Katsokaa niiden lastenne perään, kiitos

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten estät kahta lasta tekemästä tuota kun on ostokset tehtävinä? Ei ihmisellä ole neljää kättä ja silmiä selässä eikä ihminen pysty olemaan kahdessa eri paikassa samaan aikaan.

Ap just aloituksessa sanoi, tehkää sellainen määrä pentuja, että paketti pysyy kasassa.

Yksikin lapsi karkaa, kun on esim. kassalla tarvitsee kaksi kättä maksamiseen. Eikä perus ostosten tekokaan ole helppoa jos toinen käsi on koko ajan lapsessa kiinni. Sitä paitsi jos kaikki tekevät vaan yhden lapsen niin nopeasti tämän maan väkiluki puolittuu.

Lapsen voi kasvattaa niin, että käyttäytyy asiallisesti vaikka vanhempi ei koko ajan pitäisi kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten estät kahta lasta tekemästä tuota kun on ostokset tehtävinä? Ei ihmisellä ole neljää kättä ja silmiä selässä eikä ihminen pysty olemaan kahdessa eri paikassa samaan aikaan.

Opetat ne pentusi pitämään kiinni ostoskärrystä koko kaupassa asioinnin ajan. Ei ole lainkaan vaikeaa.

Mitä teet jos lapsesi irrottaa otteen ostoskärrystä?

Kultaisella 90-luvulla siitä seurasi tukistus, mutta nykyään varmaan sanoitetaan tunteita.

Jos lapset pitää kärryistä kiinni, sitten lapsettomat vetää raget, kun koko käytävä tukitaan.

Poikkipäinkö siellä olla pitää....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten estät kahta lasta tekemästä tuota kun on ostokset tehtävinä? Ei ihmisellä ole neljää kättä ja silmiä selässä eikä ihminen pysty olemaan kahdessa eri paikassa samaan aikaan.

Pienin tai pienimmät istuvat nätisti ostoskärryssä.

Isommilla on tärkeitä tehtäviä: yksi valitsee sen oikean leipäpakein hyllystä, toinen esim. kauraryynit.

Tietenkin jo ennen kauppaan menoa on sovittu, miten siellä käyttäydytään. - Joskus on poistuttu ostamatta mitään, jos käytöstavat unohtuu. Tämä parantaa muistia ihmeellisesti.

Lapsia ei viedä kauppaan nälkäisinä.

- Neljän lapsen kanssa meillä sujui kauppareissut hyvin.

 

Punkeavat pois sieltä kärryn istuimesta.

Sitten laitetaan takaisin, niin monta kertaa kunnes uskoo. Miksi on niin vaikeaa? 

En minä ainakaan pysty luottamaan, että 1 v 8 kk pysyy siellä istuimessa muutaman takaisinlaiton jälkeenkään. Ja sitten on vielä isompi vahdittavana ja ostoksiakin pitäisi tehdä...

Yhteiskunnassa olisi huomattavasti vähemmän pahoinvointia, jos kaikki antaisivat toisilleen välillä vähän armoa tämän iänikuisen tuomitsemisen sijaan. Nimettömästä netistä on tullut keino oksentaa omaa pahoinvointia muiden päälle niin että se leviää kuin syöpä. Joku tämänkin ketjun lukenut, ennestään ahdistunut äiti voi nyt entistä pahemmin ja levittää sitä pahaa oloa tavalla tai toisella ympäristöönsä. Sieltä se kiertää vielä takaisin Ap:nkin nilkkaan.

Miksei ihmiset voisi tukea ja ymmärtää toisiaan, levittää ystävällisyyttä ja hyvää tämän myrkyn sijaan? Varmaan ne lapsetkin voisi paremmin = riehuisi kaupassa vähemmän.

Tämä. Mulla menee tunteisiin se, miten nykyään lapsia ei enää kasvateta. Eletään kuin pellossa ja annetaan lasten tehdä mitä lystää, ei vaivauduta opettamaan edes alkeellisia käytöstapoja ja toisten huomioimista ja kunnioitusta. Ja ei, todellakaan en kannusta väkivaltaan tai siihen raakuuteen mitä kasvatus oli ennen, mutta ei tää itsekäs "Minun kullannuppu on täydellinen ja saa tehdä mitä haluaa" -ajattelu ole hyväksi sen enempää niille lapsille kuin kanssaihmisillekään. En ymmärrä miksi niitä lapsia sitten pitää hankkia, jos se itse kasvatustyö ei kiinnosta? Vanhemman kuuluu olla vanhempi, se lempeä ja turvallinen mutta silti sopivan napakka aikuinen, ei mikään kaveri. Ja sitten nää samat vanhemmat, jotka sabotoivat lastensa kasvatusta, kehtaavat vielä marmattaa vapaaehtosesta lapsettomuudesta ja velojen "itsekkyydestä". :DD Krhm, pientä kaksinaismoralismia..

