Lapset joutuu päiväkotiin
Mulla koittaa töihinlähtö lähiaikoina ja lasten hoitoon vieminen on tosiasia. Lapset ovat 2 ja 1 vuotiaita ja olisin halunnut paikat perhepäivähoitajalle. Vaan noita paikkoja ei sitten vaan olekaan, joten ainoana vaihtoehtona tarjotaan päiväkodin pientenryhmää.
Taloudellinen tosiasia on se, ettei meillä ole varaa minun olla pidempään hoitovapaalla, kotihoidontuki kun on juuri niin suuri kuin se on. Mieheni ei ole suurituloinen ja asuntomme vuokra on nykyajan vuokratason mukaiset. Muitakin menoeriä on joita en tässä ala nyt erittelemään.
Onko nyt todellakin sitten niin, että täällä olevat tuntemattomat ihmiset tuomitsevat meidät vanhempina itsekkäiksi uraihmisiksi? Tietämättä elämästämme yhtään mitään? Ja tuomitaanko meidätkin nyt sitten vastuuttomiksi kun viemme lapsemme päiväkotiin kun muuta vaihtoehtoa ei ole tarjolla? Meidän palkoilla ei palkata omaa lastenhoitajaa kotiin.
Eikä meitä oikein uraihmisiksikään voi sanoa, molemmat kun olemme tavallisia duunareita ja mielestäni urakehitysjutut kuuluvat hieman eri tulotason ihmisille.
Ja olisiko näin huonotuloisten ihmisten pitänyt jättää lapset kokonaan tekemättä, ellei ole varaa olla kotona siihen saakka että nuorempi täyttää 4? Sillä erään asantuntijan mielipide täällä oli, ettei sen pienempää pidä päiväkotiin viedä.
Ja mainittakoon vielä, että kyllä erittäin mielelläni olisin kotona kotirouvana, mutta olisi pitänyt valita mies tulojen mukaan. Enkä ole tyytyväinen siihen ettei perhepäivähoitajia ole. Ehkä teidän pitäis ennemmin kirjoitella päättäjille kotihoitoa / perhepäivähoitoa puoltavia asiantuntijalausuntoja kuin arvostella teille tuntemattomia ihmisiä valinnoista jotka ei oikeasti ole edes valintoja kun ei vaihtoehtoja ole.
Kommentit (45)
No juttuhan lähti siitä ettei meillä ole vaihtoehtoja, vaan se 1- vuotiaskin on sinne laitettava. Vaikka tiedän että sen paikka olisi vielä kotona. Meidän elämän tilanne on tämä. Ei se siellä mitään sellaista saa mitä se ei sais kotona vaan tietysti se jää paitsi niistä tärkeistä asioista. Tiedän tämän ja kyllä tuntuu paskamaiselta ja kotiin jäisin jos voisin. Mutta onko olemassa mitään mahdollisuutta sinunlaisten ymmärtää että vika voi olla MYÖS jossain muualla, kuten kotihoidontuen pienuudessa, alempien palkkaluokkien palkan huonoudessa, riittämättömissä perhepäivähoitajaresursseissa. Ja onko mahdoonta ymmärtää se, etten voi ymmärtää sinunlaistesi moralisoimista. Itse en koe voivani tuomita muita ihmisiä varsinkaan jos en heidän elämästään mitään tiedä.
En jaksa käsittää näitä viestejä, missä äidit syyllistetään milloin mistäkin. Aika normaalia on, että ihminen käy töissä. Ei se tee hänestä pahaa ihmistä, joka ei halua lapsensa parasta. Maailmassa tapahtuu lapsille pahempiakin asioita, kuin se että menee päivähoitoon. Hiukan suhteellisuudentajua.
puhelinmyyntiä (mikä ei ole kyllä ihan unelmahommaa) verkostomarkkinointia jne.
kysymys kuuluikin MISTÄ niitä saa??
Ei täällä pohjoisemassa ole joka nurkan takana jotain tyrkkymyynti firmaa eikä verkostomyyntimahdollisuuksia ( eli ei tarpeeksi laajaa asiakaskuntaa).
Eikä siihen siivoustyöhönkään aina noin vain mennä.
Olet läsnä iltaisin. Koitat saaa rytmit siten, että nukkuisi pitkät päiväunet hoidossa, ja valvoisi iltaisin pitkään. Kyllä se yksivuotias sitten ihan hyvin pärjää, kun saa riittävästi myös omien vanhempien huomiota.
Niin, en tosiaan ole oikeassa elämässä törmännyt tällaiseen päivähoitovastaisuuteen.