Lue keskustelun säännöt.
Viinin lipittely yksin mummoiässä
27.06.2024 |
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla vähän yksinkertainen kun et tiedä että kaikki eivät voi saada lapsia vaikka haluaisivat. Toinen vaihtoehto on se, että olet jostain syystä kyrsiintynyt ja kettuilet muille. Toisaalta säälin sinua, koska vaikka ainoa lapseni on kuollut, niin vietän tällä hetkellä hyvää elämää, mutta sinulla ei selvästikään ole hyvät fiilikset 😁
Sinä et ymmärrä että kirjoitus on varoitus niille jotka jäävät ilman lapsia tarkoituksellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en ole 65 vuoteen kaivannut mitään seuralaisia ympärilleni, missä iässä alan niitä kaivata?
Mitä sinusta jää jäljelle kun sinua ei enää ole.
Pitääkö jäädä jäljelle jotain? Mitä niiltä nuorilta pojilta jäi jotka Suomessakin aikoinaan joutuivat maata puolustamaan suoraan koulun penkiltä?
Ei widdu taas mitä pashaa..hanki elämä!!!!!
Jostain syystä ei kuitenkaan mikään onnellisuutta ja mielen tasapainoa huokuva aloitus. Pikemminkin katkera epistola.
Mummoporukalla lipitellään viiniä ja käydään hyvissä ravintoloissa syömässä. Osalla on lapsenlapsia, osalla vain lapsia ja osalla ei lapsia ollenkaan. Tosin ne, joilla on lapsenlapsia eivät aina pääse, kun joutuvat kaitsemaan niitä. Eikö ap:llä ole omia ystäviä lainkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulin keskustelevani aikuisen pohtijan kanssa. No, näin sitä erehtyy.
Missä ne sinun pohdinnat on?
Ei kiinnosta lapset. Ennemmin otan koiran. Ihmisillä on erilaisia tapoja elää. Yksineläjillä on sukulaisia ja ystäviä. Omanikäiset aina parasta juttuseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en ole 65 vuoteen kaivannut mitään seuralaisia ympärilleni, missä iässä alan niitä kaivata?
Mitä sinusta jää jäljelle kun sinua ei enää ole.
Pitääkö jäädä jäljelle jotain? Mitä niiltä nuorilta pojilta jäi jotka Suomessakin aikoinaan joutuivat maata puolustamaan suoraan koulun penkiltä?
Niinpä. Sehän onkin niin surullista ja sinusta se on oikein että ei jäänyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ymmärrä ennen kuin on siinä mummoiässä, vasta sen nyt olen itse huomannut yksinäistä elämää viettäessä, viiniäkin joskus lipittäen. Varmaan elämä olisi erilaista nyt, jos sen perheen olisi joskus perustanut. Ei ehkä näin tyhjää ja tarkoituksetonta ja välillä yksinäistäkin. Mutta itsekkäistä syistähän olisin lapsia yrittänyt ajatellen vain omaa yksinäisyyttäni vanhana, koska kuitenkaan ei sellaista tunnetta tullut ja halua saada lapsia.
Minä ja moni muu ollaan mummoiässä muttei mitään yksinäisiä ja ei haikailla tekemättömistä. Itse en halunnut koskaan saada lapsia ja pari ystävää aivan samaa maata. Olen kotoisin sellaisesta perheestä, jossa oli lapsia mutta heistä ei välitetty tuon taivaallista, paitsi joka päivä sai kuulla millaisia rahareikiä olemme, kulutamme kaikki heidän rahansa. Onneksi ovat jo manan mailla mutta kauan elivät ja häijyjä olivat vielä vanhanakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuta kuin jätä lipittely. Minä lopetin kokonaan eli täysin viinin lipittelyn ja olin 58 vuotias. Se loppui kuntoutuksessa kuin seinään. Tämän asian piirissä olin kuntoutuksessa. Minulla lipittely oli sisäistä epävarmuutta ja kun en missään asiassa kyennyt puolustamaan itseäni. Jopa kauppajonossa ihmiset menivät minun edelle.
No itsevarmuus ei niin nopeasti kasva, mutta vaatimus itselle olla terävämpi ja puolustaa itseään on kasvanut.
