Lue keskustelun säännöt.
Miksi monet menevät synnyttämään valmistautumatta siihen?!
31.01.2007 |
Palstalla on pämisty siitä, miten voi synnyttää huutamatta, kiljumatta ja karjumatta. Mutta siis eihän kai kyse ole siitä, onko huutaminen tyylikästä tai väistämätöntä, vaan siitä että se on väärä tekniikka (jos nyt tekniikasta voi puhua) synnyttämisessä.
Tärkeintä on oikea hengitys, jolla nainen auttaa kehoaan avautumisessa ja ponnistusvaiheessa sitten työntämistä. Synnyttäminen sattuu järkyttävän paljon, se on selvä. Tiedän, kun olen synnyttänyt kaksi lasta. Mutta hengittämisen opettelu ennalta auttoi mua synnyttämisessä todella paljon ja voin suositella kaikille raskaana oleville. Huusin itsekin (avautumisvaiheen loppuvaiheessa varsinkin!) mutta siitä huolimatta yritin keskittyä oikeaan hengittämiseen.
Ihemttelen muutenkin sitä, että monet naiset menevät synnyttämään valmistautumatta siihen mitenkään, vaikka siinä 9 kk onkin aikaa. Kyse nyt kuitenkin on yhdestä naisen elämän kovimmista koitoksista.
(Joo, enkä siis väheksy kenenkään kovia, rankkoja, armottomia synnytyskokemuksia. Tietysti valmistautuminen ja opiskelun suun muu voi olla täysin turhaa, kun joku meneekin pieleen tai homma ei muuten kulje odotusten mukaisesti.)
Kommentit (53)
Keskittyy siihen niin helpommin selviää suppareista kuin jäykkänä ja hengitystä pidättämällä. Helpottaa silläkin tavalla et kun on jotain mihin keskittää ajatukset ja on " tekemistä" .
En mäkään suosittelis muuten suunnittelemaan, mutta tuota voi harjoitella odotusaikana niin et tulee tilanteessa jo selkärangasta!
Synnytysvalmennuksesta en tuota " kikkaa" kyllä onkinut, vaan vauva-lehdestä =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hengittänyt syntymästään saakka, osaa takuulla ilman erityistä valmennusta HENGITTÄÄ!
Ei tarvi siinäkään asiassa sitten uusavuttomaksi alkaa!! Tarttiskohan kirjoittaa oikein hengitysopas? Ensin sisään sitten ulos, sisään ulos sisään ulos, vaihtelua saa hengittämällä pelkästään nenän tai suun kautta ja jo ihan extreme kokemuksen kun vuorottelee nenästä sisään ja suusta ulos ja toisinpäin jos vain muisti pelaa
Itse olen huutanut kaikissa synnytyksissä, koska huutaminen suorastaan antaa voimaa ponnistukseen. Ja hyvin olenkin ponnistanut, ainakin kätilöitten mukaan, eikä kukaan ole kieltänyt huutamasta. Hengitystekniikkaa kätilöt ovat neuvoneet synnytyksen edetessä, jos itse olen meinannut hengittämisen unohtaa. Kerran tosin käskettiin olla hengittämättä, kun aloin hyperventiloida.
Murehtiminen ja synnytyksen suunnitteleminen sekä synnytykseen valmistautuminen ovat ERI asioita. Suurin osa tuskin täälläkään kirjoittavista synnytysvalmennuksesta sitä tietoaan saa vaan ottavat OMA-ALOITTEISESTI selville asioista. Netistä, kirjoista, luennoilta, mammajumpista ja -joogista jne.
muistanut valmennuksessa olleenikaan. Hyvä kun muistin hengittää edes vähän.
Nyt kahden synnytyksen jälkeen olisin aika valmistautunut. Ainakin siihen asti, että supistukset alkaisivat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilen kuitenkin, etten huutamattakaan onnistuisi yhdellä ponnistuksella pukkaamaan vauvaa ulos, t. 36.
rentoutumisesta neuvolassa tai valmennuskurssilla, itse kaikki tällaiset asiat täytyy jostain löytää ja oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
rentoutumisesta neuvolassa tai valmennuskurssilla, itse kaikki tällaiset asiat täytyy jostain löytää ja oppia.
ponnistusvaiheessa. Kun kuuli muista saleista huutoja se kummasti tarttui. ;D Kätilö olisi voinut neuvoa minua vähän aikaisemmin, ponnistusvaihe ja kipu olisi mennyt nopeammin ohi ilman huutoa. Löysin oikean tekniikan hetkeä ennen viimeistä supistusta. Noh, ensi kerralla sitten osaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aktiivinen Synnytys ry järjestää eripuolilla Suomea valmennuksia, joissa nimenomaan neuvotaan kuinka äiti voi aktiivisesti ottaa osaa synnytykseen, nopeuttaa sen etenemistä ja lievittää kipua omilla toimillaan ja tukihenkilön avustuksella.
Esim. Tampereen Napapiirillä ja Turun Mammakeitaassa valmennuksia pidetään. Tampereella valmentajana toimivat kätilö-refleksologi Marja-Leena Harju ja Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtaja, kirjailija Hanna Hirvonen.
