HS "Kohta ei ole enää varaa mihinkään" Osa teini-ikäisistä rajoittaa jo kaverien tapaamista hintojen nousun vuoksi

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Hallitus laittaa asumistukeen varallisuusrajat tammikuussa. Jotta saa asumistukea saa yksin asuvalla olla tilillä 10 000 ja pariskunnalla 20000.

 

 

Jos saa asumistukea niin ei voi enää säästää omistusasuntoon.

Miksi valtion pitäisi avustaa omistusasuntoon säästämisessä? Jos sinulla on mahdollisuus säästää yli 10 000 euroa, niin hyvin voit maksaa oman asumisesi.

Vierailija kirjoitti:

Miksei niitä muita voi tavata ilman rahaa. Mekin hengailtiin puistoissa isolla porukalla eikä siihen mitään rahaa tarvittu. Kerran viikossa tuli viikkoraha ja käytiin ostaa karamellejä kioskilta. Ei ollut mitään mäkkäreitä, kahviloita, joihin oltaisiin kokoonnuttu. Oltiin ulkona tai pienemmällä porukalla jonkun kotona.

Maailma muuttuu ja kehittyy. Jokaisella nuorella on omat aikakautensa murheet. Jos tekin olisitte eläneet lapsuuden ja nuoruuden hyvin voivassa kulutusyhteiskunnassa ja sitten ns. viedään rahat, niin kyllähän se kirpaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi voi, ei ollut rahaa mun nuoruudessa. Ei tehty mitään maksullista. Silti nähtiin kavereita.

Tuossa ikäluokassa moni ei ehdi nähdä kavereita, kun kotona joutuu odottamaan työnantajan viestiä, tarvitsanko työvoimaa vai ei ja kutsu töihin voi tulla 1-2 h varotusajalla tulla töihin 2-5 tunniksi, kun nykyään lähes kaikki työsoppsrit tehdään nollasopimuksella, joka on yleistynyt vasta viimeisten vuosikymmenen aikana, erityisesti Sipilän hallituskaudella. 

Sinun nuoruudessa todennäköisesti tiesit oman työaikasi, teetkö töitä 20h vai 40h viikossa, joka turvasi taloudellisensa turvan ja voit suunnitella raha-asiasi, mihin oli varaa ja mihin ei. Tätä eivät tämän päivän nuoret pysty, kun eivät tiedä, onko töitä 30h viikossa vai onko töitä lainkaan. Se luo taloudellista epävarmuutta, kun ei tiedä pystyykö maksamaan vuokransa. 

Miksi ei voi lähteä yllättävälle työkeikalle sieltä, missä viettää aikaa kavereiden kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Onko se tosiaan ihanne että kahvilassa ja leffassa käyminen on jotain luxus- ylellisyyttä, johon tavallisella ihmisellä on varaa kerran vuodessa? Mikä kehitysmaa tästä Suomesta oikein on tulossa?

Suomessa se on ylellisyyttä monille. Jopa työssäkäyville ahkerille ihmisille. Palkkataso, asumisen hinta jne.

Kaikkein eniten huvittaa, että puhutaan teineistä, kun todellisuudessa ruoditaan 20-29 vuotiaita aikuisia :D

Voi teini-raukkoja, sitten ihmetellään miksi vanhusten pitää pitkittää työelämäänsä, kun kolmekymppiset teinit ei vaan pysty 

Nuoretkin voivat mennä töihin. Suomen työlainsäädäntö sallii kevyen työnteon yli 13-vuotiaille ja normaalin työnteon yli 16-vuotiaille. Yrittäjänä puolestaan voi toimia jo paljon nuorempanakin, esimerkiksi 8-vuotiaana voi perustaa 4H yrityksen ja vaikkapa myydä kahvia ja pullaa tien varressa ohikulkijoille tai ulkoiluttaa naapuruston koiria. Silloin ei tarvitse valittaa että rahat eivät riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monellakohan keski-ikäisellä mammalla on kaapit täynnä jotain thaimaalaisia muumimukeja ja muuta yhtä harkittua ja tarpeellista tavaraa? Nuori jos haaveilee edes kahvilla käynnistä, niin lytätään pinnalliseksi. 

Keski-ikäiset mammat kantaa myös selkä vääränä puutarhamyymälöistä kesäkukkia helposti satasen parin edestä, jos edes riittää alkajaisiksi. Miksi nuorten kulutustottumuksia pidetään huonompina? Yhtälailla se kesäkukkien kasvatus vie luonnonvaroja ja on turhaa kulutusta kertakäyttöisestä tuotteesta.

