Lapsen kaupparaivarit
Onko teillä mitään kikkoja miten uhmaikäisen kaupparaivareilta voisi välttyä muuten kuin käymällä ilman lasta kaupassa?
Lapsi juoksentelee kaupassa ympäriinsä ja kuullessaan esim. sanan spagetti juoksee pikapikaa spagettihyllylle ja lappaa hulluna spagettia koriinsa tai kärryynsä, jotka välttämättä haluaa aina ottaa. Ensimmäinen raivari tulee, jos ei saa kärryä tai koria, toinen raivari tulee jos ei anneta laittaa tavaroita koriin. Vaikea kohta on myös karkkihylly ja paistopiste. Näissä tulee paha taistelu, kun ei saa laittaa käsiään irtokarkkeihin tai leivonnaisiin ja häntä pidellään kiinni, ettei koskisi niihin.
Onko mitään keinoja raivon taltuttamiseksi tai minkä oheistoiminnon hänelle voisi antaa, että kokisi itsensä tärkeäksi ja isoksi kuten aikuiset?
Kommentit (55)
Kävin just kaupassa ja joku pieni ihminen siellä "puhdisti keuhkojaan" niin että kauppa raikui. Ei näyttänyt ketään haittaavan. Ei minuakaan. Muistin elävästi oman lapseni raivarit. Rauhallinen fiksu aikuinen hänestä kasvoi. Onhan se vanhemmille raskasta kun lapsi ehtii joka paikkaan koskemaan ja omaa tahtoa on enemmän kuin pienessä kylässä. Auttaiskohan kauppaleikki kotona? Lapselle oma ostoslista? Valinta kahden hedelmän välillä ym? Saisi osallistua tärkeään työhön ja auttaa äitiä/isää.
Mummo
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vaan siitä toisesta kauppa-aiheisesta ketjusta inspiroitunut huono provo. Ei kannata vastata.
Provo ehkä mutta joku voi saada vinkkejä kuitenkin. Uusia vanhempia syntyy joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi tapaa. Koulutus alkaa tietenkin jo kotona, uhmaikäisen kanssa keskustellaan mitä kaupassa tapahtuu ja miten siellä käyttäydytään. Kauppaa ei edes yritetä kakaran kanssa ennen kuin ymmärtää mitä vaaditaan.
a) heti kun alkaa perseilyn kannetaan ulos kaupasta. Takaisin ei enää samana päivänä pääse. Kun on rauhoittunut käydään kauppareissun säännöt läpi ja kysytään haluaako noudattaa niitä käyttäytymällä.
b) tehokkaampi kunnes ikäää ja älliä tulee vähän lisää: kakara ei pääse kauppaan ollenkaan. Täysin järjestettävissä ja suositeltavaa. Säästää paitsi omia hermoja tekee myös muiden shoppailijoiden kauppareissusta vähän miellyttävämmän tapahtuman.
Joo, muuten hyvä, paitsi että painaa vaan lähes 20 kg, etten jaksa enää kantaa ulos kaupasta. Ruokaa on pakko ostaa, sitä ei voi jättää ostamatta.
Mutta täytyy
Jos lapsi on noin iso, niin olet todella, todella paljon myöhässä sen kasvatuksen kanssa. Tuossa ei ole sitten enää muuta keinoa kuin jättää se kersa kotiin niin pitkään kun oppii olemaan ihmisten ilmoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vetelisin remmillä niin oppiipahan olemaan0
Ahaa, niinkö sun pomosi tekee kun väität vastaan, tai sun eukko/ukko?
Taitaa toimia kun jaat mokoman konstin!
Jos tämä on totta niin on kyllä aika paha.
Ei tuollaista lasta voi tai saa ottaa kauppaan. Toinen vanhemmista hoitaa lasta sillaikaa kun toinen käy kaupassa.
Niin ja varaa aika lääkäriin, kuullostaa ihan diagnosoitavalta tilanteelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetelisin remmillä niin oppiipahan olemaan0
Ahaa, niinkö sun pomosi tekee kun väität vastaan, tai sun eukko/ukko?
Taitaa toimia kun jaat mokoman konstin!
Ei pomon tehtävä ole kasvattaa. Eikä myöskään puolison.
