Mistä se kertoo, jos päälle 70-vuotias ei halua tutustua lapsenlapsen puolisoon? Pitää tätä vieraana.

Narsisti...

Vierailija kirjoitti:

Mulle se kertoo, että aika weeteekamaa kaiken kaikkiaan jos 70 on lapsenlapsllakin jo puoliso. Siinä ei minkään sukupolven kohdalla ole paljoa jarruteltu vaan lisäännytään holtittomasti. 

Mun mies on 33v ja hänen mummi on 73v. Ihan tavallisia ihmisiä ollaan kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekäs sukupolvi. Hän ei näe lapsenlapsen puolisossa hyötyä itsellensä, niin ei sitten viitsi käyttäytyä. Saattaa myös toivoa lapsenlapsen jäävän sinkuksi, jotta voisi paremmin pompottaa häntä. Sekin on ihan tyypillistä itsekkäälle sukupolvelle. 

Tai sitten ei vain kiinnosta. Ei minuakaan voisi vähempää kiinnostaa lapsenlapsen puoliso. Se saattaa vaihtua vielä moneen kertaan. 

Se, että et osoita minkäänlaisia tutustumishaluja kumppania kohtaan viestii suoraan tuolle lapsenlapselle, että et ole kiinnostunut tippaakaan myöskään siitä lapsenlapsesta tai tämän elämästä. 

Ilmeisesti tämä puoliso ei ole tämän lapsen lapsen isä vaan tämä lapsen lapsi on äpä-rä jota mummo saa hävetä niinkuin lapsen synnyttänyttä äitiäkin joka tuo taas jonkun uuden tursakkeen hänen silmiensä eteen.

Se on se juttu..

Voi kertoa siitä, että tuo lapsenlapsi on toiminut aiemmin impulsiivisesti ja manipuloiden, mikä on tarkoittanut kumppaneiden vaihtumista ja erikoisuuden tavoittelua. Isoäiti tai isoisä on päättänyt ensin seurata, että tuleeko lapsenlapsen seurusteluyrityksestä tällä kertaa mitään. Hän ei halua tutustua ns. turhaan nopeasti vaihtuviin kumppaneihin. Lapsenlapsi saattaa haluta vain provosoida isovanhempiaan voidakseen sitten kertoa heistä kauhistelutarinaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekäs sukupolvi. Hän ei näe lapsenlapsen puolisossa hyötyä itsellensä, niin ei sitten viitsi käyttäytyä. Saattaa myös toivoa lapsenlapsen jäävän sinkuksi, jotta voisi paremmin pompottaa häntä. Sekin on ihan tyypillistä itsekkäälle sukupolvelle. 

Tai sitten ei vain kiinnosta. Ei minuakaan voisi vähempää kiinnostaa lapsenlapsen puoliso. Se saattaa vaihtua vielä moneen kertaan. 

 

Se, että et osoita minkäänlaisia tutustumishaluja kumppania kohtaan viestii suoraan tuolle lapsenlapselle, että et ole kiinnostunut tippaakaan myöskään siitä lapsenlapsesta tai tämän elämästä. 

 

Osuit asian ytimeen. Kun ei kiinnosta niin ei vttu kiinnosta!

Selkeästi näitä uusia puolisoja on eteen ennenkin kannettu tämän surkean yh hoon toimesta. Mummo miettii vain ,että taasko tuo lunttu raahaa jonkun äijän reppanan tuohon pällistelemään.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti tämä puoliso ei ole tämän lapsen lapsen isä vaan tämä lapsen lapsi on äpä-rä jota mummo saa hävetä niinkuin lapsen synnyttänyttä äitiäkin joka tuo taas jonkun uuden tursakkeen hänen silmiensä eteen.

Se on se juttu..

Ööö, sen lapsenlapsen isähän on sen isovanhemman oma poika tai vävy. 

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti tämä puoliso ei ole tämän lapsen lapsen isä vaan tämä lapsen lapsi on äpä-rä jota mummo saa hävetä niinkuin lapsen synnyttänyttä äitiäkin joka tuo taas jonkun uuden tursakkeen hänen silmiensä eteen.

Se on se juttu..

Ne muuten tunnistaa aika helposti, äppärät. Ne tunnistaa ihan silmistä.

No minun äitini ei halunnut tutustua koskaan minun puolisooni kuin sitten aivan pakolla pitkin hampain. Nyt vuosia myöhemmin on jonkinlaiset etäiset välit, ja omat lapseni ovat nuoria aikuisia ja siinä iässä että alkaa olla parisuhteita. Ja kuinka ollakaan, kuulin tyttäreltäni, että mummo halua tavata hänen poikaystävää. Oli sitten jättänyt itsekin menemättä...

Jotkut ovat vaan tuollaisia. Vain "oma veri" on jotenkin läheistä, muut vieraita. Itselleen siinä toki hallaa tekee, kun tekee vaikeaksi perheiden yhteydenpidon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti tämä puoliso ei ole tämän lapsen lapsen isä vaan tämä lapsen lapsi on äpä-rä jota mummo saa hävetä niinkuin lapsen synnyttänyttä äitiäkin joka tuo taas jonkun uuden tursakkeen hänen silmiensä eteen.