Ainakin ne keski-ikäiset mammat on itse tienanneet ne rahat joita tuhlaavat. Kersat on opetettu siihen että vanhempien rahoilla pitäisi olla oikeus humputtelevaan elämäntyyliin. 

Me keski-ikäiset saatiin aik

Oho, aikamoista yleistystä. Minun lapseni ovat hyväpalkkaisissa, vakituisissa töissä eivätkä ole koskaan olleet työttöminä.

Neljä tyttöä on ollut kavereita eskarista asti.  Kouluussa ollaan välitunnit aina yhdessä ja koulun jälkeen leikitään yhdessä ulkona tai jonkun kotona.  Kaikki voivat osallistua tasapuolisesti,  koska yhteinen tekeminen ei edellytä rahaa.  Alakoulu alkaa olla lopuillaan ja leikkiminen ei enää tyttöporukkaa kiinnosta.  Aletaan tarvita meikkejä ja muodikkaita vaatteita.  Rahaa,  jotta voidaan käydä shoppailemassa,  hamppareilla jne.  Kahdella tytöistä ei ole varaa moiseen,  mutta heistä toisen äiti ostaa osamaksulla tavaraa ja ottaa pikavippejä,  jotta tytär voi jatkaa ystävyyttään muiden kanssa.  Toisen köyhän tytön äiti ei tee näin  (on joko fiksu tai ei ole luottotietoja), joten kolmikko lähtee viettämään aikaa yhdessä ja yksi menee kotiin.  Tämän tytön korvaa ajan myötä porukassa joku uusi tyttö,  jolla on varaa kuulua tyttöporukkaan. Pikavippiäidin talous alkaa sakata pahasti ja hänenkin tyttärensä tipahtaa porukasta pois.  Tyttö koittaa ottaa yhteyttä ensimmäisenä porukasta pudonneeseen tyttöön,  mutta ei tätä enää kiinnosta entinen ystävänsä,  joka aiemmin hylkäsi hänet samasta syystä kuin nyt itse yrittää päästä takaisin toisen suosioon.  Ihan tavallinen tarina nykypäivänä. 

"Jos saa asumistukea niin ei voi enää säästää omistusasuntoon."

Miksei voi säästää omistusasuntoon, jos saa asumistukea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään muualla maailmassa ei ole tuplahinnat kuin Suomessa ja missään muualla maailmassa näitä hintojen nostoja ei sallittaisi.

Ihmettelen noita Suomen hintoja. Mikä siinä on, että Suomessa ne elokuvaliput ovat niin kalliita? Monessa maassa ne liput ovat 5-10 euroa ja ne filmit ovat jopa dubattu. Siis niihin on palkattu ääninäyttelijät ja tehty uusi ääniraita. Suomessa on korkeintaan tekstitys, eikä se nyt montaa sataa euroa voi maksaa kun yksi ihminen sen tekee ja kääntää siihen elokuvaan, Onko siinä monopoli vai mikä? Luulisi, että pienet teatterit tekisi niissä omissa tiloissa myös elokuvanäytöksiä? 

Miten Finnkino on onnistunut hilaamaan ne hinnat noin korkeiksi?

Joihinkin elokuvateatterteihin on nykyisin kiellettyä viedä mukana tavallisesta kaupasta ostettuja karkkeja. Vain leffateatterin myymälästä tuotuja syömisiä saa ottaa mukaan saliin. Elokuvissa käyminen on tästä syystä hyvin kallista, kun liputkin maksavat paljon.

No kouluruoka ei kelvannut 70-luvullakaan, rahat meni läheiselle nakkarille.

Vierailija kirjoitti:

No kouluruoka ei kelvannut 70-luvullakaan, rahat meni läheiselle nakkarille.

Mulla ei mennyt. Söin aina kouluruokaa.

"Onko se tosiaan ihanne että kahvilassa ja leffassa käyminen on jotain luxus- ylellisyyttä, johon tavallisella ihmisellä on varaa kerran vuodessa? Mikä kehitysmaa tästä Suomesta oikein on tulossa?"

Jos kahvilassa ja leffassa käyminen todella on jotain luxus-ylellisyyttä koska korkeat palkkakulut, niin sitten ei varmaan kannata käydä kahvilassa ja leffassa. Tuskin siinä hirveästi häviää, jos kantaa kahvia termospullossa vaikka lähimpään kirjastoon ja katsoo leffat jonkun kotona.

