Tajuan sen istuessani järven rannalla oman mökin rannassa, kuinka surkeaa monilla onkaan ja minä saan kaiken tämän henkisen hyvän. Miksi?

Aina näihin provoihin langetaan...

Uskomattoman omahyväistä! 

Onnittelut helposta elämästä.

Kateeksi käy..😢

Hienoa, että kerroit tuon. Sinä näet hyvät asiat jotka olet saanut. Kaikki eivät niitä näe ja siksi elämä on pelkkää ruikuttamista ja kiukuttelua. 

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, että kerroit tuon. Sinä näet hyvät asiat jotka olet saanut. Kaikki eivät niitä näe ja siksi elämä on pelkkää ruikuttamista ja kiukuttelua. 

Olen hyvin sivistynyt ihminen. Ymmärrän kansanmiestä vaikka en hänen kanssaan haluakaan tekemisissä olla.

AP

Sinulle henkinen hyvä tulee maallisen omaisuuden kautta. Se ei ole oikeaa henkisyyttä. Onni lähtee jos lapsi menettää tikkarin.

Olimmepa missä tahansa, vietämme aikaa vauva-palstalla eli meillä kellään ei ole oikeaa elämää. Itketään kaikki yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalla osalla ihmisistä on elämässä hyviä aikoja ja huonoja aikoja. Kannattaa nauttia silloin kun on hyvää, se ei tule kestämään ikuisesti.

Kuka tämän minulta voisi pois viedä? Olen omistaja!

AP

Vaikka sairastuminen.

Itse asiassa ap, tuontapainen ajatus käy sillpoin tällöin omassa mielessäni. Tosin en istu mökkirannassa mutta kun luen ja näen miten hirvittävän huonosti asiat monella Suomessa on ja miten hirvittävän paljon lisää näitä pahoinvoivia ihmisiä tulee, ajattelen miten hiton onnekas olen kun tajusin lähteä jo 1996 laman aikana.

Tai en onnekas, olin viisas.  Ja uskalsin.  Moni jäi ja jää koska uskallusta ei ole, ja se on sääli.

Kun tajuan miltä itseni pelastin, voisin pistää kädet kyynärpäitä myöten ristiin.  Usein ajattelne miten juuri minä tämän olen ansainnut, vaikka siinäkin kuitenkin tajuan että omalla tahdollani ja työlläni ja sisullani tämä kaikki on saavutettu.

Kauhulla ajatteln missä olisin ja missä tilanteessa jos olisin silloin jänistänyt ja jäänyt.  En opin että ei se mitään ota jos ei annakaan tarttua tilaisuuteen kun sellainen tarjoutuu.  Ainahan olisi voinut palata, en palannut enkä enää palaa tietenkään, ja kaikki meni paremmin kuin hyvin.

Toisaalta olen vihainen, raivoissani sille porukalle joka repii ja tuhoaa sen Suomen jonka muistan.  Haistakoot p:n.

Vierailija kirjoitti:

Vähänkö henkisesti köyhää viettää aikaa järven rannalla oman mökin rannassa ja täpyttää typeriä aloituksia vauvapalstalle. En halua olla tuollaisen urpon kanssa missään tekemisissä. Enkä onneksi olekaan.

Olen nainen, en siis mikään Urpo.

Se mökki on lähinnä stressiä ja järven rannalla voi kaikki istua, se on ilmaista.

Purran kesäyliopisto osa 2. Empatia ja uhriutuminen. Kuinka yhdistää ääripäät. Olla sekä aktiivinen tekijä jotta passiivinen uhri ja olla jäämättä tästä kiinni.

Paista joku makkara ja itke se kourassa siinä laiturilla. Matki suihinottoa.

Vierailija kirjoitti:

Pelkään kuollakseni käärmeitä. Järvi- tai merivesi on joko liian kylmää tai siellä on sinilevää. Hirveästi hyttysiä ja paarmoja. Jos ei ole, liian tuulinen paikka viihtymiseen.  Liikaa työtä tontilla. Mulle mökkeily olisi painajaista. 

