Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tuntuu pahalta kun huudan joka päivä 1,5-vuotiaalle.. sniif.

Vierailija
01.02.2007 |

Iltaisin varsinkin kadun ja vannon etten enää koskaan. sitten taas hermo menee. tuo temperamenttipakkaus on niin kova huutamaan ja vaatimaan, etten aina kestä sitä meteliä ja ainaista valitusta. jos joskus on hyvä päivä eikä ole paljon kitinää, en tietenkään silloin huuda. mutta yleensä kun se kitinä alkaa jo heti kun sängystä noustaan..

Kommentit (35)

Vierailija
21/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sama meno jatkuu, arvaa miten huudat kun lapsi on isompi ja erittäin paljon ärsyttävämpi....



3:n äippä

Vierailija
22/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulet taatusti huomaamaan, että lapsikin on tyytyväisempi.

Huutamisesta tulee loputon negatiivinen kierre, mikä sinun aikuisena pitää katkaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei minun tarvi huutaa 1,5-vuotiaalle pojalle juuri koskaan vaikka temperamenttia löytyy täälläkin.



Koita hillitä hermosi ja jos mahdollista niin anna muidenkin hoitaa häntä välillä niin jaksat itse paremmin.

Vierailija
24/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hae itsellesi esim. neuvolasta apua, jos tuntuu liian rankalta jaksaa arkea.

Vierailija
25/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todellakin, en enää huuda koskaan, koska siitä todellakin tulee vaan kaikille paha mieli ja se kierre.. sehän todellakin vain jatkuu.



Lapsi on nyt päiväunilla ja kun herää, toivottavasti on iloisempi kuin sinne mennessään.. koko päivä ollut taas yhtä valitusta.



myönnän, että välillä on vaikeaa olla aikuinen. mutta nyt ryhdistäydyn.

tulen vaikka tänne kertomaan aina välillä miten etenen! lähteekö joku muu mukaan huutamattomuus-kampanjaan?



ap

Vierailija
26/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeastaan olen aloittanut sen jo aikoja sitten, mutta aina välillä lipsun :/



t. 5

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

pinnaa venyttämällä kertakaikkiaan lopetin sen. Yllätys yllätys, lapsi on paljon rauhallisempi ja helpompi nyt :-p. Joskus tietysti keittää yli mikä on ihan normaalia mutta jos on jokapäivä tarve huutaa, kannattaisi keksiä joku kanava purkaa aggressiota muuten. Sekin nimittäin kasaantuu..

Vierailija
28/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huudan kyllä isommille ;) ehkä meillä on ollut niin " kiltit" lapset pienenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hävettää!! ja rankasti silloin.

Vierailija
30/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilanteita, joissa usein tulee karjuttua:



- Tiskaan ja lapsi tulee ulisten roikkumaan jalkaani. Kyse on vain siitä, että en sillä hetkellä huomioi häntä. Ko. tilanteessa tiskaan tiskini loppuun, jos lapsella ei ole muuta hätää. mun mielestä lapsen ei tule saada huomiota ihan KOKO ajan, muuten meillä kyllä huomioidaan ja hellitellään paljon.



- Lapsi näkee esim uuden maljakon pöydällä ja samantien alkaa karjuminen, että haluaa maljakon käsiinsä. en myöskään tahdo opettaa lapselle, että kaiken voi saada (eihän elämässä voi). yleensä annan tutkia, mutta jos kyseessä on rikkoontuva tai vaarallinen esine, eihän sitä voi. monesti huomion kiinnittäminen muualle ei tehoa. silloin tulee karjuttua että " LOPETA JO" , kun huutoa on kestänyt monta minuuttia ja alkaa korvissa soimaan.



- olen vessassa ja lapsi hakkaa ovea ulkopuolella (vaikka esim isä on kotona). silloinkin saattaa mennä hermo ja huudan että antaisi olla rauhassa..



nämä ovat siis joitain esimerkkejä. en siis vaan kestä sitä älytöntä meteliä!!



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä yhmaikäinen ja välillä tulee korotettua ääntä ihan liian korkealle..

Vierailija
32/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monta kertaa päivässä lupaan itselleni, etten enää huuda ja silti menee noin tunti kun karjun taas :(



Olen huomannut, että mun huutamiseen vaikuttaa ihan yksinkertaisesti myös nälkä. Jos en ole syönyt kunnolla, niin hermot menee paljon helpommin, mutta jos syön aamulla puuron, niin jaksaa mielikin paremmin.



Mä voin ryhtyä sun kanssa huudonlopetus ry:hyn. Ihan hyvä, että on tsemppikaveri ;)



mimmi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on saman ikäiset kaksoset ja kitinää riittää. Jos lapsilla on hätä tai riitaa keskenään niin tietty koitan sitten auttaa, mutta välillä vaan kitisyttää muuten vaan. Se menee ohi : ) En tosiaankaan esim. keskeytä kotihommia jos lapset ' kitisee' .

Vierailija
34/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja nyt olen tajunnut että sen mallin olen saanut kotoa, siellä aina huudettiin kaikesta ja kaikille, myös vanhemmat keskenään. Rakkautta sen sijaan ei ikinä osoitettu...



Nyt yritän parantaa tapani ja olla huutamatta koska meillä molemmilla on huono olla sen jälkeen, sekä lapsella että minulla. Mutta vaikeampaa tämä on koska " malli" on saatu jo kotoa :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/35 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmasti voi olla todella stressaavia tilanteita ja muutenkin rankkoja aikoja, mikä kerryttää omaa huonoa oloa ja jaksamista, mutta yritä saada jostain hoitoapua tai lomaa edes pariksi päiväksi tai käy jossain " ulkopuolisen" luona juttelemassa asioista - saisit vähän päästettya ylimääräisiä höyryjä ihan rauhassa, ilman, että lapsi joutuu kärsimään. Sama juttu muillekin, kun " huutajia" näyttää olevan todella paljon.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi viisi