Meillä nolla kaupparaivaria koko lapsuudessa.
Mulla ei ole lapset kyllä tuolla tavalla koskaan käyttäytyneet kaupassa, ja mulla on myös kaksospojat joista toisella add. Ovat päässeet kauppaan mukaan niin harvoin, että ovat osanneet varmasti senkin takia olla suht siivosti. Pienenä olivat kärryissä, eivät päässeet juoksentelemaan yksinään. Eivätkä oppineet sellaiseen, että he saisivat käpäillä kaikkea mahdollista. Myös esikoistytär osasi aina pienestä asti käyttäytyä kaupassa, rattaissa ollessa kyllä yleensä nukahti, mutta sitten isompanakin, ei alkanut juosta hulluna tai ronkkia tavaroita tai lappamaan niitä kärryyn, vaan oli aidosti apuna.
Ennen olisi tukistettu kaupassa kaikkien nähden. Silloin osattiin kasvattaa!
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä on totta niin on kyllä aika paha.
Ei tuollaista lasta voi tai saa ottaa kauppaan. Toinen vanhemmista hoitaa lasta sillaikaa kun toinen käy kaupassa.
Niin ja varaa aika lääkäriin, kuullostaa ihan diagnosoitavalta tilanteelta.
Olet trolli. Ei alle 4-vuotiaat saa mitään diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä on totta niin on kyllä aika paha.
Ei tuollaista lasta voi tai saa ottaa kauppaan. Toinen vanhemmista hoitaa lasta sillaikaa kun toinen käy kaupassa.
Niin ja varaa aika lääkäriin, kuullostaa ihan diagnosoitavalta tilanteelta.
Olet trolli. Ei alle 4-vuotiaat saa mitään diagnooseja.
Ei ehkä virallisesti, mutta siellä ne ongelmat jo näkyvät. Diagnoosi voi tulla aika pian.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi 20 kg, minkä ikäinen? Jos meidän 3v on noin 15 kg ja on pitkä ikäisekseen. Ja uhmailäine
Jos kyseessä on 4v tai 5v, niin ihmettelen noin rajua uhmista. Ettei olis adhd..?
Onko lapsenne aliravittu?
Vierailija kirjoitti:
Meillä nolla kaupparaivaria koko lapsuudessa.
Tästä kommentista on ap:lle varmasti paljon apua. On aina ihanaa, kun niin av:lla kuin oikeassa elämässä ihmiset jakavat sydämellisiä neuvojaan.
Itse sanoisin, että tuo käytös todennäköisesti loppuu aikanaan. Onko Sinun sillä aikaa mahdollista tilata kotiin esim. kerran viikossa tai kuukaudessa isommat ostokset? Tai käyttää poimintapalvelua ja hajea jassit ksuoan kylmäkaapista. Näin voi sitten tarvittaessa mennä kauppaan, ostaa pikkuostokset, ja jos se ei suju, niin lähteä pois kaupasta. Oma lapsi aikoinaan sai jotain känkkiksiä kaupassa - en muista enää, että mitä olivat. Muutaman kerran lähdettiin sitten pois heti, kun lapsi käyttäytyi huonosti. Ei tarvinnut montaa kertaa lähteä, kun hän tiesi, että mitä en hyväksy. Toki meillä lähdettiin kauppaan muutenkin hyvin syöneenä, piirretyn ostoslistan kanssa, kehuen koko ajan kun lapsi teki hyvin jne. Silti sanoisin, että uhmaiässä jollekulle lapselle voi olla erityisesti kauppa hankala paikka. Siellä on niin paljon virikkeitä, eikä lapsella ole vielä ymmärrystä siitä, että nuo kaikki tavarat eivät ole hänen omiaan.
Halusin käydä lapsen kanssa kaupassa ja ennenkuin hain hänet tarhasta varasin jotain syötävää, karjalanpiirakka tai hedelmä, tiesin että hänellä on nälkä ja huono olo. Kun lapsi oli kauppamatkalla jotain napostellut, hän oli tyytyväinen.
