Mitä eläkeläiset tekevät päivät pitkät?

Herään aikaisin viiden maissa. iso muki kahvia ja ruisleipää aamupalaksi. Luen uutisia netistä ja vaihtelevin ajoin lähden pitkälle  reippaalle aamulenkille. Olen onneksi suht.  terve, ei lääkityksiä eikä vaivoja toistaiseksi  joista olen syvästi kiitollinen. Lenkin jälkeen kotipuuhailuja, neulomista, sudokuja, pihakukkien hoitoa näin kesäisin, Välillä netissa, av-palstalla joka päivä, kauppareissuja, ruoanlaittoa, äänikirja pauhaa. Ehkä toisen kerran lenkille, se on ihanaa. Näin se päivä menee. Lapsenlasten kanssa puhailua myös silloin tällöin. Työelämäajasta myös tykkäsin koska työni oli palkitsevaa ja sopivasti haastavaa. 

Roikkuvat vauvalla tekemässä hölmöjä aloituksia?

Istun rappusilla ja haukun naapureita, ja aamusilla varsinkin kattelen kun juoksevat töihin.

En tee mitään. Aamulla yritän maata sängyssä mahdollisimman pitkään. Mietin mitä teen kun en keksi mitään. Pakolliset aamukahvit, vaikka ei maistuisikaan. Televisio auki. Mietin mitä syön. Vanhoja tähteitä yleensä. Vien roskat jos niitä on. Lakaisen pari roska jos niitä on.  Kävelen yhteen suuntaan ja käännyn sitten takaisin. Syön vaikka ei maistuisi. Pari vaatetta pyykkikoneeseen jos niitä on. Pelaan taas kännykällä. Katson telkkaria. Mietin mitä teen kun en keksi mitään. Katson telkkaria. Katson telkkaria. Katson telkkaria. Mietin joko kuudelta vois alkaa nukkumaan. Mietin mitä huomenna teen. En mitään. 

Riippuu eläkeläisestä. Kaksi tuntemaani eläkeläistä elävät näin: mt-potilaana työkyvyttömyyseläkkeelle nuorena jäänyt kököttää asunnossaan, soittelee tutuille, selaa netti ja toinen maalla omalla tilallaan asuva puuhaa kaikkea sitä, mitä ennenkin.

Nousin ylös lähellä yhdeksää.  Juon kahvia ja selaan nettiä.  Yksi kirja on myös auki kahvipöydässä.  Ehkä vähän imuroin, käyn kaupassa.  Ruokaa ei tarvitse tänään laittaa.  Lakanat pitäisi vaihtaa ja laittaa koneeseen. Päivä menee nopeasti, ei ehdi kutimeen koskea joka on näytiksi sohvapöydällä. 80.