Miksi monet menevät synnyttämään valmistautumatta siihen?!

joka paikassa jankutettiin että älä suunnittele ettet pety ja ihan oikeassa olivat. menin sairaalaan enkä tienny yhtään mitä on tulossa. ja luotin siihen että kätilöt ja lääkärit kyllä tietää mitä tekevät. paremmin kuin minä ensisnnyttäjä. ja hyvin meni kun osasivat hommansaa ja tein mitä käskettin

Ja näin huomasin asian olevan. Purin hampaita yhteen ja ponnistin. Ehkä auttoi ehkä ei. Ponnistus kesti " vain" 14 min.

Vierailija:

Itse olen huutanut kaikissa synnytyksissä, koska huutaminen suorastaan antaa voimaa ponnistukseen. Ja hyvin olenkin ponnistanut, ainakin kätilöitten mukaan, eikä kukaan ole kieltänyt huutamasta. Hengitystekniikkaa kätilöt ovat neuvoneet synnytyksen edetessä, jos itse olen meinannut hengittämisen unohtaa. Kerran tosin käskettiin olla hengittämättä, kun aloin hyperventiloida.

Mä olen ap:n kanssa ihan samaa mieltä. Totta kai synnytys voi mennä ihan täydellisesti pystymetsästä ponnistamaan-periaatteella, mutta varsinkin siinä vaiheessa, jos synnytys ei mene ihan käsikirjoituksen mukaan, on hyvä olla valmistautunut.



Täällä usein saa lukea niitä juttuja, kuinka synnytys on karmivaa ja kamalaa, ja sitiä ei voi selvitä ilman kokovartalopuudutusta. Niin se varmaan onkin, jos ei muusta tiedä eikä muuta osaa. Keskivertosynnytyksen kivut saa kuitenkin todella hyvin lievitettyä ihan luomukonsteillakin, joihin ei liity mitään riskejä. Mulla on todella matala kipukynnys, ja silti olen helposti pystynyt synnyttämään kaksi lasta luomukonstein, kun ne on ollut hyvin hallussa. Mutta ei niitä osaa, jos ei opettele ja harjoittele.





Miksei siis vauvansa vuoksi sellaista tekisi? Ihmiset, jotka eivät antaisi päivän ikäiselle yhtään turhia lääkkeitä ovat kuitenkin synnytyksessä valmiita altistamaan vauvan suurille määrille kipulääkkeitä ja puudutteita. Miksi, kun vaihtoehtojakin olisi?

mutta esim joogassa käytettävä ujjayi-syvähengitys (opetetaan myös mammajoogassa) oli omassa esikoisen synnytyksessä niin tehokasta, että olin koko synnytyksen kuin transsissa, todella syvästi keskittynyt, eikä mulle jäänyt kivusta muita muistikuvia kuin niiltä hetkiltä, kun jostain syystä keskittyminen herpaantui ja aloin hengittää väärin. SIlloin kivut oli ihan kamalat.

Vierailija:

hengittänyt syntymästään saakka, osaa takuulla ilman erityistä valmennusta HENGITTÄÄ!

Ei tarvi siinäkään asiassa sitten uusavuttomaksi alkaa!! Tarttiskohan kirjoittaa oikein hengitysopas? Ensin sisään sitten ulos, sisään ulos sisään ulos, vaihtelua saa hengittämällä pelkästään nenän tai suun kautta ja jo ihan extreme kokemuksen kun vuorottelee nenästä sisään ja suusta ulos ja toisinpäin jos vain muisti pelaa

saanut synnytettyä ilman lääkkeitä ja traumoja äidille. Jaloillani olen ollut heti synnytyksen jälkeen ja toipunut todella nopeasti. Vaikka suvussamme on perinteisesti synnytetty vaieamman kautta.



Kyllä ihan normaaliin, normaalisti etenevään synnytykseen ja sen kulkuun voi vaikuttaa todella paljon kun tietää konstit ja on niitä harjoitellut. Sitä voi saada todella paljon helpomman ja lempeämmän kokemuksen itselleen ja vauvalleen.

