Nirsoileva pojan tyttöystävä

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli hieman vastaavanlainen tilanne, pojan tyttöystävä oli kutsuttu syömään ja hän on omien sanojensa muukaan täysvegaani (???). Mikään tarjottu ei neidille kelvannut. Kunnes tyttäreni ei enää sietänyt kyseistä käyttäytymistä, niin paukautti, että jännä miten mäkkärihötöt ja pizzat kelpaa neidille bileiltojen jälkeen. Siihen loppui tyttöystävän vierailut. Ja onneksi pojallakin "aukesi" silmät ja heivasi tytön.

Pyydäs käymään se tyttäres täälläkin. Maksan matkat ja ruuat. Ihan kunnon ruuat. 

T. Väsynyt anoppi 67 v, Imatra 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen anoppi. Ei millään ymmärrä, kun sanon ei kiitos. Aina pitäisi selittää, miksen tykkää jostain ruoasta, ja sitten loukkaannutaan perään. En esimerkiksi tilliä pysty syömään ilman että tulee yrjö suuhun. Minusta tämä on asia, jota minun ei pitäisi joutua selventämään ruokapöydässä, ihan jo muidenkin ihmisten vuoksi. 

 

Se, ettei joku tykkää juuri sinun suosikkiruoistasi, ei tee hänestä automaattisesti nirsoa tai epäkohteliasta. Teillä on vain eri maku. Toki jos hän on kyselemättä moittinut ruokaa mauttomaksi, niin se on töykeää. Ja yli parikymppisen pitäisi jo kustantaa ravintolasafkansa itse, mutta sinähän olet poikasi kasvattanut, ei tyttöystävä. 

Varmaan kymmenes kerta. Ap kysyi etukäteen rajoitteet. Ei neiti puhunut perunasta ja ilmeisesti siitä ettei pysty syömään normaalisti maustetta ruokaa lainkaan. 

En minäkään syö esim simpukoita. Jos mut kutsuttaisiin ruokakylään, ilmoittaisin tuon simpukan varmuuden vuoksi. Peruna nyt on niin perusruokaa että se tulee ilmoittaa jos ei sitä ptsty syömään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen anoppi. Ei millään ymmärrä, kun sanon ei kiitos. Aina pitäisi selittää, miksen tykkää jostain ruoasta, ja sitten loukkaannutaan perään. En esimerkiksi tilliä pysty syömään ilman että tulee yrjö suuhun. Minusta tämä on asia, jota minun ei pitäisi joutua selventämään ruokapöydässä, ihan jo muidenkin ihmisten vuoksi. 

 

Se, ettei joku tykkää juuri sinun suosikkiruoistasi, ei tee hänestä automaattisesti nirsoa tai epäkohteliasta. Teillä on vain eri maku. Toki jos hän on kyselemättä moittinut ruokaa mauttomaksi, niin se on töykeää. Ja yli parikymppisen pitäisi jo kustantaa ravintolasafkansa itse, mutta sinähän olet poikasi kasvattanut, ei tyttöystävä. 

Kyllä. Ete

Vegaanius on oma valinta. Allergia ei. Ehkä nuo eivät ole ihan vertailukelpoisia asioita?

Ollaan siis vihaisia ihmisen omista valinnoista? Jos sanoo ettei syö etanoita tai simpukoita, ne ovat ällöttäviä, melkein kaikki nyökkäävät että juu, täysin ymmärrettävää kyllä. Jos sanoo ettei syö lihaa, se on ällöttävää, niin alkaa uikutus kuinka ei niin voi sanoa eikä tuota mieltä saa olla, sitä lihaa on pakko vaan nyt syödä. Eikö ole kummallista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä veikkaan, että tytöllä on jotain syömiseen liittyvää ahdistusta, joka pahenee sosiaalisissa tilanteissa. Ja sitten kun on tilanteessa, missä kiinnitetään erityistä huomiota, että syökö nyt varmasti ja kelpaako, niin ahdistaa niin että ei pysty syömään.

Kyselitkö, että onko hyvää, maistuuko? Toisin sanoen, tyrkytitkö tai tuputitko?

