Suomalaisten yliopistojen eliittialoille on vähän tunnettu takaportti.

Vieläkös ruotsinkielisillä on omat kiintiöt? eli ruksi kohtaan kieli ruotsi ja sisään.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kyseessä ole avoimen väylä. 

Ei voi olla koska se ei ole vähemmän tunnettu vaan kaikki tietää sen lisäksi siinä ei arvota mitään.

Vierailija kirjoitti:

Jos on suorittanut bachelor tason tutkinnon ulkomailla, ei tarvii pääsykoetta, yo-tutkintoa, tai hyviä arvosanoja päästääkseen täällä opiskelemaan. Suomessa tarvii sen jälkeen vain suorittaa syventävät opinnot ja lopputyön jotta saa di/fm tutkinnon. Ne suorittaa helposti 1-2 vuodessa.

Monet aasialaiset ostavat bachelor tutkinnon muutamalla tonnilla feikki yliopistolta ja jatkavat sillä suomessa. Noita yliopistoja kun on maailmalla miljoonia, eikä ne suomessa jaksa selvittää mitkä ovat aitoja ja mitkä ei. Noissa paremmissa feikeissä kun on vielä vakuuttavat nettisivut ja puhelinnumeroon vastataan. 

 

Paljon maksoi!?

Ketjussa kehutaan kuinka ulkomailta voi saada helposti tutkinnon. unohtuu eräs seikka;

Se opiskelu ja eläminen ulkomailla maksaa.

Suomessa samalla hinnalla saa ostettua vaikka kuinka paljon eri tutkintoja jotka on ihan samaa tavaraa.

Onko kukaan vielä lukenut juttua?

-Ap

Itse opiskelin Otaniemessä 7 vuotta sitten. Silloin oli maisterivaiheessa hyvin sekalaista porukkaa Aasiasta, varmasti jollain AMK-tutkinnolla tullut suomalainen olisi osannut asiat paremmin. Yliopistot saavat rahoitusta kansainvälisyydestä, niin sitten otetaan kaikenlaista sisään. Oli siellä älykkäitäkin ulkomaalaisia mm. USA:sta ja Espanjasta.

Kauppatieteisiin on ollut iät ja ajat avoimen väylä. Sen sijaan psykologiaan (,jos haluaa psykologin pätevyyden) tai mihinkään lääketieteelliseen, farmasiaan tai proviisorikoulutukseen ei sellaista ole. Nykypäivänä kauppis on melko bulkkitutkinto ja ala on todella kilpailtu.

Ehkä kyseessä on vapaa sivuaineoikeus?

Minä menin Tampereen yliopistoon matematiikalle pääsykokeiden kautta, mutta ensimmäisenä opintovuonna tajusin, että tämä ei ole minulle. Toisena opiskeluvuotena käytin sivuaineoikeuttani tutustuen viiteen eri alaan. Lopulta kavensin niistä kahteen ja aloin opiskella niitä.

Kun olin saanut kasaan näistä kiinnostavammasta 44 ov:a hyvin ja kiitettävin arvosanoin, hain ja sain siirron ko. pääaineeseen nk. sisäisenä siirtona ilman pääsykokeita. (Tiedekunnat saavat rahaa valmistuneista opiskelijoista, joten molempien etu.) Päälle vielä opettajan pedagogiset opinnot, ja sitten työelämään.

Nyt päättyneenä keväänä tuli 20 vuotta opetusalalla täyteen ja virka on ollut 12 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Tarkennan: lista on globaali, mutta se on laadittu eussa, koska eussa on yhtenäiset akkreditointikriteerit.

Mistä tän listan voi nähdä? Esim usassa on kaikenlaisia roskatason yliopistoja joista kuka tahansa saa paperit. Akkreditionti on kunnossa tietenkin. Kehitysmaissa on varmaan vieläkin villinpi meno.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on suorittanut bachelor tason tutkinnon ulkomailla, ei tarvii pääsykoetta, yo-tutkintoa, tai hyviä arvosanoja päästääkseen täällä opiskelemaan. Suomessa tarvii sen jälkeen vain suorittaa syventävät opinnot ja lopputyön jotta saa di/fm tutkinnon. Ne suorittaa helposti 1-2 vuodessa.

Monet aasialaiset ostavat bachelor tutkinnon muutamalla tonnilla feikki yliopistolta ja jatkavat sillä suomessa. Noita yliopistoja kun on maailmalla miljoonia, eikä ne suomessa jaksa selvittää mitkä ovat aitoja ja mitkä ei. Noissa paremmissa feikeissä kun on vielä vakuuttavat nettisivut ja puhelinnumeroon vastataan. 

 

Paljon maksoi!?

Noin 50 tonnia yhteensä. Kyseessä siis akkreditoitu (regional) mutta huonotasoinen jenkkiyliopisto. 

Tuosta on sitten aikaa. Nykyisin tuskin tuolla hinnalla saa tutkintoa mistään, varsinkin jos on ulkkari (ei mahdollisuutta stipendeihin, eikä in-state lukukausimaksuihin).

