Miksi naiset eivät yleensä halua olla ujon hiljaisen naisen ystävä??

Tylsää seuraa?

Ei ne miehetkään ole kiinnostuneita jos ko nainen ei ole kaunis. 

Vain barbara on tarpeeksi hiljainen.

Yleisesti ottaen naiset haluavat jutella paljon kaveriensa kanssa, joten hiljaisen naisen kanssa on hankalampi jutella jos hän vastaa kysymyksiin yhdellä sanalla eikä itse kysy paljoa mitään.

Mies taas voi ajatella että hiljainen nainen on helppo kumppani: ei väitä vastaan eikä nalkuta.

Vierailija kirjoitti:

Vain barbara on tarpeeksi hiljainen.

Onko hän muuten ujokin? Ei kehtaa kieltäytyä mistään.

Koska minä en jaksa olla jatkuvasti tuekemassa ja tunnustelmassa saako hän sanottavansa sanottua ja  olenko nyt varmasti huomioinut tarpeeksi. Sama myös parisuhteessa, jos mies vaikuttaa siltä ettei saa sanottavaansa sanottua niin en jää kaivelamaan, että mitähän hän nyt haluaa kertoa. Ujon seurassa tulee usein olo kuin olisi lapsen kanssa tekemisissä.

No mikähän tämäkin yleistäminen taas on?

Kyllä mulla on aina ollut paljon naisia kavereina. Mistäköhän tuon keksit, ettei kukaan haluaisi olla ujon kaveri. Ei se sitä tarkoita, että kahden kesken ystävien kanssa en puhuisi mitään. 

T. Ujo nainen

Eivät miehet tunnu yleensä kiinnostuvan niistä ujoista vaan räväköistä. 

Ujous ja hiljaisuus alkuun ei haittaa mitään. Ihan ymmärrettävää vain, että ei heti lämmetä jollekin randomille.

Jos mitään juttua ei kuitenkaan ala syntyä vielä myöhemminkään, niin sitten vain totean, että meillä ei nyt vain yksinkertaisesti synkkaa.

Hiljaisuus ei välttämättä ole yhdistynyt ujouteen.

Miksi ne ujot hiljaiset naiset eivät hyväksy ketään ystäväksi? Odottavatko vain että löytyisi mies?

Piip

En tiedä onko yleensä noin, mutta itse jätän automaattisesti ujot ja hiljaiset omiin oloihinsa. Jos ei toinen saa suutaan auki niin mitä minä siitä ihmissuhteesta saan? En jaksa olla aina se joka kannattelee keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne miehetkään ole kiinnostuneita jos ko nainen ei ole kaunis. 

Tai mielenkiintoinen ihminen, hyvää seuraa yms.

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti ottaen naiset haluavat jutella paljon kaveriensa kanssa, joten hiljaisen naisen kanssa on hankalampi jutella jos hän vastaa kysymyksiin yhdellä sanalla eikä itse kysy paljoa mitään.

Mies taas voi ajatella että hiljainen nainen on helppo kumppani: ei väitä vastaan eikä nalkuta.

Voihan sitä ajatella niinkin. Joskus ne vaisut ja hiljaiset naiset jotka eivät paljon puhua puukahda ovatkin aika pahoja sisäisesti. Kannattaisi avautua ja puhua asioista, siis tutustua kunnolla siihen ihmiseen.

Mulla ujona naisena on ollut aina paljon kavereita. En mä tuttujen kanssa ole ujo enkä kahden kesken hiljainen.

Miehet on sen sijaan karttaneet mua kuin ruttoa. Löysin miehen vasta päälle nelikymppisenä kun osa ujoudesta oli karissut.

Vierailija kirjoitti:

Hiljaisuus ei välttämättä ole yhdistynyt ujouteen.

Voi olla vain rauhallinenkin ihminen eikä myöskään aina äänessä.

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti ottaen naiset haluavat jutella paljon kaveriensa kanssa, joten hiljaisen naisen kanssa on hankalampi jutella jos hän vastaa kysymyksiin yhdellä sanalla eikä itse kysy paljoa mitään.

Mies taas voi ajatella että hiljainen nainen on helppo kumppani: ei väitä vastaan eikä nalkuta.

Kumppani miehelle tietysti. Hiljainen ja ohjailtava, käyttöesine.  Helppo ottaa esiin kun tarvitsee, parkkeeraa nurkkaan kun ei tarvitse. On hiljaa ja huomaamaton.

Tutustuin kerran erään ystäväni kautta erääseen hänen ystäväänsä, ja meidän piti sitten kolmestaan lähteä eräälle bussireissulle. Ystäväni joutui perumaan mutta ehdotti että lähtisin tämän hänen ystävänsä kanssa.  Pahaa aavistamatta suostuin, ja kyllä oli yhtä pitkää kuin leveääkin se matka!

Yritin puhua, toinen vastasi "niin varmaan", ihan joka asiaan.  Olisi hohtimilla pitänyt kiskoa joka sana suusta, teki mieli kiljua!

Yhtä hyvin olisin voinut lähteä kivipatsaan kanssa, olisi jopa voinut olla helpompaakin. Ymmärrän jos ihminen on ujo ja hiljainen, mutta kun on täysin mykkä eikä saa suustaan muuta kuin niinvarmaan. Kyllä pitää olla  melkoisen pitkä pinna että tuota jaksaa.

Ne hiljaisuudet on vaan niin vaivaannuttavia, kun ollaan vaikka kahvilla. Koita siinä sitten itse keksiä koko ajan jutunjuurta, ääh.