Lue keskustelun säännöt.
Olen yli 10 vuotta haikaillut yhden naisen perään
28.06.2024 |
Kirjoittanut satoja rakkausrunoja hänelle, itkenyt itseni uneen unelmoiden hänestä, saanut raivareita hänen vuokseen ja melkein tehnyt itsarin hänen takiaan. Koska hän ei halua minua. Mutta tässä tulee paras kohta. Jos hän haluaisikin minut, nainen oksettaisi minua. Vetuloin ja vatvon, haluan ja en halua. En usko että mulla seisoisi hänen kanssa, tarvitsen sellaiseen toimintaan erityyppisen naisen. Ja kun tiedän ettei seisoisi, se saa mut raivon valtaan. Haluaisin nus.ia häntä edes kerran mutta en saisi sitä ylös. Tiedän sen. Voi sen näin anonyymisti paljastaa. Olen muutenkin päättämätön luonne, naisystävät joita ollut ovat melkein pakottaneet minut suhteeseen. Jokin adhd kai on ja psykoosiakin joskus pukkaa. En usko enää ulospääsyyn tästä. Irtosuhteet kai mulle parasta. Ei mulla muuta.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Muun vielä jotenkin pystyn ymmärtämään, mutta miksi hän oksettaisi sinua jos hän haluaisi sinut? Siksikö että olet varattu ja pitäisit sitä moraalittomana? Miten voi olla noin voimakkaat tunteet ja samaan aikaan tuntea inhotusta? Ei vaan käsitä.
Oletko edes yrittänyt kertoa hänelle tunteistasi? Vaikuttaa siltä että pelkäät aika paljon. Olet asettanut ehkä liikaa paineita ja odotuksia.
Esim vaikka niin, että ap on pershäiriöinen narsisti, jotka haaveilevat mahtavasta rakkaudesta, vaikka eivät edes osaa oikeasti rakastaa. Hän haluaa panna ja panee vain hutsuiksi mieltämiään naisia, mekaanisesti, ei rakastele. Penis toimii.
Narsisti tarvitsee kuitenkin itselleen myös jalustalle nostettavan lempeän ja täydellisen äitihahmon. Hän toisaalta haluaisi panna tätäkin, toisaalta ei, koska tämä nainen ei saa likaantua seksistä ja kuka äitiään muutenkaan lykkisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi saada häntä? Onko hän varattu?
Minä olen varattu
Ap
Hohhoijaa, taitaa olla provo koko juttu.
Onko kukaan koskaan sanonut sinulle että sinulla on persoonallisuushäiriö? Olet psykopaatti tai narsisti tai kumpaakin. Näet maailman vääristyneesti ja tulkitset muita päin honkia. Uskot näihin virhe tulkintoihisi ja elät harhamaailmassa mikä ei vastaa todellisuutta. Muut ihmiset ja asiat ei ole niinkuin sinä kuvittelet ja uskot ja koska et osaa lukea muita et saa todellista yhteyttä keneenkään. Olet vanki oman sairaan pääsi sisällä kun muut elää omaa onnellista elämäänsä tietämättä mitään sinun ajatusksista. Fantasioit ja kehittelet pään sisäisiä tarinoita joissa asiat menee niinkuin sinä haluat. Todellisuudessa ne ei mene siten kenenkään kohdalla ja terve ihminen tietää sen. Uskot omiin suuruus harhoihin jotka ei saa todellisesta elämästä mitään kaikupohjaa. Kukaan ei ihaile sinua etkä osaa lukea toisten ajatuksia niinkuin kuvittelet harhoissasi. Muut ei ole kiinnostuneita sinusta ja sinun tunteista koska kukaan ei ajattele sinua yhtään. Kaikki keskittyvät omaan elämäänsä missä sinulla voi olla jonkun epäolennaisen statistin rooli. Tiedät sen itsekin. Pelkäät impotenssia ja rakastetuksi tulemista koska uskot että muut tuntevat sinusta vain luomasi roolin ja sen alla oleva heikko itsetuntoinen, trollaava ja naisia vihaava mies sinussa ei ansaitse rakkautta. Itse et rakasta itseäsi koska ihminen joka olet piilossa muilta ei mielestäsi ansaitse rakkautta tekojensa vuoksi. Haluat ja kaipaat rakkautta mutta et mielestäsi ansaitse sitä. Et edes itseltäsi. Siksi vihaat muita, haluat tuhota muiden hyvän olon ja kehittelet harhoja. Elät toinen jalka mielikuvitusmaailmassa joka estää sinua olemasta koskaan täysin onnellinen tässä reaali maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Te-ra-pia
The-rapist
Tietääkö mies jo etukäteen ettei seiso?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tämä provo vai ei, mutta minä tiesin joskus vähän samantyyppisen (joskin vähemmän sekopäiseltä tuntuvan) miehen, jonka "elämän rakkaus" oli älykäs ja hauska taiteilijanainen... joka oli kuitenkin miehelle ilmeisesti liian ruma.