 

Joo mulla on myös. Jos en kylässä saa skumppaa, mansikkaa, sorbettia ja huippu intialaista vegesafkaa niin hajoan. 

 

Oikeasti. Jos tuollainen ongelma olisi tytöllä, onhan siitä kerrottava. Muuten menee moukkamaisuuden piikkiin. 

Kuinka moni haluaa kertoa ihan vieraille ihmisille vaikkapa syömishäiriöstään

Ja kissan viikset. Jos olisi noin paha mieli sairaus niin poju tietäisi sen ja näkyisi se muutenkin. Tyttö olisi kuntoututuella tai jotain. Ja kummasti se sama ahdistus ei haittaa kapakassa syödessä missä nyt vastaan voi tulla mitä vaan perv o miestä. Nyt ei pystynyt syödä kasvisruokaa pojan äidillä. Viiniä ja mansikkaa vinguttiin. Mikäs mansikkaviinidiagnoosi se on.. Kyllä tulee vaikea elämä pojalle jos tämän trinsessan ottaa. 

Uskon että aloitus voi olla totta! Mulla vähän samantapainen kokemus vegaanista. Vaikka oli vegaanista tarjottavaa niin niidenkin kohdalla erittäin ylimielistä käytöstä ja rajoitteisuutta. Epäilen et taustalla voi olla jotain mielenterveyteen liittyvää. Seuraavan kerran saa ostaa omin varoin haluamansa ainekset, ei mullekaan osteta mun suosimia tuotteita. 

Meillä tehdään se paahtopaisti ja sen voi syödä tai jättää syömättä. 

Meillä ei nirppanokkia tai vegehörhöjä kumarrella.

Eipä meillekkään pihviä tarjottu vegetyttärellä. Vegeä vaan oli tarjolla. Tasan menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen anoppi. Ei millään ymmärrä, kun sanon ei kiitos. Aina pitäisi selittää, miksen tykkää jostain ruoasta, ja sitten loukkaannutaan perään. En esimerkiksi tilliä pysty syömään ilman että tulee yrjö suuhun. Minusta tämä on asia, jota minun ei pitäisi joutua selventämään ruokapöydässä, ihan jo muidenkin ihmisten vuoksi. 

 

Se, ettei joku tykkää juuri sinun suosikkiruoistasi, ei tee hänestä automaattisesti nirsoa tai epäkohteliasta. Teillä on vain eri maku. Toki jos hän on kyselemättä moittinut ruokaa mauttomaksi, niin se on töykeää. Ja yli parikymppisen pitäisi jo kustantaa ravintolasafkansa itse, mutta sinähän olet poikasi kasvattanut, ei tyttö

Kun tässä ei ole nyt kyse vegaanisuudesta vaan törpöistä tavoista tytön toimesta .  Te haukutte ap. ta  kuin tämä olisi tarjonnut kyljykset vegaanille. 

Minä tein intialaista anopille. Kakoi ja valitti mausteisuutta. Ja minä kun myönnyin vaivalla tekemään liharuokaa, vaikka itse en siitä välitä. Sanoi, että ei tykkää chilistä ja kurkumasta. Näytin ovea ja sanoin, että painuu sitten ABC:lle muiden eläkeläisten kanssa muusia lippaamaan. Totesin, että ei ole hyväksi miehelleni ja lapsilleni tuollainen ihminen. Ei mitään kunnioitusta ja tapoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen anoppi. Ei millään ymmärrä, kun sanon ei kiitos. Aina pitäisi selittää, miksen tykkää jostain ruoasta, ja sitten loukkaannutaan perään. En esimerkiksi tilliä pysty syömään ilman että tulee yrjö suuhun. Minusta tämä on asia, jota minun ei pitäisi joutua selventämään ruokapöydässä, ihan jo muidenkin ihmisten vuoksi. 

 

Se, ettei joku tykkää juuri sinun suosikkiruoistasi, ei tee hänestä automaattisesti nirsoa tai epäkohteliasta. Teillä on vain eri maku. Toki jos hän on kyselemättä moittinut ruokaa mauttomaksi, niin se on töykeää. Ja yli parikymppisen pitäisi jo kustantaa ravintolasafkansa itse, mutta sinähän olet poikasi kasvattanut, ei tyttöystävä. 