Kätilö - erittäin hyvä sellainen - neuvoi minua ponnistusvaiheessa vähentämään huutamista ja keskittämään kaikki energia ponnistamiseen. Ja seuraavalla ponnistuksella vauva tuli ulos.

Ne jotka valmistautumista vähättelevät eivät selvästikään ole asioista kovinkaan hyvin perillä. Kysehän ei ole siitä että harjoittelemalla kuvittelee pystyvänsä määräämään synnytysken kulun tai muuta sellaista, vaan siitä että opettelee hengittämään ja rentoutumaan niin että kroppa saa rauhassa tehdä synnytystyön ilman että äiti häiritsee synnytystä esimerkiksi jännittämällä.



Minä olen tämän asian kantapään kautta oppinut. Ensimmäiseen synnytykseen lähdin sillä asenteella että kyllä sen sitten näkee mitä tapahtuu ja miten menee, lyhyesti sanottuna synnytys oli erittäin hankala ja loppui hätäsektioon.



Toiseen synnytykseen valmistauduin paremmin, opettelin rentoutumaan ja hengittämään synnytyksen eri vaiheissa oikein. Synnytys meni paljon nopeammin ja helpommin, vaikka ei ilman komplikaatioita. Olen aivan vakuuttunut että toinen synnytys kuitenkin oli helpompi kuin ensimmäinen hengitys- ja rentoutumistekniikan ansiosta.

Ei se mitään voimaa vie ponnistamiselta. Itse olen ponnistanut sukkelasti, vaikka olen huutanut kurkku suorana.

mulla oli molemmissa synnytyksissä sukulaisnainen mukana, jolla useampi synnytys takana. Treenattiin hengitystä ja muuta jo ennen synnytystä, keskityttiin mieleenkin sekä kehonliikkeisiin. Eka meni vähän sillä fiiliksellä, että mitähän tää nyt oikeastaan on ja pelotti. Tokasta kerrasta sain enemmän irti ja osasin kuunnella itseäni, kehoani ja hyödyntää oppimaani.

Mä jouduin pari kuukautta ennen synnytystä lääkärin määräyksestä vuodelepoon, niin jäi kaikki valmennukset väliin. En kyllä usko että niihin olisin edes mennyt, koska yksin vauvaa odotin niin ei huvittanut sinne pariskuntien joukkoon mennä.

Ekakertalaisena kävin synnytysvalmennuksessa, mutta ei siellä ollut mitään jenkkiläisten tv-sarjojen/leffojen valmennusta. Kerrottiin synnytyksestä ja näytettiin osastoa.



Itse olen melko kipu-herkkä, jonka takia jännitin hieman synnytystä. Siksi päätin jo raskauden alussa, että en murehdi enkä ajattele koko synnytystä. Vain siten selvisin 9kk ilman pelkoa. Eihän siitä olisi murehtimalla muuttunut. Kun sen aika tulee, se tulee. Sekin on sellainen asia, ettei sitä voi edes ennelta kovin suunnitella. (Yleensähän mikään ei mene niin kuin suunnittelee...) Niinhän se synnytyksen aika sieltä tulikin. Käynnistämällä. Ja kun kävi jo kipeää, yritin hengitellä niinkuin telkkarissa ja kätilökin sanoi että hyvä, mutta se mitään auttanut. Vasta kun oli saanut lääketieteellisen helpotuksen, niin hellitti. Itsellä ei käynyt edes mielessäkään kirkua synnytyssalissa. (No, ehkä anestesialääkäriä odotellessa supistusten kanssa).



En sitten tiedä, millaisia ne synnytysvalmennukset muualla ovat.

Kätilöt eivät vain kestä kuulla huutamista

Ei se mitään voimaa vie ponnistamiselta.

Kokeilepa hengittää kroppaa rentouttavasti huutaessasi ja ilman huutoa niin huomaat eron. ;)

Meilläpäin ei synnytysvalmennusta ole, vaikka sen perään kyselin. Ja netistä juu löytyy kaiken maailman sivustoja, joissa yksi neuvoo toista ja toinen ihan muuta - msitä ihmeestä ensisynnyttäjä tietää osaa niitä erotella?