Tämä. Lisäksi itselläni on viime vuosina jotenkin hajuaisti heikentynyt, sellainen märkä leväinen haju niin järvien kuin meren rannoilla on ällöttävä. En voi jostain syystä enää sietää sitä. En omista mökkiä enkä haluaisikaan. Omistan asunnon ja kun myyn tämän aikojen parantuessa, muutan vuokralle johonkin, ei kiinnosta enää hankkkia mitään omaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkään kuollakseni käärmeitä. Järvi- tai merivesi on joko liian kylmää tai siellä on sinilevää. Hirveästi hyttysiä ja paarmoja. Jos ei ole, liian tuulinen paikka viihtymiseen.  Liikaa työtä tontilla. Mulle mökkeily olisi painajaista. 

Tämä. Lisäksi itselläni on viime vuosina jotenkin hajuaisti heikentynyt, sellainen märkä leväinen haju niin järvien kuin meren rannoilla on ällöttävä. En voi jostain syystä enää sietää sitä. En omista mökkiä enkä haluaisikaan. Omistan asunnon ja kun myyn tämän aikojen parantuessa, muutan vuokralle johonkin, ei kiinnosta enää hankkkia mitään omaa.

Olisikin heikentynyt...vahvistunut piti kirjoittaa. Haistan kaikki hajut pahempana ja voimakkaampana.

On sulla siellä tylsää kun pitää palstailla!!??

Suomalaisen itseriittoisuuden ilotulitus.

Nauti, kun ilmeisesti olet tyytyväinen mökkiisi ja sen sijaintiin. Tykkäät ilmeisesti käydä ja viettää aikaa siellä. 

Mökin omistaminen ei ole minun juttu. Olen sitä pariinkin otteeseen kyllä miettinyt, mutta järki voittaa aina. En kävisi siellä kuin muutaman kerran kesässä, en halua enkä osaa rempata mitään, en tykkää puutarhahommista, olisi aina huoli mökistä ja sen kunnosta, rahareikä eli summa summarum: minun ei kannata omistaa mökkiä, sillä ilon ja nautinnon sijasta siitä tulisi yksi stressinaihe lisää...

Parempi minun vuokrata mökki silloin, jos ja kun siltä tuntuu. Eli älä tuhlaa sääliäsi minuun. Nauti sen sijaan itse.

Minusta tämä oli hyvä aloitus. Samoja ajatuksia ollut tänä kesänä. Tulee epäreilu olo ja tunnen jopa syyllisyyttä, kun on oma mökki ja suvussa monia mökkejä yms. Lapsillekin usein puhun siitä, että pitää osata olla kiitollinen. Kyllä uinti, saunominen, veneily ja  kalastus mökillä kauniissa luonnossa on etuoikeus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähänkö henkisesti köyhää viettää aikaa järven rannalla oman mökin rannassa ja täpyttää typeriä aloituksia vauvapalstalle. En halua olla tuollaisen urpon kanssa missään tekemisissä. Enkä onneksi olekaan.

Ymmärrän myös vähäosaisten elämää. Onko se väärin?

AP

 

Mulla oli sama tilanne, paitsi mun mökki oli meren rannalla. Mietin että mulla on asiat tosi hyvin, ja kaikilla ei ole, ja aivan hyvin voisin tarjota omastani joillekin joilla ei ole. Joku aika meni, ja päädyttiin tukiperheeksi. Ollaan edelleen, lapset on kyllä eri kuin ne ensimmäiset silloin. 

Jos olet ap tosissasi, niin mieti jospa olisit valmis antamaan jotain niille vähäosaisille. Aikaasi, tai ... puitteita, mitä sinulla on, mutta heillä ehkä ei. 

mahtaa sinulla olla ankeaa 10kk/v jossain vuokra slummissa jos sini levä ja hyttys parvet ovat ihanuutta.