 

Varmaan kymmenes kerta. Ap kysyi etukäteen rajoitteet. Ei neiti puhunut perunasta ja ilmeisesti siitä ettei pysty syömään normaalisti maustetta r

En ole lukenut koko keskustelua jotta tietäisin mitä on mainittu. Oletan että oleelliset asiat mainitaan aloituksessa.

En minä ainakaan laita kokonaista listaa rajoitteistani, lähinnä allergiat ja erityisruokavaliot. Oletan että normaali ihminen sietää sen jos en pidä jostain eikä tee siitä showta, koska se on ihan tavallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen anoppi. Ei millään ymmärrä, kun sanon ei kiitos. Aina pitäisi selittää, miksen tykkää jostain ruoasta, ja sitten loukkaannutaan perään. En esimerkiksi tilliä pysty syömään ilman että tulee yrjö suuhun. Minusta tämä on asia, jota minun ei pitäisi joutua selventämään ruokapöydässä, ihan jo muidenkin ihmisten vuoksi. 

 

Se, ettei joku tykkää juuri sinun suosikkiruoistasi, ei tee hänestä automaattisesti nirsoa tai epäkohteliasta. Teillä on vain eri maku. Toki jos hän on kyselemättä moittinut ruokaa mauttomaksi, niin se on töykeää. Ja yli parikymppisen pitäisi jo kustantaa ravintolasafkansa itse, mutta sinähän olet poikasi kasvattanut, ei tyttöystävä. 

 

Varmaan kymmenes kerta. Ap kysyi etukäteen rajoitteet. Ei neiti puhunut perunasta ja ilmeisesti siitä ettei pysty syömään normaalisti maustetta r

Kuvitellaan, että vieras antaisi listan, mitä ei syö ja mitä syö: ei keitettyä perunaa, ei kanankoipia, ei ribsejä, ei kalaa jossa ruotoja, ei karjalanpaistia, ei selleriä, ei kesäkeittoa,ei maksaa, ei nakkikastiketta, ei kinkkukiusausta, ei voileipäkakkua, ei mansikkakakkua, ei vaniljajäätelöä......ja ruuan tulee olla vahvasti maustettu chilillä, pippurilla ja mahdollisesti muillakin eksoottisilla mausteseoksilla tai yrteillä.

Luuleeko joku ettei ap valittaisi tuosta listasta? Heti olisi nenä vinossa, kun noin kovan listan vieras laittoi kysyttäessä. Eli vieras ei voi mitenkään toimia oikein. Kertoo kaiken mitä ei syö: valitusta. Ei kerro ja jättää syömättä: valitusta. Miettikäähän nyt oikeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Uskon että aloitus voi olla totta! Mulla vähän samantapainen kokemus vegaanista. Vaikka oli vegaanista tarjottavaa niin niidenkin kohdalla erittäin ylimielistä käytöstä ja rajoitteisuutta. Epäilen et taustalla voi olla jotain mielenterveyteen liittyvää. Seuraavan kerran saa ostaa omin varoin haluamansa ainekset, ei mullekaan osteta mun suosimia tuotteita. 

Ketjun myötä: pakko hakea huomenna mansikkaa, perunaa ja tilliä torilta. Ehkä myös hyvää viiniä pullon. Tai jospa elosteleosi ja kävisi torin laidalla terassilla ottamsssa lasin skumppaa. 

Omilla rahoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen anoppi. Ei millään ymmärrä, kun sanon ei kiitos. Aina pitäisi selittää, miksen tykkää jostain ruoasta, ja sitten loukkaannutaan perään. En esimerkiksi tilliä pysty syömään ilman että tulee yrjö suuhun. Minusta tämä on asia, jota minun ei pitäisi joutua selventämään ruokapöydässä, ihan jo muidenkin ihmisten vuoksi. 