Ei ole tehnyt mieli viinejä ja olen kiitollinen siksi, että sain vaivatta lopetettua. Ei ollut krapuloita eikä pahonvointia milloinkaan. Pöhnänen olo oli kiusallista. Pullo viiniä töiden jälkeen, viikonloppuna enemmän.
Lopettaa voi aina ja se kannattaa.
Viinin lipittely yksin on parasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ap ainakin kuulostaa hyvin katkeralta ja elämäänsä pettyneeltä. Ei se ole lapsettomien vika, että olet valinnut vääriä asioita elämässäsi.
Ei tulis mieleenkään lipitellä viiniä. Ehkä ketjun aloittajalla on jokin a-ongelma? Mistä tuo viini edes tuli mieleen..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä eikö ole mitään muuta syytä lipittää viiniä kuin se, että jätti lapset hankkimatta. Ei ne lapset nykyään ketään vanhoja ihmisiä muistele. Itse on jostain aloitettava kontaktit. Mene kauppaan ja juttele jonkun samoja asioita ostavan kanssa, siitä se kehittyy.
On ne lapsenlapsia omistavat myös ikävissään, ei se mikään autuuden osoitus ole. Tekosyy juomiselle. Kirjoittakaa kaikki tekosyyt ylös ja pohtikaa jonkun kanssa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ymmärrä ennen kuin on siinä mummoiässä, vasta sen nyt olen itse huomannut yksinäistä elämää viettäessä, viiniäkin joskus lipittäen. Varmaan elämä olisi erilaista nyt, jos sen perheen olisi joskus perustanut. Ei ehkä näin tyhjää ja tarkoituksetonta ja välillä yksinäistäkin. Mutta itsekkäistä syistähän olisin lapsia yrittänyt ajatellen vain omaa yksinäisyyttäni vanhana, koska kuitenkaan ei sellaista tunnetta tullut ja halua saada lapsia.
Kyse on ihmisen tärkeimmän suhteen kokemisesta, lapsen ja äidin välisen suhteen elämisestä. Vain tyhmät ja hedonistit jättävät sen kokematta vapaaehtoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ei tulis mieleenkään lipitellä viiniä. Ehkä ketjun aloittajalla on jokin a-ongelma? Mistä tuo viini edes tuli mieleen..?
Hän tuntuu olevan tiedostamassa ongelmansa. kun etsii tekosyitä juomiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ymmärrä ennen kuin on siinä mummoiässä, vasta sen nyt olen itse huomannut yksinäistä elämää viettäessä, viiniäkin joskus lipittäen. Varmaan elämä olisi erilaista nyt, jos sen perheen olisi joskus perustanut. Ei ehkä näin tyhjää ja tarkoituksetonta ja välillä yksinäistäkin. Mutta itsekkäistä syistähän olisin lapsia yrittänyt ajatellen vain omaa yksinäisyyttäni vanhana, koska kuitenkaan ei sellaista tunnetta tullut ja halua saada lapsia.
Kyse on ihmisen tärkeimmän suhteen kokemisesta, lapsen ja äidin välisen suhteen elämisestä. Vain tyhmät ja hedonistit jättävät sen kokematta vapaaehtoisesti.
Höpö höpö. Kirjoituksesi on uhmakasta ja painostat elämään lapsettoman muka ilman elämän sisältöä. Eikä sinun painostuksesi takia kannata ruveta juomaan viiniä ja istumaan yksin mökissä.
Saat tuohon viinin tissutteluusi apua A-klinikalta.
Eihän sitä ymmärrä ennen kuin on siinä mummoiässä, vasta sen nyt olen itse huomannut yksinäistä elämää viettäessä, viiniäkin joskus lipittäen. Varmaan elämä olisi erilaista nyt, jos sen perheen olisi joskus perustanut. Ei ehkä näin tyhjää ja tarkoituksetonta ja välillä yksinäistäkin. Mutta itsekkäistä syistähän olisin lapsia yrittänyt ajatellen vain omaa yksinäisyyttäni vanhana, koska kuitenkaan ei sellaista tunnetta tullut ja halua saada lapsia.