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Mulla menee tunteisiin se, miten nykyään lapsia ei enää kasvateta. Eletään kuin pellossa ja annetaan lasten tehdä mitä lystää, ei vaivauduta opettamaan edes alkeellisia käytöstapoja ja toisten huomioimista ja kunnioitusta. Ja ei, todellakaan en kannusta väkivaltaan tai siihen raakuuteen mitä kasvatus oli ennen, mutta ei tää itsekäs "Minun kullannuppu on täydellinen ja saa tehdä mitä haluaa" -ajattelu ole hyväksi sen enempää niille lapsille kuin kanssaihmisillekään. En ymmärrä miksi niitä lapsia sitten pitää hankkia, jos se itse kasvatustyö ei kiinnosta? Vanhemman kuuluu olla vanhempi, se lempeä ja turvallinen mutta silti sopivan napakka aikuinen, ei mikään kaveri. Ja sitten nää samat vanhemmat, jotka sabotoivat lastensa kasvatusta, kehtaavat vielä marmattaa vapaaehtosesta lapsettomuudesta ja velojen "itsekkyydestä". :DD Krhm, pientä kaksinaismoralismia..

Tehokas kurinpito on raakaa ja lapselle tulee siitä paha mieli. Siitä ei pääse mihinkään.

Länsimaissa kulttuuri on muuttunut siten, ettei sitä raakuuta ja pahan mielen aiheuttamista enää hyväksytä, ja siksi lapset saavat pitkälti tehdä mitä haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta mitä joku ajattelee lapsistani. On ok että lapsista lähtee ääntä ja elämää. Kasvakaa itse ihmisinä ja opetelkaa sietämään ja suvaitsemaan muutakin kuin hiirenhiljaisuutta. Säälittävää itkua. 

Mutta kun ne pennut on usein suuna päänä joka asiassa. Sun pentus huutakoot ja melutkoon kotonanne vaikka vuorokauden ympäri, mutta ei julkisilla paikoilla missä on muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Mulla menee tunteisiin se, miten nykyään lapsia ei enää kasvateta. Eletään kuin pellossa ja annetaan lasten tehdä mitä lystää, ei vaivauduta opettamaan edes alkeellisia käytöstapoja ja toisten huomioimista ja kunnioitusta. Ja ei, todellakaan en kannusta väkivaltaan tai siihen raakuuteen mitä kasvatus oli ennen, mutta ei tää itsekäs "Minun kullannuppu on täydellinen ja saa tehdä mitä haluaa" -ajattelu ole hyväksi sen enempää niille lapsille kuin kanssaihmisillekään. En ymmärrä miksi niitä lapsia sitten pitää hankkia, jos se itse kasvatustyö ei kiinnosta? Vanhemman kuuluu olla vanhempi, se lempeä ja turvallinen mutta silti sopivan napakka aikuinen, ei mikään kaveri. Ja sitten nää samat vanhemmat, jotka sabotoivat lastensa kasvatusta, kehtaavat vielä marmattaa vapaaehtosesta lapsettomuudesta ja velojen "itsekkyydestä". :DD Krhm, pientä kaksinaismoralismia..

Tehokas kurinpito on raakaa ja lapselle tulee siitä paha mieli. Siitä ei pääse mihinkään.

Länsimaissa kulttuuri on muuttunut siten, ettei sitä raakuuta ja pahan mielen aiheuttamista enää hyväksytä, ja siksi lapset saavat pitkälti tehdä mitä haluavat.

Eihän kovia rangaistuksia muutenkaan hyväksytä. Vankilatkin on muutettu hotelleiksi joihin syrjäytyneet taparikolliset menevät mielellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku taisi juuri seota tässä keskustelussa. Palstalla tuntuu ylipäätään olevan ihan hirveästi viestejä ja aloituksia henkilöiltä, joilla on jotain pahemmin pielessä pään suunnalla. Aika huolestuttavaa.

Mikäs on oma äo määräsi?

Ei tarvi tervejärkisiä leimata, voi nimuttäin arvostelijan oman pään tilanne selvästi tulla esille siihen suuntaan, mitä toisista mainitaan. Toisia pilkamalla ja alentamalla omanälykkyyttä kohennat tai? Pitkästä sikaa täällä yksi tervemielisimmasta otsikkosta ja aiheesta. Oikein iloitsi, kun yhden selväjärkisen aloittuksen aihen näin. Jarvassa ovat täällä palstalla

Ei ainakaan ole oikeinkirjoitus sullakaan hallussa!

Vierailija kirjoitti:

Harmi kun ei ole pieniä villejä lapsia enää. Täytynee odotella jälkipolvea. Tekis niin mieli lähteä kaupoille vähän ihmisten elämää järkyttämään. 