No hän on vähän nirso ja aina ei tarjottu ateria tarhassa=PÄIVÄKOTI NYKYÄÄN maistunut. Tulostin toki aina ruokalistan, mutta eihän se iltapäivä tilanteeseen auttanut :(
Yritä järjestää elämä niin, ettei tarvi uhmaikäistä viedä kauppaan ollenkaan. Viisivuotias osaa jo käyttäytyä, kun etukäteen keskustellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi tapaa. Koulutus alkaa tietenkin jo kotona, uhmaikäisen kanssa keskustellaan mitä kaupassa tapahtuu ja miten siellä käyttäydytään. Kauppaa ei edes yritetä kakaran kanssa ennen kuin ymmärtää mitä vaaditaan.
a) heti kun alkaa perseilyn kannetaan ulos kaupasta. Takaisin ei enää samana päivänä pääse. Kun on rauhoittunut käydään kauppareissun säännöt läpi ja kysytään haluaako noudattaa niitä käyttäytymällä.
b) tehokkaampi kunnes ikäää ja älliä tulee vähän lisää: kakara ei pääse kauppaan ollenkaan. Täysin järjestettävissä ja suositeltavaa. Säästää paitsi omia hermoja tekee myös muiden shoppailijoiden kauppareissusta vähän miellyttävämmän tapahtuman.
Joo, muuten hyvä, paitsi että painaa vaan lähes 20 kg, etten jaksa enää kantaa ulos kaupasta. Ruokaa on pakko ostaa, sitä ei voi jättää ostamatta.
Mutta täytyy
Tämäpä paljasti koko aloituksen todenperäisyyden.
Ensin ajattelin onpa hyvä aihe, oikeasti lapsiperheen arkea.
Itse tein tänään, kun toinen lapsista alkoi venkoilla ja oli pariin kertaan ojentanut,, eikä puhe auttanut.
Käskin toisen lapsen jäädä kärryvahdiksi, kun vien toisen lapsen autoon odottamaa. Satoi, eli auto on viileä.
Tehosi, venkoilu loppui siihen. Ei tarvinnut viedä autoon.
Kaupasta pois tullessa juttelimme asiasta, kuinka onnistuisi kauppareissu ilman vouhotusta. Olisiko vuorotellen lapsista toinen mukan ? Vai käynkö yksin, mutta ruoka voi olla jo aika tylsää, kun en saa ostetuttua kaikkea mitä ateriaan tarvitaan.
no lapsihan on tyhmä kuin saapas. lapsi oppii parhaiten, kun ulinan alettua otat korvasta kiinni ja kannat pihalle. myös luunappi ja tukkapölly auttavat oppimaan nopeasti, ettei ulisemalla saa mitään. jos lasten antaa ulista, ne sitten vanhempana äänestävät vasemmistoa, jotka ulisevat myös aikuisena. tämä on hyvä karsia jo nuorena pois ihmistaimesta. se joka vitsaa säästää, vihaa lastaan. hyvää kesää kaikille vanhan ja hyvän kasvatuksen saaneille, tervepäisille ihmisille.
Jopa melko hauska lukea näitä viestejä. Puolet trolleja. Tämä yksi adhd-vääntäjä kirjoittaa kaikkiin ketjuihin tätä samaa, ei ole selvästikään ollut lasten kanssa tekemisissä, eikä tunne käsitettä uhmaikä. Sitten on tämä toinen, joka ei tunne lasten kasvukäyriä. Ja kyllä, keskimääräistä pidempi 3-v painaa 15-20 kg ja lyhyt sen alle.
Kiitos hyvistäkin neuvoista, niitäkin tuli.
Vierailija kirjoitti:
Jopa melko hauska lukea näitä viestejä. Puolet trolleja. Tämä yksi adhd-vääntäjä kirjoittaa kaikkiin ketjuihin tätä samaa, ei ole selvästikään ollut lasten kanssa tekemisissä, eikä tunne käsitettä uhmaikä. Sitten on tämä toinen, joka ei tunne lasten kasvukäyriä. Ja kyllä, keskimääräistä pidempi 3-v painaa 15-20 kg ja lyhyt sen alle.
Kiitos hyvistäkin neuvoista, niitäkin tuli.
No mitä ne hyvät neuvot olivat, joita aiot toteuttaa?
Sorkkiiko se lapsi p*rsettäänkin samanlaisella innolla?