Mies, kuinka paha turn off on, jos naisella ei ole kavereita?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna ei haittaisi yhtään kun ei itsellänikään ole.
Eihän tuo paras mahdollinen tilanne ole jos kummallakaan ei ole kavereita mutta en usko että suuremmin haittaisi parisuhteen menestymistä.
Oman kokemuksen perusteella sanoisin, ettei se hirveästi haittaakaan. Itselläni ei ole yhtään kaveria, puolisolla on joitakin, mutta on hyvin harvoin heidän kanssaan tekemisissä, eli käytännössä ei ole kavereita hänelläkään. Parisuhteemme on oikein hyvä silti tai ehkä ennemminkin siksi.
Itseni tuntien en jaksaisi puolisoa, jolla olisi liuta kavereita, jotka ehkä ravaisivat meillä kotona kylässä."koko ajan" tai joiden luona minunkin pitäisi vierailla usein, käydä juhlissa jne. Introvertti-minulta menisi hyvin äkkiä hermo sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät arvota naisia samoin perustein kuin naiset miehiä. Miehiä ei voisi vähempää kiinnostaa, onko naisilla kavereita vai ei.
Ei muakaan kiinnosta onko miehellä kavereita.
Liian paljon kavereita on huono asia.
Liian vähän kavereita ts. ei ollenkaan on hälytysmerkki. Hankala tai luonnevikainen tai muuten häiriöinen olipa mies tai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Voisin mutta nainen ei halua yksinäistä miestä.
Minä otin miehen, jolla ei ollut kavereita. Sain sylillisen kultaa. Vielä yli 30 vuoden jälkeen ihmettelen, miten minulla sattuikin olemaan sellainen onni, että törmäsimme. Kumma kyllä puolisoni on hyvin taitava sosiaalisesti ja kaikki pitävät hänestä. Hän vaan ei juurikaan kaipaa ihmisiä ympärilleen. Naapureiden illanistujaispyynnöt hän ohittaa sulavasti. Aina löytyy ystävällinen syy olla lähtemättä mukaan.
Se on kyllä samanlainen turn-off kuin jos miehelläkään ei olisi.
Korkeintaan voi saada yksinäisen miehen.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä samanlainen turn-off kuin jos miehelläkään ei olisi.
Korkeintaan voi saada yksinäisen miehen.
Miksi se on turn-off?
Itse inhoan kaveriporukoissa pyöriviä laumaeläimiä jotka ei osaa elää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin mutta nainen ei halua yksinäistä miestä.
Minä otin miehen, jolla ei ollut kavereita. Sain sylillisen kultaa. Vielä yli 30 vuoden jälkeen ihmettelen, miten minulla sattuikin olemaan sellainen onni, että törmäsimme. Kumma kyllä puolisoni on hyvin taitava sosiaalisesti ja kaikki pitävät hänestä. Hän vaan ei juurikaan kaipaa ihmisiä ympärilleen. Naapureiden illanistujaispyynnöt hän ohittaa sulavasti. Aina löytyy ystävällinen syy olla lähtemättä mukaan.
Tää voisi olla toimiva tapa ajatella! Että kelpuuttaa miehen, joka on jäänyt yksin, mutta pitäähän miehessä olla jotain kiinnostavaa- eikä kuten ylempänä joku mies valitteli - kelpuuttaa silti ketä tahansa. Moni voi noin luulla.
Samat kiinnostuksen kohteet edes tai joku muu vetovoima Mieskin voi olla takertuvainen, jos liian yksin
Miehet kun tuppaa viihtymään isommissakin porukoissa ja sietämään kaikenlaisia sosiaalisia pelejä, joten on se hieman kummallsita, jos mies on yksin. Että onko jotenkin reppana?
Sosiaaliset pelit ja laumassa kulkeminen on naisten hommaa. Yksinäinen mies on henkisesti vahva yksilö joka ei tarvi muiden apua missään.
Vierailija kirjoitti:
Liian paljon kavereita on huono asia.
Liian vähän kavereita ts. ei ollenkaan on hälytysmerkki. Hankala tai luonnevikainen tai muuten häiriöinen olipa mies tai nainen.
Hälytysmerkki? Ehkä on ehkä ei. Vaivaudutko edes kysymään? Jos et, ei vika ole siinä toisessa, vaan ihan sinussa itsessäsi.
Esimerkiksi, itse katkaisin välit "kavereihin" ihan omasta halustani. Eivät olleet sellaisia ihmisiä, joiden kanssa halusin olla tekemisissä. Kannustivat mm rikoksiin. Eikä se kaveruus koskaan ollut molemminpuoleista. Se oli enemmänkin ehtoja täynnä. Ikää kun tulee lisää, niitä kavereita on myös vaikeampi löytää.
Ei mitään väliä itsessään. Jos kaverittomuus johtuu siitä että on ihmishirviö niin se on sitten toinen juttu kokonaan ja selviää äkkiä. Miehet ja naiset ajattelevat potentiaalisista kumppaneista ihan eri tavalla ja iso osa ongelmista johtuu siitä että luullaan toisen ajattelevan samalla tavalla kuin itse.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään väliä itsessään. Jos kaverittomuus johtuu siitä että on ihmishirviö niin se on sitten toinen juttu kokonaan ja selviää äkkiä. Miehet ja naiset ajattelevat potentiaalisista kumppaneista ihan eri tavalla ja iso osa ongelmista johtuu siitä että luullaan toisen ajattelevan samalla tavalla kuin itse.
Lisäys että toinen mikä aiheuttaa ongelmia on se, kun kuvitellaan että on sen toisen sukupuolen aivoitukset ratkaistu.
Mutta minä panen niitä.
T. Jännämies