Pysy vaan mörskässäsi, emme kaipaa kiljukauloja kauppaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi kun ei ole pieniä villejä lapsia enää. Täytynee odotella jälkipolvea. Tekis niin mieli lähteä kaupoille vähän ihmisten elämää järkyttämään.

Pahin järkytys kanssaihmisille tulisi luultavasti siitä jos pitäisi lapsille oikein kunnon kurin. Komentaisi kuin armeijan kersantti ja sitoisi mukulat jo ihan ennaltaehkäisevästi pyykkinarulla kiinni siltä varalta että yrittävät karata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten estät kahta lasta tekemästä tuota kun on ostokset tehtävinä? Ei ihmisellä ole neljää kättä ja silmiä selässä eikä ihminen pysty olemaan kahdessa eri paikassa samaan aikaan.

Pienin tai pienimmät istuvat nätisti ostoskärryssä.

Isommilla on tärkeitä tehtäviä: yksi valitsee sen oikean leipäpakein hyllystä, toinen esim. kauraryynit.

Tietenkin jo ennen kauppaan menoa on sovittu, miten siellä käyttäydytään. - Joskus on poistuttu ostamatta mitään, jos käytöstavat unohtuu. Tämä parantaa muistia ihmeellisesti.

Lapsia ei viedä kauppaan nälkäisinä.

- Neljän lapsen kanssa meillä sujui kauppareissut hyvin.

 

Punkeavat pois sieltä kärryn istuimesta.

Pieninkin saa kätösiinsä oman tärkeän ostoksensa - meillä usein oli viilipurkki tms. Siinä oli riittävästi työtä, kun piti siitä hyvän huolen. :D

Lapsia toki on erilaisia, mutta meillä oli neljä hyvää tiimipelaajaa.

Voisi varmaan itsekin alkaa kailottamaan kaupassa ja riehumaan. Kyllähän maailmaan ääntä mahtuu. Ja pitäähän kurkkuja hammastella. Ja jos joku kieltää, tulee paha mieli ja oikeuksia rikotaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki aikuisetkaan osaa kaupassa käyttäytyä. Kun uusi kassa aukeaa se menee joka ehtii ensiksi juosta. Näyttää vallitsevan viidakon laki.

Jos itse näen että uusi kassa aukeaa ja olen jonossa, en liiku yleensä mihinkään.

Ihmiset jonojen hänniltä ottaa hätäisen lähtöasennon. Parempi vaan pysyä paikallaan. Katson vaan kun ihmiset juoksee siihen joka puolelta. Ihmiset ovat niin itsekkäitä, ja opettavat samat tavat lapsilleen 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset ei osaa käyttäytyä, heillä ei ole asiaa kauppaan. Onko jokin juttu, etteivät vanhemmat nykyään pidä edes pienen pientä kuria? Että saa juosta, riehua ja häiriköidä ettei vaan tunteita loukata?

Missä se raja menee vaikka 2-vuotiaan kanssa? Mitä on riehuminen ja häiriköinti? Onko lapsen normaali riemuitseminen häiriköintiä? Lapset ottavat luonnostaan juoksuaskelia, saattavat innostuksissaan kiljaista jne. Tuntuu, että joitain ihmisiä häiritsee KAIKKI lapsen näkyminen ja kuuluminen.

Ja ei, meillä ei saa lapset juosta itsekseen kaupassa, ei anneta syödä kaupassa MITÄÄN, kielletään, ei-sana on käytössä ja se kyllä ymmärretään, vaikka välillä sitä onkin kiva testailla. Ei minulla olisi pokkaa vaan katsoa vieressä, jos lapseni vaikka purisi kurkkua kaupassa!?

Aivan. Tietty ihmisryhmä ei kestä mitään ääniä,  on elämäntavallaan ajanut itsensä erityisherkäksi. Kaverini "lapseton  vanhapiika" -tyyppiä on juuri sellainen. Lempipuheenaiheensa on valittaa miten tuota ja tuotakaan lasta ei ole kasvatettu. Kuulemma itse ei KOSKAAN itkenyt missään pienenä. 45 vuoden takaa oikein terävät muistikuvat hänellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta mitä joku ajattelee lapsistani. On ok että lapsista lähtee ääntä ja elämää. Kasvakaa itse ihmisinä ja opetelkaa sietämään ja suvaitsemaan muutakin kuin hiirenhiljaisuutta. Säälittävää itkua. 

Miksi pitäisi sietää? On varmasti sinullakin ääniä, mistä et pidä. Vaikkapa jonkun humalaisen huutelu tms. Jokaisella on ääniä, josta eivät pidä, jollain se on lasten itku. 

