Kävelin äsken syksyisessä vesisateessa kotiin

Mukavaa syksyä sinulle ja perheellesi.

ennenkuin sen menettää. Liian usein käy niin.

esikoisen matkaa harrastuksen pariin. Sinne se 7v meni yksin matkalla yksi tien ylitys. Vastahan se oli vauva ja työnsin vaunuissa samoja reittejä.



Ensi viikot koulun alkaessa oli vaikeita nyt jää jo mielellään yksin kotiin pieneksi hetkeksi ennen ja jälkeen koulun (maks 30 min) Kohta se pärjää jo kaikestä yksin ja äiti itkee...

Nyt meilläkin 14 vuotias äksyilee ja väistelee jos halata yrittää. Älä, tosi noloo :)

Ne kasvaa liian nopeesti

oi pienokainen , oot lainaa mulle hetken vain

Kukaan tullu tänne pilaa tätä ketjua. -vielä.

On se nii outoo huomata ku meilläki yhtäkkiä niiin iso poika. Äsken vielä oli ihan avuton ja autettava ja yhtäkkiä ei antais ees poskelle pusuttaa. ;)

toinen osaa jo niin paljon :)

tyttö: Miksi sinä tykkäät minusta, äiti?

minä: Koska sinä olet niin ihana tyttö.

tyttö: Miksi minä olen niin ihana tyttö?

minä: No kun sinä vain olet niin ihana.

tyttö: Pelustele, miksi minä olen niin ihana.

minä: No kun sinä nyt vain olet.

tyttö: Ei äidin kanssa voi keskustella!

.

Lupasin kyllä perustella illalla. :)

11

Jatketaan positiivisuuspäivää sateesta huolimatta:)

Jos vaikka itse satun olemaan aamulla hermostunut ja väsynyt vauvan valvottamisen takia niin saattaa aamulla 3v herätä ja katsoa ulos sekä tokaista:

"Äiti, on ihana aamu"

Ei siinä oikeen enää vihainen voi olla...

ollaanko kaveleita?



Sydäntä särki. Ihana

kun herätin tytön.



minä: Huomenta Eeva kulta, nyt on aika jo herätä.

tyttö: mee pois, haluun nukkuu

minä: en voi mennä, kun mun pitää herättää sut

tyttö: mä rakastan sua



ja otti kaulasta kiinni.

ja tuumas et rakastan sua :) Kyllä kummitädin sydän suli <3