Kävimme valmennuksen vasta toisen lapsen synnytystä odotellessa ja kokemus oli aivan mullistava! Suosittelen lämpimästi!
mistä lähtien valmistautuminen ja valmennus ovat olleet synonyymejä?
jokainen varmasti jollain lailla valmistautuu synnytykseen, jos vaan tietää olevansa raskaana, mutta eihän se ole kaikkien naisten yhteinen kokemus, kuinka siihen tulisi valmsitautua ja mikä siinä valmistautumisessa on kellekin tärkeintä.
Toiset keskittyvät kivunlievityksen suunnitteluun, toiset keskittyvät siihen, miten ponnistaa, toiset siihen, miten toipua leikkauksesta, toiset siihen, ettei äidin perussairaus tule vakavaksi muuttujaksi synnytyksessä, toiset keskittyvät puitteiden luontiin jne.
Millään hengitystekniikalla ei ratkaista synnytykseen valmistautumista, synnytys on merkittävä psykofyysinen tilanne, jota on turha yksinkertaistaa sillä, että huutaminen vie voimat. Toisilta vie, toisille tuo.
Toiset valmistautuvat teknisesti ja toiset psyykkisesti, toiset sekä että. Mikään niistä ei ole arvoltaan huonompi kuin toinen.
Synnytys on asia, jossa ei ole käytettävissä juuri muuta kuin jälkiviisauden tieto. Toisille olisi auttanut etukäteen valmistautua myös leikkaukseen toista hallita hyperventilaatio jne.
Näistä viesteistä paistaa läpi se, että kun koin oman synnytykseni menneen näin ja näin hyvin, en voi ymmärtää, miksi muilla se ei suju, josta tehdään johtopäätös, koska ne tekivät siinä ja siinä kohtaa niin ja niin, siksi meni pieleen. Toisin sanoen, tehdään itsestä johtotähti eikä tunnusteta, että pelkän oman kokemuksen pohjalta tehty teoria sisältää aikamoisen edustavuusharhan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5 lasta olen synnyttänyt,karjumatta,kiljumatta ja ilman valmennusta. Kiroillut kyllä vähän olen. Ilokaasua olen vähän ottanut,muuten ilman lääkitystä. Ne on äidinvaistot jotka homman hoitaa!!!
Kävin synnytysvalmennukset, suunnittelin kivunlievityksen sun muuta, mutta itse supistusten alettua sitä vain meni niin mukaan synnytykseen ilman, että oikeasti tiesi mitä teki. Kyllä se selkäytimestä tuli mitä piti tehdä. Kun yritti käyttää " opittuja" asioita niin kyllä ne aika teennäisiltä tuntuivat.
Kun kunnon supistukset ovat päällä niin ei sitä pysty edes huutamaan yms. Se on niin kokonaisvaltaista, mutta ihanaa samalla.
t: kaksi lasta luomuna ja vajaassa 3 tunnissa synnyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kätilö kyllä opastaa salissa kuinka tulee toimia.
Ekalla kerralla menin, mutta 2 jälkimmäistä jätin jo suosiolla väliin, kun samaan sairaalaan olin menossa kuitenkin. Enpä tiedä kuinka paljon noista sitten olisi hyötyä ollut, eka päättyi 15 tunnin ähkimisen jälkeen sektioon, kun lapsi ei suostunut syntymään, toinen syntyi kohtuudella ilman harjoitteluakin, kolmas leikattiin sitten suosiolla kun ei itsekseen käynnistynyt.
suhtautuvan syynytykseen niin, että ikäänkuin joku toinen synnyttäisi vauvan minun (synnyttävän äidin) puolesta. Vähän kuin kätilö synnyttäisi vauvani, tai avustava lääkäri, enkä minä. Ikäänkuin minä en voisi ottaa itse selvää ja hakea tietoa, vaan se pitää antaa ja kertoa.
Vaan siitä, että kätilön kuuluisi osata neuvoa ja tukea. Hyvä kätilö saa synnytyksen etenemään paremmin kuin huono.
Vaikka miten olisi lukenut ja harjoitellut, niin tositilanteessa niistä ei ole välttämättä mitään apua. Kätilön tehtävä on auttaa synnyttäjää!
Huono kätilö pysyttelee pois huoneesta lähes koko synnytyksen ajan ja jättää synnyttäjän käytännössä yksin ilman mitään apua tai tukea. Näin minulla kävi :(
Vierailija:
suhtautuvan syynytykseen niin, että ikäänkuin joku toinen synnyttäisi vauvan minun (synnyttävän äidin) puolesta. Vähän kuin kätilö synnyttäisi vauvani, tai avustava lääkäri, enkä minä. Ikäänkuin minä en voisi ottaa itse selvää ja hakea tietoa, vaan se pitää antaa ja kertoa.
mutta ei se valmistautuminen tarkoita samaa kuin kätilöksi opiskelu
En kiljunut, huutanut enkä karjunut. Enkä valmistautunut. Eiköhän se ole vähän naisestakin kiinni.
Ja oikein hyvin se ponnistamine sujui, eikä kätilö sitä kieltänyt.