Juu mutta lasten itku kuuluu normaalin elämän ääniin. Jos joku ei kestä normaaleja ääniä niin voi itse mennä muualle eikä luulla että lasten pitää pysyä kotona kunnes ei varmasti itke missään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten estät kahta lasta tekemästä tuota kun on ostokset tehtävinä? Ei ihmisellä ole neljää kättä ja silmiä selässä eikä ihminen pysty olemaan kahdessa eri paikassa samaan aikaan.

Oikean kasvatuksen paikka on kotona, ei kaupassa. Elikä jos kotona opetellaan käytöstavat selväksi ja perustellaan ne lapsille loogisesti, lapset eivät ole tyhmiä, kyllä ne muistavat sen sitten myös kaupassa. Voi opetella, että koskea saa vaan oman ostoskorissa olevia tuotteita, mitä varmasti ostetaan perheä varten. 

Höpö höpö. Kasvatus tapahtuu joka paikassa. Tietysti lasta pitää viedä kodin ulkopuolelle tottumaan erilaisissa ympäristöissä toimimiseen. 

Täällä käyttäydytään kuin 80-luvulla ei lapsilla olisi ollut kaupparaivareita koskaan. Ei pidä paikkaansa, muistan useita siltä ajalta. Silloin lapsia oli enemmän ja tietysti heitä oli joka paikassa ja lähes kaikki olivat siihen ja lasten ääniin tottuneet.

Kyllä minulla meni eräs sunnuntai vallan piloille huonokäytöksisten lasten takia. Päätin kirkonmenojen jälkeen käydä kaupassa ostamassa elintarvikkeita. Odotin kaupassa olevan rauhallista pyhäpäivän aamuna. Valitettavasti ostosteni tekoa häiritsi pienten lasten ilakointi ja elämöinti, koko kirkossakäynnin hartaus meni aivan piloille. Lapset eivät osanneet käyttäytyä laisinkaan , puhuivat äänekkäästi, kävelivät käytävillä erossa vanhemmistaan ja pitivät turhanpäiväistä meteliä. Kerroin asiasta kassatytölle joka onneksi lupasi viedä asian eteenpäin. 

Mulla ei itsellä ole lapsia, mutta ihmettelin jo 6-vuotiaana, miten toiset lapset saivat käytännössä tehdä mitä tahansa. Eikä kyse ole mistään luonne-eroista, mulla on adhd veli ja autisti sisko, ja kyllä vanhemmat opetti meille käytöstavat. Kasvatus on juuri sitä, että kun lapsi käyttäytyy epäsopivalla tavalla, sitä kielletään ja ohjataan tekemään jotain muuta. Jo taapero ymmärtää ettei kaikkea saa tehdä, mutta nykyvanhemmat vaan sanoo ei lapset voi käyttäytyä kuten aikuiset. Ja kyllä, mulla oli ja on maailman ihanimmat vanhemmat, joiden kanssa on yhä lämpimät välit 

Itsellä kolme lasta pienillä ikäeroilla. Yleensä mies kävi kaupassa töistä tullessa mutta kävin minäkin välillä. Kotona huolehdin että kaikki lapset oli syöneet hyvin ja vessatoimet hoidettu. Itselleni sidoin jo kotona kantoliinan valmiiksi. Sitten kaikki kolme autoon turvaistuimiin kiinni. Kaupan pihalla hain ensin kärryn auton viereen. Sitten nostin keskimmäisen kärryn istuimeen (silloin ei ollut kaksosten kärryjä eli oli paikka vain yhdelle). Sitten nostin vauvan kantoliinaan. Ja viimeiseksi päästin esikoisen turvavöistä ja hän piti kärrystä kiinni. Kaupassa kaikki olivat yleensä rauhassa ja isoin auttoi hakemalla ostoksia (hedelmiin ym ei todellakaan saanut koskea) vaan haki vain sellaiset tuotteet jotka ostettiin ja osasi turvallisesti ottaa.

 

Lapset tiesivät että huutoraivari tarkoittaa kotiin lähtöä ja taatusti sillä ei saa mitään hyvää. Kassalla esikoinen katseli mielllään tavaroiden kulkua hihnalla tai piti kärrystä kiinni pyydetysti. Autolle vein tavarat ja lapset kärryllä. 

 

Avain sana on että lapset tottelevat kaupassa jos ovat tottuneet tottelemaan kotonakin. Aikuinen ennakoi ja tekee reissusta helpon  kun lapset hyvin syöneitä eikä mennä juuri ennen päiväunia kun lapset väsyneitä. Ja se että huutamalla ja kiukuttelemalla ei saa tahtoaan läpi ei kotona eikä kaupassa. 

 

Varmasti lapseni joskus itki kaupassa. Ja välillä jouduin komentamaan kun joku unohti ettei kaupassa saa juosta jne. Mutta kun asioista pidetään koko ajan kiinni niin niistä tulee rutiini.