Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Matkustaminen suhteen estäjä?
27.06.2024 |
Moni tahtoo matkailla ulkomaille paljon mikä itseä ei kiinnosta kuin yhtä poikkeusta lukuunottamatta ja sekin olisi euroopassa autolla matkaten joka liittyy omaan kiinnostukseen ja varmaan olisi kertareissu. Muuten ei yhtään innosta, lentäminen, laivat ym ei. Kotimaassa voi matkailla mutta ympäri maailmaa reissailu ei innosta ollenkaan. Miten tällaiset haaveet sovittaa yhteen vai ei ollenkaan eli joko jää kotia toisen matkatessa tai unohtaa koko tutustumisyritys henkilöön jolla matkailuhaaveita?
Kommentit (26)
Minä päätin vain unohtaa. Mies oli ammatiltaan valokuvaaja ja olisi halunnut reissata paljon - minä taas mieluummin käytän rahani kotipäässä olevaan elämään.
Jos "matkailuinto" on tyyliin yksi etelänreissu vuodessa niin sen verran voi ehkä tehdä kompromissia ja lähteä mukaan mieliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pakko mtkustaa yhdessä. Toinen voi matkustaa kaveriensa kanssa. Tosin voisi olla hyvä kyetä tekemään myös asioita joista ei itse niin välitä, mutta toinen nauttii. (En tarkoita asioita joita inhoaa tai vihaa, mutta sanoit ettei sinua kiinnosta.)
Mitä tykkäät tehdä kotona? Voisiko samaa tehdä ulkomaillakin? Esim museoista pitäville löytyy paljon nähtävää maailmalta. Myös luonnossa viihtyville on paljon hienoja vierailukohteita ulkomailla.
En halua painostaa sinua matkailemaan, mutta olisi sääli, jos jättäisit tutustumatta muuteb ihanaan ihmiseen vain sen vuoksi että hän tykkää matkustella ja itse et ole siitä kiinnostunut.
Minulla tuo varmaan romuttaisi suhteen. Ei kiinnosta kiertää maailmaa. Epämukavuutta saa ilmaiseksikin, jos sitä kaipaa.
No, haittaisiko sinua, että kumppanisi tekee usein omia reissuja tai matkustelee muiden kanssa ulkomaille? Jos tämä olisi ongelma, niin kyllä on todellinen suhteen estäjä.
Minäkin suosittelen kompromissia. Eli tehkää puolison mieliksi asioita ja vastavuoroisesti sinun mieliksi jotain muuta.
Elin vuosikausia suhteessa jossa mies oli vastarannankiiski. Mikään mitä minä ehdotin ei kelvannut. Aloin lopulta kokea olevani todella yksinäinen, koska mitkään parisuhdehaaveet ei tuossa suhteessa toteutuneet. Mikä tahansa kompromissi olisi kelvannut että suhde olisi pysynyt kasassa mutta kaikki piti tehdä aina niin kuin mies halusi/ei halunnut.
En nyt tarkoita että pitää väkipakolla puolison mieliksi naama nyrpeänä lähteä sinne etelään mököttämään viikoksi, vaan että ymmärtää parisuhteen tarvitsevan yhteisiä kokemuksia ja muistoja, myös sieltä kodin ja arjen ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, haittaisiko sinua, että kumppanisi tekee usein omia reissuja tai matkustelee muiden kanssa ulkomaille? Jos tämä olisi ongelma, niin kyllä on todellinen suhteen estäjä.
Tämä "matkusta sitten kaverin kanssa" ei riitä, jos puolisolla on toive nimenomaan romanttiselle lomalle oman kumppanin kanssa.
Kyllä minä ainakin pääsääntöisesti haluan matkustaa oman kumppanin kanssa. Jos toisella on esteitä, voin lähteä yksinkin, mutta ei se mikään ihannetilanne ole enkä ole nykyisen viisivuotisen suhteen aikana tainnut kuin kerran olla pari yötä Suomessa toisessa kaupungissa yksin.Lomaa on niin vähän, että tuntuisi hullulta viettää se erillään ja itse ainakin haluan matkustaa etenkin autolla Euroopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitahan mietintämyssy päähän ja pohdi, miksi haluaisit esim minun kaltaiseeni ihmiseen tutustua? Eihän meillä olisi mitään yhteistä, jompikumpi tukahtuisi suhteessa.