Mies heilasteli ainoastaan itseään nuorempien mallityyppisten naisten kanssa, jotka olivat aika lailla toistensa klooneja, pitkäsäärisiä ja nättejä blondeja. Tämä niinsanottu "elämän rakkaus" oli ihan täydellinen vastakohta näille kaunottarille. Koskaan mies ei tehnyt elettäkään tuota taiteilijanaista kohtaan, vaan kirjoitteli hänestä runoja ja huokaili ja mitä nyt kroonisesti mielikuviinsa ihastuneet yleensä tekevät.
Nojatuolipsykologina väittäisin, ettei tämäkään tyyppi oikeasti "rakastanut" tuota taiteilijanaista, vaan ainoastaan mielikuvaa itsestään sellaisena miehenä, joka rakastuu sieluun eikä kauniiseen ulkokuoreen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä provo vai ei, mutta minä tiesin joskus vähän samantyyppisen (joskin vähemmän sekopäiseltä tuntuvan) miehen, jonka "elämän rakkaus" oli älykäs ja hauska taiteilijanainen... joka oli kuitenkin miehelle ilmeisesti liian ruma.
Mies heilasteli ainoastaan itseään nuorempien mallityyppisten naisten kanssa, jotka olivat aika lailla toistensa klooneja, pitkäsäärisiä ja nättejä blondeja. Tämä niinsanottu "elämän rakkaus" oli ihan täydellinen vastakohta näille kaunottarille. Koskaan mies ei tehnyt elettäkään tuota taiteilijanaista kohtaan, vaan kirjoitteli hänestä runoja ja huokaili ja mitä nyt kroonisesti mielikuviinsa ihastuneet yleensä tekevät.
Nojatuolipsykologina väittäisin, ettei tämäkään tyyppi oikeasti "rakastanut" tuota taiteilijanaista, vaan ainoastaan mielikuvaa itsestään sellaisena miehenä, joka rakastuu sieluun eikä kauniiseen ulkokuoreen.
Yllättävän paljon noita tuollaisia on. Mun yhtä ystävää joku mies pyöritti vastaavasti. Ystävä onneksi lopulta havahtui kuvioon kun tajusi että miehen kiinnostus nousi huimasti kun tajusi ystäväni olevan rikas. Ystäväni sanoi että mies rakasti vain omia haavetarinoitaan ja oikeita ihmisiä kohteli kuin esiteltäviä palkintoponeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä provo vai ei, mutta minä tiesin joskus vähän samantyyppisen (joskin vähemmän sekopäiseltä tuntuvan) miehen, jonka "elämän rakkaus" oli älykäs ja hauska taiteilijanainen... joka oli kuitenkin miehelle ilmeisesti liian ruma.
Mies heilasteli ainoastaan itseään nuorempien mallityyppisten naisten kanssa, jotka olivat aika lailla toistensa klooneja, pitkäsäärisiä ja nättejä blondeja. Tämä niinsanottu "elämän rakkaus" oli ihan täydellinen vastakohta näille kaunottarille. Koskaan mies ei tehnyt elettäkään tuota taiteilijanaista kohtaan, vaan kirjoitteli hänestä runoja ja huokaili ja mitä nyt kroonisesti mielikuviinsa ihastuneet yleensä tekevät.
Nojatuolipsykologina väittäisin, ettei tämäkään tyyppi oikeasti "rakastanut" tuota taiteilijanaista, vaan ainoastaan mielikuvaa itsestään sellaisena miehenä, joka rakastuu sieluun eikä kauniiseen ulkokuoreen.