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa kehutaan kuinka ulkomailta voi saada helposti tutkinnon. unohtuu eräs seikka;

Se opiskelu ja eläminen ulkomailla maksaa.

Suomessa samalla hinnalla saa ostettua vaikka kuinka paljon eri tutkintoja jotka on ihan samaa tavaraa.

Onko kukaan vielä lukenut juttua?

-Ap

Nykyisin koko tutkinnon voi suorittaa netissä, eli mitään lisäkuluja elämisestä ei tule suomeen verrattuna. Opintotukea saa normaalisti ulkomaan opiskeluihin.

Ja sitten tuolla kandin tutkinnolla saa ihan saman suomitutkinnon mitä muutkin valmistuneet saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut valitsemassa noita ulkomailla bachelor-tutkinnon suorittaneita opiskelijoita oman suomalaisen yliopistoni maisteriopintoihin. Ainakin omalla alallani bachelor-tutkinnon arvosanojen pitää olla todella hyvät, jotta olisi mahdollisuus tulla valituksi. Lisäksi on todella tärkeä valintaperuste, missä yliopistossa bachelor-tutkinto on suoritettu. Seuraamme myös opiskelijoiden opintomenestystä meillä, ja jos huomaamme, että jostain yliopistosta tulleet opiskelijat eivät pärjää, niin sieltä ei enää jatkossa oteta uusia opiskelijoita.

Näin omana kokemuksenani voin sanoa, että keskimääräinen ulkomailta maisteriopintoihin tullut opiskelija on yhtä lahjakas kuin oman yliopistomme kandiohjelmasta tullut suomalainen, mutta kymmenen kertaa ahkerampi. Suomalaiset opiskelijat kyllä valittavat, että ryhmätöitä tehdessä ryhmän ulkkarit haluavat aloittaa sunnuntaiaamuna yhdeksältä.

Vahvasti eri mieltä. Näin opiskelijana, kuinka mm. lunttaaminen oli aivan yleistä ulkomaalaisten joukossa. Isoissa luentosaleissa vaihdeltiin papereita keskenään. Aina olivat joukon heikoimpia ja juuri tuo moraali oli tosi heikkoa.

Tää nyt oli aika selvää fantasiaa/trollausta. Olen aika monessa tentissä istunut enkä nähnyt koskaan että kukaan olisi edes yrittänyt kurkkia naapurin paperia. Vähän vaikea se olisikin kun naapurit istuu aika kaukana tenteissä. Vielä vähemmän mitään paperien vaihtelua.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa kehutaan kuinka ulkomailta voi saada helposti tutkinnon. unohtuu eräs seikka;

Se opiskelu ja eläminen ulkomailla maksaa.

Suomessa samalla hinnalla saa ostettua vaikka kuinka paljon eri tutkintoja jotka on ihan samaa tavaraa.

Onko kukaan vielä lukenut juttua?

-Ap

Ei ole tilausta, mutta tekoäly arvailee seuraavia:

Avoin yliopisto: Monissa yliopistoissa on mahdollista suorittaa opintoja avoimen yliopiston kautta ja siirtyä sitten tutkinto-opiskelijaksi.

Erillisvalinnat: Jotkut yliopistot saattavat tarjota erillisvalintoja tietyille ryhmille, kuten jo työelämässä oleville tai tietyn alan ammattilaisille.

Kansainväliset ohjelmat: Joskus kansainvälisiin ohjelmiin voi olla erilainen hakuprosessi.

Kaikki nyt tietävät aasialaisten, ja varsinkin kiinalaisten, maineen lunttaajina ja fuskaajina.

https://archive.is/EnYfp

https://www.helloteacher.asia/blog/reasons-why-chinese-university-stude…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kyseessä ole avoimen väylä. 

Luulen kanssa samaa.

 

Se ei ole mikään köyhän väylä. 

No ei ne kalliita ole, kokemuksesta tiedän.

 

Vaan milläs elät, kun opintotukea siihen ei saa? 

Itse olen ainakin aina pystynyt säästämään.

Ja Suomessa on ilmainen koulutus ja kaikilla samat mahdollisuudet...  =D  -eri

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kyseessä on vapaa sivuaineoikeus?

Minä menin Tampereen yliopistoon matematiikalle pääsykokeiden kautta, mutta ensimmäisenä opintovuonna tajusin, että tämä ei ole minulle. Toisena opiskeluvuotena käytin sivuaineoikeuttani tutustuen viiteen eri alaan. Lopulta kavensin niistä kahteen ja aloin opiskella niitä.

Kun olin saanut kasaan näistä kiinnostavammasta 44 ov:a hyvin ja kiitettävin arvosanoin, hain ja sain siirron ko. pääaineeseen nk. sisäisenä siirtona ilman pääsykokeita. (Tiedekunnat saavat rahaa valmistuneista opiskelijoista, joten molempien etu.) Päälle vielä opettajan pedagogiset opinnot, ja sitten työelämään.

Nyt päättyneenä keväänä tuli 20 vuotta opetusalalla täyteen ja virka on ollut 12 vuotta.