Minä elän, kerään rahaa ja käyn töissä puolet vuodesta jumalattoman tiukkaa tahtia, että kun täällä iskee ensimmäiset pakkaset niin voin heittää repun selkään ja lähteä jonnekin missä palmut heiluu lämpöisessä tuulessa. Viime talvena olin Vietnamissa, tutustuin paikalliseen elämään, vaelsin sademetsässä, kävin vuorikiipeilemässä, hyppäsin paikallisen uuden tuttavuuden kanssa vesiputouksen päältä lähteeseen ja kävin riippuliitämässä.
Tänä talvena suunnitelmissa Sri Lanka.
Olisiko matkustelua neljä kertaa vuodessa vai matka neljän vuoden välein?
Jos toinen haluaa käydä Kreikassa, Chilessä ja USAssa, niin se on paljon puolen vuoden suhteelle mutta aika kohtuullinen toive 10 vuoden ajanjaksolle jaettuna. Se olisi vain yksi matka kolmen vuoden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, haittaisiko sinua, että kumppanisi tekee usein omia reissuja tai matkustelee muiden kanssa ulkomaille? Jos tämä olisi ongelma, niin kyllä on todellinen suhteen estäjä.
Tämä "matkusta sitten kaverin kanssa" ei riitä, jos puolisolla on toive nimenomaan romanttiselle lomalle oman kumppanin kanssa.
Ja lisäksi mitä enemmän ikää tulee, sitä harvemmassa ovat ne kaverit, joilla ei ole puolisoa, jonka kanssa matkustaa.
Vierailija kirjoitti:
No, haittaisiko sinua, että kumppanisi tekee usein omia reissuja tai matkustelee muiden kanssa ulkomaille? Jos tämä olisi ongelma, niin kyllä on todellinen suhteen estäjä.
Ei haittaisi jos matkaisi yksin tai tekisi reissuja muiden kanssa. Pääasia että tämä sopisi kummallekin eikä toiselle jää paha mieli jos en halua lähteä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies matkustaa paljon työn takia, joten ei ole niin innokas vapaa-ajalla sitä tekemään. Kuitenkin käydään kerran vuodessa yhdessä jossain ulkomailla. Itse en juurikaan ollut matkustellut ennen kuin tavattiin, vaikka polte oli kova, mutta ei uskallusta yksin sitä tehdä.
Nykyisin matkailen ystävieni tai lasten kanssa. Jopa yksinkin. On joskus 2-3 reissua vuodessa, mutta välillä esim. ulkomaille ei yhtään vaan käyn myös mielelläni kotimaassa jossain. Mies ymmärtää ja hän saa myös tehdä itselleen tärkeitä asioita, jotka taas ei mua niin nappaa. Yhteistä aikaa löytyy hyvin myös. Molemmat tyytyväisiä.
Yhdessä 30+
Mä oon saman kysymyksen edessä. Olen itse se matkaaja. Mutta toisaalta olen hyvin itsenäinen ja viihdyn yksinkin, niin hänkin. Aattelin nyt katsoa tätä pidemmälle, koska voin matkustaa yksinkin ja hän voi tehdä omat reissunsa kotimaassa yksin. Ollaan molemmat totuttu sellaiseen.
Jos hänen kanssaan tosirakkaus syttyy, niin ei tuollainen enää vaakakupissa paina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minämatkustan yksin tai ystävien kanssa kerran tai kaksi vuodessa. Hyvin toimii.
Minä olen antanut pakit deiteille, jotka ovat jo kättelyssä ilmoittaneet, ettei matkustelu kiinnosta yhtään.
Kompromissia minäkin suositan. Anna matkoille mahdollisuus. Kun tavattiin miehen kanssa, niin inhosin ns. rantalomia ja rakastin kaupunkilomia. Mies taas voi käydä kaupungissa, mutta oli kovin rantaloma-pro. Lähdin avoimin mielin mukaan rantalomalle (olin siis ollut aiemminkin) ja miehen kanssa ne olikin mukavia. Lasten kanssa helppoja ja lapset nautti. Otettiin ja otetaan edelleen laadukas hotelli ja nautitaan oleskelusta. Lähden mielelläni rannalle lepäilemään nykyään, vaikka välillä käydään kaupunkilomallakin.
