Muistatko vielä kesän 1990? Mitä puuhasit tuolloin?

Vierailija kirjoitti:

Kesäkuun olin vakituisessa työpaikassani päiväkodissa töissä, heinäkuussa kaksi viikkoa päivystävässä päiväkodissa, joka oli järkyttävä paikka: hoitajat ja lapset vieraita toisilleen. Pyöräretki avomiehen kanssa Ahvenanmaalle. Mies kiukutteli koko reissun, kun häntä ärsytti parempi kuntoni. Menin tuon miehen kanssa naimisiin neljän vuoden päästä, ja edelleen hänelle oli iso ongelma, jos pärjäsin jossakin asiassa paremmin kuin hän. Nuorena hölmönä en kuunnellut sisäistä ääntäni. 

No, älä lopeta tarinaasi kesken. Oletteko vielä siis naimisissa vai mitä sitten tapahtui?

Muutin, rempattiin

Vierailija kirjoitti:

Menin naimisiin, mies on sama edelleen. Ostin polkupyörän, jolla vieläkin ajan. 

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin silloisen avomieheni kanssa.  Äiti heitti pihalle ja jossain 17v piti asua.

Minäkin olin 17v, loppuvuodesta täysi-ikäinen. 

T. Se raskaana ollut. 

Me vihattiin toisiamme. Asuin siellä puoli vuotta, jouduin tulemaan lapsuudenkotiin. Sain jättää vaatteet jätesäkissä ulkoeteiseen. Onneksi sitten kuukauden päästä täytin 18v ja sain oman pikku vuokrayksiön.

Kesällä 1990 täytin 18, olin kesätöissä teollisuuslaitoksen puhelinvaihteena, kävin Göteborgissa katsomassa siellä sairaanhoitajana kesätöissä ollutta kaveriani, olin itse matematiikkaleirillä, ajoin ajokortin ja tapasin luokkakaverin kotibileissä nykyisen aviomieheni. Viattomuuden aikaa.

Ei mitään muistikuvia, mitä juuri tuona kesänä olen tehnyt. Valokuvista pitäisi katsoa. Olin 7v

Olin mökillä lähes koko kesän kuten jokaisena lapsuuden kesänä. Opettajaperheessä ei saanut/joutunut olemaan yksin kesälläkään.

Meillä oli onneksi kaapeliteevee, niin ei tarvinnut tyytyä johonkin jalkapalloon 

Oli myös maksullinen elokuvakanava. Radiosta oli alkanut kuulumaan ensimmäiset kaupalliset radiokanavat, harmi kun autoissa ei vielä ollut rds:ää. Kasetilta kuunneltiin musiikkia autossa 

Auringonpimennyksestä muistan että oli tietysti pilvinen päivä ja mitään ei näkynyt. Mutta maisema tummeni ja linnut alkoivat rääkyä järvellä.

Oltiin suvun kanssa Tallinnassa, siellä katsottiin auringonpimennys. Muistaakseni filminauhan läpi.

Rakastuin nykyiseen mieheeni.

Lähdin elokuussa vuodeksi vaihto-oppilaaksi.

Elokuussa juhlin ensimmäisiä synttäreitäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin silloisen avomieheni kanssa.  Äiti heitti pihalle ja jossain 17v piti asua.

Minäkin olin 17v, loppuvuodesta täysi-ikäinen. 

T. Se raskaana ollut. 

Me vihattiin toisiamme. Asuin siellä puoli vuotta, jouduin tulemaan lapsuudenkotiin. Sain jättää vaatteet jätesäkissä ulkoeteiseen. Onneksi sitten kuukauden päästä täytin 18v ja sain oman pikku vuokrayksiön.

Ei se omakaan suhde ollut mistään kotoisin. Voin henkisesti huonosti muutenkin. Painetta oli tullut siihenastisen elämän mittaan joka suunnasta. Tuolloin se oikein tiivistyi. Koti oli myös isossa kriisissä.