Taiteilijanaisen onni, ettei mies alkanut sittenkään jahdata häntä. Henkisesti kehittymätön, pinnallinen ja pakkomielteinen mies repisi hauskan ja älykkään naisen henkisesti kappaleiksi. Pahimmillaan fyysisestikin. Eivät tällaiset ihmiset kykene rakastumaan oikeasti vaan heille parisuhdekumppanit ovat vain imagonpönkittäjiä ja omien tarpeiden täyttäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kiltti? Sellainen ei tule naista saamaan koskaan, eli kannattaa tyytyä suosiolla kohtaloonsa.
Seuraan häntä salaa somessa, etsin. Nyt kymmenen vuoden jälkeen voin sanoa, että seuraaminen kannatti. Hän on ihanampi kuin koskaan osasin kuvitella, ja olen onnellinen siitä, että uskalsin ottaa askeleen kohti häntä, vaikka se aluksi tuntui mahdottomalta. Näiden vuosien aikana olen oppinut, että joskus haaveille kannattaa antaa mahdollisuus muuttua todellisuudeksi.
Ap
No hyi, mikä stalkkeri. Mun ex muuten stalkkasi vielä 5 vuotta eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kiltti? Sellainen ei tule naista saamaan koskaan, eli kannattaa tyytyä suosiolla kohtaloonsa.
Seuraan häntä salaa somessa, etsin. Nyt kymmenen vuoden jälkeen voin sanoa, että seuraaminen kannatti. Hän on ihanampi kuin koskaan osasin kuvitella, ja olen onnellinen siitä, että uskalsin ottaa askeleen kohti häntä, vaikka se aluksi tuntui mahdottomalta. Näiden vuosien aikana olen oppinut, että joskus haaveille kannattaa antaa mahdollisuus muuttua todellisuudeksi.
Ap
No hyi, mikä stalkkeri. Mun ex muuten stalkkasi vielä 5 vuotta eron jälkeen.
No on vielä viatonta tämmönen stalkkaus. Julkisen somen salaa seuraaminen ei oo pahaa. Itse saattaisin olla imarreltu näin kivasta stakkauksesta, jos paljastuisi semmoinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kenenkään kyttääminen somessa tosiaan mitään stalkkaamista ole, jos profiili on julkinen.
Mutta ap:n jutuissa oli kyllä muuten sitten hälytysmerkki poikineen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään kyttääminen somessa tosiaan mitään stalkkaamista ole, jos profiili on julkinen.
Mutta ap:n jutuissa oli kyllä muuten sitten hälytysmerkki poikineen.
Kuka sitten uskookaan, että pakkomielteinen ja ilmeisen sairaan ihmisen stalkkerointi on jäänyt vain julkisen somen stalkkaamiseen. En usko hetkeäkään.
Voisin olla kuvattu nainen. Tähän kuvaukseen perustuu myös se, miksei minua uskota. Voi käydä niin, etten tule saamaan koskaan oikeutta, vaikka narsistinen ja pakkomielteinen mies on vainonnut minua eri tavoin "yli" 10 vuotta. Koska mies on "komea", minä "ruma", olen epäuskottava, kertomani "ei voi olla totta".
Olen käynyt terapiassa jo vuosia, koska vainoaminen on traumatisoituneita minut ja olen epäonnistunut tietyissä osissa elämässäni. Samaan aikaan kun ko. mies on vähitellen kiivennyt menestykseen.
Tällaistakin voi tapahtua maailmassa. Totuus tullee jäämään varjoihin, ellei ko. mies tunnusta kaikkia tekojaan, nyt, tai vanhana ja viisaampana.
Se olisi kaunein rakkauden teko, ainoa, jolla minuun saisi enää yhteyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata haikailla yhtään mitään. Pelkkää ajanhukkaa.
No eihän toi oo mitään. Mä oon haikaillu 34v rakastamani miehen perään. En oo rakastanu oikeesti ketään muuta koskaan.
Älä syyllistä sitä naista siitä, että sulla ei seiso. Varmasti seisoo jonkun toisen kanssa!