Oma isäni ei välitä matkustella. Joitain matkoja tehnyt vuosien saatossa, mutta äiti on saanut mennä mielensä mukaan. Se on ollut itseasiassa halpaa ja järkevääkin, koska... kahden tulot, yhden menot matkoissa. Äiti on käynyt tosi kalliillakin kiertomatkoilla varakkaan kaverinsa kanssa. Varmaan olisi jäänyt väliin, jos olisi sama matka pitänyt maksaa kahdelle. Aina sitä hyväpalkkaiset ihmiset yhden hengen kalliimmankin matkan maksaa. Lisäksi eläköidyttyään äiti on voinut ottaa äkkilähtöjä päivän varoajalla, koska isä jää kotiin kastelemaan kukkasia ja hoitelemaan asioita. Eikä vanha pariskunta laske rahoja. Kumpikin saa kaiken haluamansa, koska rahat on yhteisiä ja vaikka äiti on tuhlaillut matkoihin, niin isä ei pidä sitä pahana, koska hänen ei ole tarvinnut lähteä. Isällä on tilillä rahaa paljonkin ja voi tosiaan ostaa kaiken, mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, haittaisiko sinua, että kumppanisi tekee usein omia reissuja tai matkustelee muiden kanssa ulkomaille? Jos tämä olisi ongelma, niin kyllä on todellinen suhteen estäjä.
Tämä "matkusta sitten kaverin kanssa" ei riitä, jos puolisolla on toive nimenomaan romanttiselle lomalle oman kumppanin kanssa.
Ja lisäksi mitä enemmän ikää tulee, sitä harvemmassa ovat ne kaverit, joilla ei ole puolisoa, jonka kanssa matkustaa.
Itse olen ystävien kanssa siinä iässä, että lapset jo aikuisia ja tehdään nyt reissuja ystävien kesken. Kaikilla on puoliso ja jollain puoliso ei halua matkustaa lainkaan, mutta ei haittaa että vaimo matkustaa. Eli ei se puoliso estä sitä reissaamista ja liitto voi oikein hyvä vaikka jotkut asiat tehdään erillään.
Jos vuoden aikana on pari reissua, niin jää siihen aikaa puolisollekin.
Toki luonteita on erilaisia, joissain parisuhteessa ei haluta tehdä mitään erillään ja sekin on ihan fine jos molemmat ovat sitä mieltä. Jos jompikumpi estää / kieltää toiselta jotain mitä haluaa, esim jonkun harrastuksen, se taas ei tee suhteelle hyvää.
Yhdessä 30+ vuotta
Olen 50v sinkku ja toivon mahdolliselta kumppaniltani halukkuutta matkustaa. Minulla ei ole ystäviä, joiden kanssa matkustaa, koska heillä on puolisot ja perheet, joiden kanssa reissaavat.
Aikuisen tyttäreni kanssa teen joka vuosi jonkun reissun, mutta haluaisin matkustaa paljon enemmän. Siksi matkustushaluton mies ei tule kyseeseen
Jäin vähän ihmettelemään ap:tä, että on jo etukäteen varma, että esim. Eurooppaan autolla meno jäisi kertareissuksi. Mistä voit etukäteen tietää, että ei enää toiste? Voisin kuvitella, että sinulle käy ihan päinvastoin, huomaat kuinka hienoja paikkoja maailmassa on ja haluat nähdä niitä lisää.
Olen huomannut muutamasta tuttavastani, että se, että heitä kiinnosta matkustaa, johtuu jostain kummallisesta pelosta tai asenteesta siihen, että joutuu poistumaan turvalliseksi tuntemastaan ympäristöstä ja he eivät jotenkin kestä sellaista olotilaa, että olet muiden armoilla, aivan erilaisessa ympäristössä, jossa joutuu itse selvittämään asioita ja vielä vieraalla kielellä.
Alue: Aihe vapaa
Pitää vaan unohtaa