 

Se, ettei joku tykkää juuri sinun suosikkiruoistasi, ei tee hänestä automaattisesti nirsoa tai epäkohteliasta. Teillä on vain eri maku. Toki jos hän on kyselemättä moittinut ruokaa mauttomaksi, niin se on töykeää. Ja yli parikymppisen pitäisi jo kustantaa ravintolasafkansa itse, mutta sinähän olet poikasi kasvattanut, ei tyttöystävä. 

 

Varmaan kymmenes kerta. Ap kysyi etukäteen rajoitteet. Ei neiti puhunut perunasta ja ilmeisesti s

 

Juuri näin. Loppujen lopuksi voimme kontrolloida vain omaa toimintaamme. Jos aloittajaa häiritsee valikoiva syöminen, on varmaan parempi ettei hän tee ruokaa enää tälle tyttöystävälle

Jos joku ei pidä tai syö tekemääni ruokaa, ei se ole loukkaus minua kohtaan, vaan kysymys on siitä ruuasta.

Vierailija kirjoitti:

Poikasi meni sitten kermapeffaan sekantumaan, otan osaa. Perhe luultavasti varakas ja mahdollisesti myös heppatyttö.

Mitä heppatyttöys tähän kuuluu?!

Taasko?

Vierailija kirjoitti:

Meillä tehdään se paahtopaisti ja sen voi syödä tai jättää syömättä. 

Meillä ei nirppanokkia tai vegehörhöjä kumarrella.

Eipä meillekkään pihviä tarjottu vegetyttärellä. Vegeä vaan oli tarjolla. Tasan menee.

Sekasyöjinä te voitte syödä kasvisruokaa, vegaani taas ei voi syödä lihaa. 

Juuri tuollaiset änkyrät pistävät vihaksi. Kuinka j untti pitää olla, että vaatii lihaa joka aterialle. En ole itse vegaani tai vegetaristi ja omissa ympyröissäni syödään monipuolisesti ja kunnioitetaan toisten ruokavalioita, johtuivat ne mistä syystä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen anoppi. Ei millään ymmärrä, kun sanon ei kiitos. Aina pitäisi selittää, miksen tykkää jostain ruoasta, ja sitten loukkaannutaan perään. En esimerkiksi tilliä pysty syömään ilman että tulee yrjö suuhun. Minusta tämä on asia, jota minun ei pitäisi joutua selventämään ruokapöydässä, ihan jo muidenkin ihmisten vuoksi. 

 

Se, ettei joku tykkää juuri sinun suosikkiruoistasi, ei tee hänestä automaattisesti nirsoa tai epäkohteliasta. Teillä on vain eri maku. Toki jos hän on kyselemättä moittinut ruokaa mauttomaksi, niin se on töykeää. Ja yli parikymppisen pitäisi jo kustantaa ravintolasafkansa itse, mutta sinähän olet poikasi kasvattanut, ei tyttöystävä. 

Kyllä. Etenkin kasvissyönti ja vegaanius on joillekin vähän vanhemmille naisille joku punainen vaate. Etenkin m

Jos ei tulisi niin kamalat kivut niin keliaakikkona tekisi mieli tällaisessa kylässä ottaa normijauhokakkua. Ja parin tunnin päästä pahoinvoida kyläpaikka pahan päiväiseksi. Se molemmista päistä pahoinvointi kestää loppuillan. 

Näkisi siinä sitten että oliko se vain huomion hakua ja vengortamista muuten vaan. 

Minkäs sitä nirsoudelleen voi. En minäkään ymmärrä nirsoja, mutta jotkut vaan ovat sellaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikasi meni sitten kermapeffaan sekantumaan, otan osaa. Perhe luultavasti varakas ja mahdollisesti myös heppatyttö.

Mitä heppatyttöys tähän kuuluu?!

Tuollaisia vanhat naiset ovat. Haukkuvat nuoria naisia ihan mistä tahansa. Kyllä ne aiheen keksivät.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku ei pidä tai syö tekemääni ruokaa, ei se ole loukkaus minua kohtaan, vaan kysymys on siitä ruuasta.

Tämä! Ne vanhat tättähäärät kun vaan eivät tätä ymmärrä.