Se on se juttu..

 

Ööö, sen lapsenlapsen isähän on sen isovanhemman oma poika tai vävy. 

 

Ole hiljaa! Vaikka sinulla ja äidilläsi onkin sama isä niin ei se tarkoita että muillakin olisi niin.

Vähän  sama juttu, kun 72v isoäiti yrittää tuoda lapsenlapsen tupareihin 73v uuden kumppaninsa, ei vaan kiinnosta lapsenlasta! Epäilee, että perintö pienenee ja vanhusten pussailua on ällöä katsella.

Minulle se kertoo ahdasmielisyydestä ja kontrolloinnista. Halutaan omia ne omat sukulaiset itselle, lapsenlapsi ei saisi antaa huomioita kumppanilleen. Puolisot ovat kilpailijoita.

Kun lapsenlapseni oli nuorempi, hän kävi mummonsa (minun luonani ) luona usein ja välit olivat läheiset. Nyt kun on puoliso , niin käy , tai soittaa harvoin. Se on ihan luonnollista,koska elämässä on paljon muuta .

MUTTA, en minäkään ole kovin paljon päässyt tutustumaan kumppaniinsa. Käyty kyläilemässä kerran puolin ja toisin. Jos miestä ei kiinnosta mummo , eikä mummoa lapsenlapsen mies? Näin se menee.

Jos ei tiedä kuinka pysyvää se juttu on. Monesti käy niin, että tutustuu jonkun sukulaisen seurustelukumppaniin liian hyvin ja alkaa pitää tästä, mutta sitten kun tuleekin ero, niin ei kuulekaan tästä tyypistä enää ikinä. Se tuntuu vähän tyhmältä. Sitten tuleekin uusi suhde ja kaikki pitäisi aloittaa taas alusta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tiedä kuinka pysyvää se juttu on. Monesti käy niin, että tutustuu jonkun sukulaisen seurustelukumppaniin liian hyvin ja alkaa pitää tästä, mutta sitten kun tuleekin ero, niin ei kuulekaan tästä tyypistä enää ikinä. Se tuntuu vähän tyhmältä. Sitten tuleekin uusi suhde ja kaikki pitäisi aloittaa taas alusta. 

Ukkini kutsuu kaikkia lastenlastensa naispuolisia kumppaneita Liisoiksi ja miehiä Mateiksi. Ilmoittaa jääräpäisesti, että "on sen verran monta näytillä jo käynyt, ettei kaikkien nimiä muista". Minun mieheni (oikeasti Leevi) on ukille Aadan Matti.

Vierailija kirjoitti:

Ei vieraisiin ihmisiin tarvitse tutustua eikä varsinkaan tykätä.  Saattaahan, olla että ei halua lisää ihmisiä lähipiiriinsä, ei uudet tuttavuudet kaikkia kiinnosta.

Vissiin myös vävyihin ja miniöihin on suhtautunut samalla tavalla, eikä siis lasten lapsetkaan ole tulleet tutuiksi. Mitäpä sitä nuori aikuinen lähtisikään esittelemään puolisoaan vieraalle ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tiedä kuinka pysyvää se juttu on. Monesti käy niin, että tutustuu jonkun sukulaisen seurustelukumppaniin liian hyvin ja alkaa pitää tästä, mutta sitten kun tuleekin ero, niin ei kuulekaan tästä tyypistä enää ikinä. Se tuntuu vähän tyhmältä. Sitten tuleekin uusi suhde ja kaikki pitäisi aloittaa taas alusta. 

Siis sinusta ei kannata olla kohtelias ja tutustua kehenkään ihmiseen sen vuoksi että tämä ihminen ei ehkä olekaan enää elämässäsi kymmenen vuoden päästä?

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tiedä kuinka pysyvää se juttu on. Monesti käy niin, että tutustuu jonkun sukulaisen seurustelukumppaniin liian hyvin ja alkaa pitää tästä, mutta sitten kun tuleekin ero, niin ei kuulekaan tästä tyypistä enää ikinä. Se tuntuu vähän tyhmältä. Sitten tuleekin uusi suhde ja kaikki pitäisi aloittaa taas alusta. 

Ja sitten se lapsenlapsi päättääkin mennä naimisiin tuon miehen kanssa ja he päättävät etteivät ikinä tuo omia lapsiaan isomummon luokse, koska hän käyttäytyi niin tylysti seurustelukumppania kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuoleman lähestymisestä se kertoo, elämä menettää kiinnostavuuttaan. Isompi haaste hänellä edessä kuin lapsenlapsen puolisoon tutustuminen. Tulet itse aikanaan näkemään, jos vanhaksi elät.

En kyllä voi uskoa, että moni 7-kymppinen ajattelisi näin.

Eihän sitä tiedä, vaikka on syöpä sisuksissa kertymässä ja elinaikaa pari vuotta. Mutta todennäköisesti dementian alkua, se myös tekee välinpitämättömäksi asoille,joita terveet pitävät tärkeinä.

Aviopuoliso vai seurustelukumppani? Kuinka pitkä suhde on takana?