kyllä oman perheen ihan hyvin. Lasten kaverit ottaa välillä hermoon, mutta ajattelen niin, että lapsilla on oikeus tuoda kavereita kotiin ja minun vain pitää sietää se. Laitan luurit korville ja pakenen tabletin kanssa takkahuoneeseen, kun alkaa mennä sietorajan yli. Mies tai isoin lapsista vahtii nuorempien menoa, kun itse otan aikalisää.
Oma ongelma ratkennut sillä että olen lasten etävanhempi. Eikö lapsella ole mitään omia juttuja tai harrastuksia? Minkä ikäisestä edes tässä tapauksessa puhutaan?