Mitä ajatuksia se herättää, että lapsi on isäviikonloppuina aina isovanhempiensa luona eikä koskaan isänsä kotona?
Isä on myös usein siellä vanhempiensa luona.
Isällä on uusi vaimo ja lapsia, ja tämä perhe asuu siellä isän kodissa kyllä :D
Sitten vielä toinen kysymys: mistä tällainen kuvio voisi johtua?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleen se kerta kun käly päivitti facebookiin "ihana mieheni otti lapset mukaan mökille ja minä saan olla koko viikonlopun itsekseni"
Niistä lapsista kaksi oli parhaillaan mummon kanssa hiekkalaatikolla ja minä vahdin kolmatta joka oli päiväunilla. Veljeni oli lähtenyt kavereiden kanssa koko päiväksi veneilemään.
Jotkut tekee kyllä tästä lapsenvahdin väkisin hankkimisesta oikein taidetta! Yksi kaverikin sopi treffit esim leikkipuistoon ja yhtäkkiä hänelle tulikin tarve lähteä käymään jossain asioilla. Voit varmaan vahtia näitä sen aikaa? Mutta kyllä nämä kepposet tutuksi tulee lähipiirille.
Ja tässä tapauksessa vanhemmat, eli isä isäviikonloppunaan päättää, kenen kanssa lapsi aikansa viettää ja mikä on lapsen edun mukaista.
Ei isovanhemmat olekaan siellä tapaamissopimustilanteissa olleet mukana. He on vaan suostuneet siihen, että isä saa tuoda lapsen heille ja he kaiketi myös pitävät tästä lapsesta kovasti. Kyllä heillä oikeus tykkäämiseen on. Sitä ei kiellä Suomen laki.
Isä SAA päättää näin ja piste.
Sitäpaitsi ap kirjoitti, että isä on siellä mummolassa myös, joten ei se lapsi isästään vieraannu.
Minusta tilanne on aika ihanteellinen, olettaen tietysti, että ne isovanhemmat ovat tähän halukkaita. Se, että lapsi ei opi tuntemaan sisaruspuoliaan, on surullista, mutta sille ei isovanhemmat voi tehdä mitään. Tietysti voivat pyytää, että poikansa toisi ne toisetkin lapsensa sinne joskus, että saisivat kaikki lapset olla yhdessä, mutta siihen on sitten sanansa sanottavana niiden lasten äidillä ja voi olla, ettei onnistu.
Me kukaan ei tiedetä tämän asian taustatekijöitä, kaikki on siis kuitenkin arvailuja.
Hyvä että erosit. Alivastuullinen mies? Uusi nainen hoitaa omat lapset, mutta ei halua lisää hoidettavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ex mies teki samaa, eli oli aina vanhempiensa luona, kun lapsi oli hänellä. Mua se ei haitannut, koska lapsi oli erittäin läheisissä väleissä isovanhempiinsa ja rakasti heitä paljon. Isovanhemmat oli tosi kilttejä ja ihania ihmisiä ja olin iloinen siitä, että hän sai heiltä niin paljon rakkautta ja huolenpitoa. Kävi vielä aikuisenakin heidän luonaan säännöllisesti, isäänsä näki paljon vähemmän. Nyt ovat isovanhemmat jo kuolleet ja ihanat muistot vain jäljellä 💖
Ihanaa kun isä on vastuuton eikä kykene tarjoamaan kotia lapselleen
Ex oli ex syystä, mutta ei se ollut lapsen eikä isovanhempien syytä.
Eikös ne isovanhemmat ole sen exän vanhemmat. Kyllä heissäki
😴
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ex mies teki samaa, eli oli aina vanhempiensa luona, kun lapsi oli hänellä. Mua se ei haitannut, koska lapsi oli erittäin läheisissä väleissä isovanhempiinsa ja rakasti heitä paljon. Isovanhemmat oli tosi kilttejä ja ihania ihmisiä ja olin iloinen siitä, että hän sai heiltä niin paljon rakkautta ja huolenpitoa. Kävi vielä aikuisenakin heidän luonaan säännöllisesti, isäänsä näki paljon vähemmän. Nyt ovat isovanhemmat jo kuolleet ja ihanat muistot vain jäljellä 💖
Ihanaa kun isä on vastuuton eikä kykene tarjoamaan kotia lapselleen
Meillä isä tarjosi kyllä lapselle poikamiesboxin, jossa lapsella ei niin kovin paljon tekemistä ollut. Siksi menivätkin useimmiten isän vanhempien luokse, jotka olivat maailman ihanimmat isovanhemmat. Ja sama juttu, vieläkin lapseni käy säännöllisesti näitä isovanhempiaan katsomassa ja heitä auttelemassa, vaikka on jo hyvän matkaa aikuinen. Ja isäänsä näki myös koko ajan paljon, mutta isä on vakavasti sairas eikä elä kauan.
Jos isovanhemmat asuvat lapsen kotipaikkakunnalla ja isä jossain kauempana, voi olla järkevää, että isä matkustaa ja tapaa lastansa, sekä omia vanhempiaan samalla. Jos vanhemmat ovat iäkkäitä, voi hän samalla autella heitä.
Tiedän yhden tällaisen tapauksen ja koska lapsen "vaihtopäivä" ei ole pe ip ja su ilta, niin lapselle ei tule tällä järjestelyllä turhia / ylimääräisiä poissaoloja koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleen se kerta kun käly päivitti facebookiin "ihana mieheni otti lapset mukaan mökille ja minä saan olla koko viikonlopun itsekseni"
Niistä lapsista kaksi oli parhaillaan mummon kanssa hiekkalaatikolla ja minä vahdin kolmatta joka oli päiväunilla. Veljeni oli lähtenyt kavereiden kanssa koko päiväksi veneilemään.