"Joihinkin elokuvateatterteihin on nykyisin kiellettyä viedä mukana tavallisesta kaupasta ostettuja karkkeja. Vain leffateatterin myymälästä tuotuja syömisiä saa ottaa mukaan saliin. Elokuvissa käyminen on tästä syystä hyvin kallista, kun liputkin maksavat paljon."

En tiedä onko kiellettyä, mutta en ole nähnyt kenenkään taskuja tarkastettavan omien eväiden varalta.

Kirkkokahvit on ilmaiset. Pitää vain malttaa kuunnella Jumalanpalvelus ensin. 

"rajoittaa jo kaverien tapaamista hintojen nousun vuoksi"

Monet aikuisista ja varmasti myös osa nuorista viihtyy yksin. Aina ei tarvitse olla menemässä kavereiden kanssa vaan sitä voi jäädä myös kotiin esimerkiksi neulomaan tai lukemaan kirjaa ja viettämään laatuaikaa ihan vain itsensä kanssa. Silloin pääsee myös palautumaan ja lepäämään siitä kuormitusesta ja uupimisesta, minkä sosialisoiminen ja muiden ihmisten kanssa oleminen saa aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun kuopus harrastaa hevosia. Isän uudella naisystävällä on hevostallit ja on siellä kaikki päivät. Saa jotain taskurahaa ja ratsastaa ilmaiseksi.

Viime talvena, kun vintedt tuli, alkoi myymään kodin irtaimistoa. On myynyt oman kiintiön täyteen, nyt isänsä nimellä ja sitten vielä isän naisystävän nimellä. Viime vuonna keksi alkaa myymään kukkia. Istutti paljon siemeniä, auringonkukkia on satoja tulossa, mitä muuta. Kun käy mun luona Helsingissä, tuo samalla kukkia mukana. Kävi viime syksynä jonkun sidontakurssin ja teki edellisellä käynnillä morsiamelle ja polttariporukalle seppeleet. Kustannus euroja.

Toiset nuoret on yrittelijäitä. Toiset makaa mieluummin eväänsä heilUttamatta  kotonaan.

Olihan se joku nuori poika jostain pohjoisesta, joka keksi ruveta myymään jätkä kynttilöitä ja nyt koko lähisuku saa elannon siitä bisneksestä.

Onko 20 - 29 - vuotiaat nykyään teinejä? No enpä ihmettelisi, kun 35-vuotiaatkin on nykyään mielestään nuoria.

"Joihinkin elokuvateatterteihin on nykyisin kiellettyä viedä mukana tavallisesta kaupasta ostettuja karkkeja. Vain leffateatterin myymälästä tuotuja syömisiä saa ottaa mukaan saliin. Elokuvissa käyminen on tästä syystä hyvin kallista, kun liputkin maksavat paljon."

Mikään pakko ei ole syödä elokuvissa. 

Vierailija kirjoitti:

Neljä tyttöä on ollut kavereita eskarista asti.  Kouluussa ollaan välitunnit aina yhdessä ja koulun jälkeen leikitään yhdessä ulkona tai jonkun kotona.  Kaikki voivat osallistua tasapuolisesti,  koska yhteinen tekeminen ei edellytä rahaa.  Alakoulu alkaa olla lopuillaan ja leikkiminen ei enää tyttöporukkaa kiinnosta.  Aletaan tarvita meikkejä ja muodikkaita vaatteita.  Rahaa,  jotta voidaan käydä shoppailemassa,  hamppareilla jne.  Kahdella tytöistä ei ole varaa moiseen,  mutta heistä toisen äiti ostaa osamaksulla tavaraa ja ottaa pikavippejä,  jotta tytär voi jatkaa ystävyyttään muiden kanssa.  Toisen köyhän tytön äiti ei tee näin  (on joko fiksu tai ei ole luottotietoja), joten kolmikko lähtee viettämään aikaa yhdessä ja yksi menee kotiin.  Tämän tytön korvaa ajan myötä porukassa joku uusi tyttö,  jolla on varaa kuulua tyttöporukkaan. Pikavippiäidin talous alkaa sa

No sitten vaan tämä porukasta pudonnut etsii uusia ystäviä ja jonkin itseä kiinnostavan ilmaisen/ halvan harrastuksen, jossa tutustuu samoista jutuista kiinnostuneisiin nuoriin. Hyvin hyvin harvalla on enää 20 vuotiaana samat eskariaikaiset kaverit. Tämä on ihan tavallista elämää.