Ja asuntoa ei meinannut saada millään. Kerran vuodessa muuttavat juopot menivät jonossa edelle. Vanhemmat olivat joka asiassa ulkona haavi auki, ei heistä ollut apua. Jotenkin he kasasivat itsensä, kun lapseni oli syntynyt  ja elämä parani.

Välit lapseni isään toimivat kunnolla vasta avoliiton jälkeen. Rauha muistolleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin silloisen avomieheni kanssa.  Äiti heitti pihalle ja jossain 17v piti asua.

Minäkin olin 17v, loppuvuodesta täysi-ikäinen. 

T. Se raskaana ollut. 

Me vihattiin toisiamme. Asuin siellä puoli vuotta, jouduin tulemaan lapsuudenkotiin. Sain jättää vaatteet jätesäkissä ulkoeteiseen. Onneksi sitten kuukauden päästä täytin 18v ja sain oman pikku vuokrayksiön.

Ei se omakaan suhde ollut mistään kotoisin. Voin henkisesti huonosti muutenkin. Painetta oli tullut siihenastisen elämän mittaan joka suunnasta. Tuolloin se oikein tiivistyi. Koti oli myös isossa kriisissä.

Ja asuntoa ei meinannut saada millään. Kerran vuodessa muuttavat juopot menivät jonossa edelle. Vanhemmat olivat joka asiassa ulkona haavi

Todellakin oli vaikea saada asuntoa. Hain sitä monesta eri kunnasta jo 16v alkaen. Silloin oli kaikki neliörajat ja yksiöitä ei tuntunut saavan mistään. Asuin silloin vähän siellä ja täällä ennenkuin sitten 18v sain sen vuokrayksiön.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kamalasti muistikuvia, olin tuolloin 14, syksyllä täyttämässä 15. Kesätöissä olin osan kesää, mutta muuten varmaan vietin tavallisesti kavereiden kanssa ja perheenkin kanssa. Varmaan käytiin joku kotimaan lomareissukin.

Aa mutta tämähän oli myös riparikesä. Olin leirilläkin siis, ja sain leirin aikana niin ärhäkän korvatulehduksen, että tärykalvo puhkesi yöllä ja minut jouduttiin viemään leiriltä lääkäriin. Lopun leiristä olin sitten puolikuuro.

-21

Peruskoulu päättyi ja alkukesän olin töissä rakennuksilla ja jännitin pääsenkö lukioon - pääsin vaikka varmaan aika rimaa hipoen. Loppukesästä olin viikon Lontoossa lukioon palkkioksi lukiopaikasta ja näin ensimmäistä kertaa millaista suuressa maailmassa oikeasti oli. Siihen aikaan joku Lontookin tuntui siltä. Puhuin matkasta varmaan vuoden kaikille jotka jaksoivat kuunnella ja myös niille jotka eivät jaksaneet.

Syksyllä sitten vanhat koulukaveripiirit hajosivat, tuli syyssateet, Holkeri ja lopulta lama.

Vierailija kirjoitti:

Täydellinen auringonpimennys oli joskus 90-luvun puolivälissä. Sitä katseltiin hitsarin laseilla, isällä oli sellaiset. 

Siinä oli alle kouluikäinen lapseni katsomassa. Hän syntyi 1991.

Ensin olin saaressa juhannuksena telttailemassa, sen jälkeen liftasin ystävän kanssa Saksaan katsomaan jalkapallon MM-kisoja Hampurin räkälöihin. Finjetillä pois tullessa rahat loppuivat ja oli nälkä.

Sain ensimmäisen koirani. Olin katsonut Lassie-ohjelmaa jo vuosia, ja vanhemmat lupasivat minulle minilassien 10v lahjaksi. Voi sitä riemua, kun haimme uuden perheenjäsenen. Asuin maalla niin koira oli kaverini koko varhaislapsuuteni täysi-ikäisyyteen saakka. Rotu oli Shetlanninlammaskoira.