En ihan ymmärrä? Jos ette halunneet lapsenlikoiksi niin miksi ette sanoneet veljellesi mitään? Tiedän kyllä suvun jossa lapsenlapset pitää viedä mökille tai muuten kylään, mutta jopa vessaan pitää ottaa pienet mukaan kun sinun vastuullasihan ne on, emme me ole mitään hoitajia! Mutta nuo sanoivat onneksi suoraan niin tuttuni tiesi olla menemättä kylään. Kotonakin sai enemmän vapautta ja rauhaa kuin suvun luona.
Isä ei oikein osaa tai jaksa olla isä.
Ei. Vanhemmat päättävät, kenen kanssa lapsi aikansa viettää ja mikä on lapsen edun mukaista. Isovanhempien haluilla ei ole mitään merkitystä.
No se isä on ilmeisesti ajatellut, että on lapsen edun mukaista, että hän viettää aikaa myös isovanhempien kanssa. Mikä tässä nyt on ongelma? Miksi se lapsi ei saisi viettää aikaa myös niiden isovanhempien kanssa?
Mun nyt jo oikeastaan teini-ikäinen poika on lähes aina isänsä kanssa siellä isän vanhempien luona, kun on isällään esim viikonlopun. Mä en ole tästä ollut pahoillaan, päin vastoin.
Mummo ja pappa ovat todella kivoja ihmisiä (ihan näin ex-miniänä voin sanoa) ja siellä pojalla on todennäköisesti enemmän tekemistä kuin kerrostalossa. Isänsä on vähän sellainen jähmeä möllikkä, jälkeenpäin olen tajunnut että jollakin tavalla neuroepätyypillinen aivan selvästi, eikä varmaan osaa oikein luontevasti pojan kanssa olla kaksistaan, eikä jaksa keksiä tekemistä. Isovanhemmat sen sijaan ovat puheliaita ihmisiä ja pappa keksii kaikenlaista hommaa kalastamisesta puutöihin pojan kanssa.
Isällään söisivät jotain mikropitsoja, mummo laittaa kunnollisen ruoan monta kertaa päivässä.
Hyvä, että käyvät siellä!
Niin, ja isä on päättänyt, että haluaa lastensa saavan tavata isovanhempiaan. Jostain syystä tämä on äidille ongelma.
Sehän ei varsinaisesti ole äidin asia, mitä isä haluaa lasten kanssa tehdä silloin, kun lapset ovat isän luona. Siis tietenkin pääperiaatteena se, että on lapsille turvallista ja mukavaa - en nyt tarkoita, että isä voisi vetää kännit ja ottaa lapset johonkin Maken kämpälle illanistujaisiin...
Isovanhemmilla kyläily kuulostaa tosi mukavalta ja turvalliselta.
Ei Ap missään vaiheessa paheksunut tilannetta. Kyseli vain mielipiteitämme.
Jos joku ärsyttää, niin se, että ilmiselvästi ihmiset tykkäävät omista viesteistään
Missä ne täydelliset ihmiset oikein luuraa, jotka on kasvattaneet täydellisiä uusia ihmisiä?
Isän vastuullisuudesta tässä tapauksessa antaisin lähes täyden kympin. Toinen vaihtoehto olisi tietysti se, että isä ei olisi mennyt lainkaan uusiin naimisiin eikä hankkinut lisää lapsia. Eli kun on yhdestä eronnut, ei saisi enää uutta liittoa solmia. Kuka naisista näin tekee? Isäpuolia hankitaan lapsille tiuhaankin tahtiin. Kuka tämmöiset naiset on kasvattanut?
Tai sitten sen isän olisi pitänyt vaatimalla vaatia sitä uutta naista ottamaan vain sen hänen edellisesta suhteesta syntyneen lapsensa vastaan. Siitä olis syntynyt kamalia riitoja ja lapsi olisi kärsinyt siellä isän ja tämän uuden vaimon kodissa ja tuntenut syrjäytyneisyyttä.
Kuka muuten teistä väittää kirkkain silmin kasvattavansa lapsensa vastuullisksi ihmiseksi JOKA IKISESSÄ ASIASSA? Voi olla, että joudutte vielä puheenne pyörtämään. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hän muodostaa omia kuvioitaan, tekee virheitä siinä missä me jokainen teemme ja toimii oikein siinä missä me kaikki muutkin. Elämä on elämää. Ette voi kaikesta syyttää omia ettekä puolison vanhempia. Te itse teette omat päätöksenne, milloin oikeita, milloin vääriä.
Nyt on vaan niin muotia syyttää niitä omia ja varsinkin puolison vanhempia kaikesta. Oletteko te tosiaan itse täysin vastuuttomia? Eikö teillä ole oma vastuuntunto ollenkaan kehittynyt, vaan otatte mallia vain ja ainoastaan vanhemmistanne, vaikka ette ole tyytyväisiä heihin, kun he ovat mielestänne kasvattaneet teitä väärin? Eikö akuisella ihmisellä ole omaa tahtoa ja omaa kykyä.
MIksi ette ota opiksenne siitä, miten teitä itseänne kasvatettiin ja kohdeltiin väärin? Ettekö ole saaneet käydä kouluja, joissa teille on opetettu elämänarvoja ja sääntöjä? Ettekö ole lukeneet mitään, mistä olisitte saaneet oppia ja ymmärrystä?