 

 

"Suomessa on vähän tunnettu väylä, jonka kautta on mahdollisuus päästä kauppatieteiden ja muiden eliittialojen tutkinto-opiskelijaksi ilman pääsykoepänttäystä tai hyvää ylioppilastodistusta. "

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteisiin on ollut iät ja ajat avoimen väylä. Sen sijaan psykologiaan (,jos haluaa psykologin pätevyyden) tai mihinkään lääketieteelliseen, farmasiaan tai proviisorikoulutukseen ei sellaista ole. Nykypäivänä kauppis on melko bulkkitutkinto ja ala on todella kilpailtu.

https://www.heo.fi/opintotarjonta/yliopisto-opinnot/laaketiede/

Kuten aiemmin mainitsin alapeukku ryöpystä huolimatta suomessa voi raivata itsensä opiskelijaksi jos on rahaa.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteisiin on ollut iät ja ajat avoimen väylä. Sen sijaan psykologiaan (,jos haluaa psykologin pätevyyden) tai mihinkään lääketieteelliseen, farmasiaan tai proviisorikoulutukseen ei sellaista ole. Nykypäivänä kauppis on melko bulkkitutkinto ja ala on todella kilpailtu.

 

https://www.heo.fi/opintotarjonta/yliopisto-opinnot/laaketiede/

Kuten aiemmin mainitsin alapeukku ryöpystä huolimatta suomessa voi raivata itsensä opiskelijaksi jos on rahaa.

-Ap

Tuohan on vain yhdenlainen valmennuskurssi, jossa kerrataan lukiokursseja lääkiksen pääsykoeaineissa. Ei tuo takaa mitään opiskelupaikkaa lääkiksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteisiin on ollut iät ja ajat avoimen väylä. Sen sijaan psykologiaan (,jos haluaa psykologin pätevyyden) tai mihinkään lääketieteelliseen, farmasiaan tai proviisorikoulutukseen ei sellaista ole. Nykypäivänä kauppis on melko bulkkitutkinto ja ala on todella kilpailtu.

 

https://www.heo.fi/opintotarjonta/yliopisto-opinnot/laaketiede/

Kuten aiemmin mainitsin alapeukku ryöpystä huolimatta suomessa voi raivata itsensä opiskelijaksi jos on rahaa.

-Ap

Tuohan on vain yhdenlainen valmennuskurssi, jossa kerrataan lukiokursseja lääkiksen pääsykoeaineissa. Ei tuo takaa mitään opiskelupaikkaa lääkiksessä.

Lääkäriski ei pääse mutta Suomessa kun ollaan, niin eikös tuo ole sama koulu, josta on valmistunut eräskin Pimiän Vappu, Enbusken Tuomas, ja Eerikäisen Esko..... ja ketä heitä muiat tunnettuja ja isopalkkaisia julksiuudesta tuttuja onkaan ja joilla on pokkaa esiintyä milloin yjteiskunnallsiena keskustelijana. toimittajana, kirjalijana, kokkina.... samaan aikaankun yks ja toienn muu ensin useamman vuoden pyrkinyt ja hakenut yliopistolle opsikelemaan ja sielä moni useamman vuoden (kun sen nyt vain yliopisto.opinnot maisteriksi tapaavat nopeimmiltakin kestää) ja kun sitten ovat saaneet maisterin paperit saattanee heistä osaa vähän v....aa kun nämä opiston käyneillö on paikka tv:n prime time ajassa tai oma kolumni maan suurimmassa iltapäivälehdessä tai molemmat. Ja he heille nautaan työkkärissä, että mitäs menit sinne yliopistoon opiskee, oikso kannattanut mennä mieluummin vaik ammattikorkeaan. ja nousiko kusi hattuun ku ei kiinnosta niinku työ vaikka tarjolla ois telemarkkinoijan työtä ja tota niinku siivous hommaa ja niin  joo suol sosiaali ja terveys puolel ois noit lähihoitaja paikkoja, vai onko lääkelaskut maisterille liian vaikeita, että et mee sinne.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteisiin on ollut iät ja ajat avoimen väylä. Sen sijaan psykologiaan (,jos haluaa psykologin pätevyyden) tai mihinkään lääketieteelliseen, farmasiaan tai proviisorikoulutukseen ei sellaista ole. Nykypäivänä kauppis on melko bulkkitutkinto ja ala on todella kilpailtu.

 

https://www.heo.fi/opintotarjonta/yliopisto-opinnot/laaketiede/

Kuten aiemmin mainitsin alapeukku ryöpystä huolimatta suomessa voi raivata itsensä opiskelijaksi jos on rahaa.

-Ap

Tuohan on vain yhdenlainen valmennuskurssi, jossa kerrataan lukiokursseja lääkiksen pääsykoeaineissa. Ei tuo takaa mitään opiskelupaikkaa lääkiksessä.

Ei vaan avoimen yliopiston opintoja joista saa tutkintosuoritukset joiden avulla pääsee tutkinto opiskelijaksi.

Tiedättekö, onko muita vastaavia väyliä muihin yliopistoihin kuin Lappeenrannan kauppikseen? Esim. Vaasaan taitaa olla?