Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten päästä eroon katkeruudesta appivanhempia kohtaan?

Vierailija
23.06.2024 |

En avaa tilannetta kovin tarkasti, jotta perheemme ei olisi tunnistettavissa.

Perheessämme on yksi reilusti alle kouluikäinen lapsi. Lapsen synnyttyä oli todella raskasta. Lapsi sairasteli koko vauvavuoden ja puolisoni eli appivanhempien lapsi sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Pyysimme appivanhemmilta apua, mutta emme saaneet. Naureskelivat, että pärjäilkää, sellaista se lapsiarki on. Lapsen sairastelun mentyä ohi ja puolison päästyä pahimmasta masennuksestaan, sairastuin minä vaikeasti. Appivanhemmat tiesivät tämän, mutta eivät vieläkään tulleet avuksi. Appivanhemmat ovat halunneet nähdä lastenlasta, mutta ovat tehneet selväksi, etteivät he ole hoitoapua. Appivanhemmat haluavat meidät sinne käymään tai tulla kotiimme, mutta vain vieraiksi. Eivät auta lapsen kanssa, odottavat saavansa valmiin ruoan, meidän vanhempien seurustelevan heidän kanssaan koko ajan jne. Ovat kylässä koko pitkän päivän, kun tulevat käymään, vaikka asuvat melko lähellä. Näemme appivanhempia noin 1-2 krt/kk. Appivanhemmat eivät jaksa viettää kovin kauaa aikaa lapsen kanssa. He avaavat nopeasti telkkarin, jotta lapsi voi katsoa heidän seurassaan lastenohjelmia. En oikeastaan edes ymmärrä, miksi he haluavat nähdä lastenlastaan noin usein, kun eivät edes halua lapsenlapsen kanssa viettää aikaa. Appivanhemmillani ei ole muita lapsenlapsia. Ja kun joku kysyy, niin minun vanhempani asuvat toisella puolella Suomea ja näemme n. 4-5 krt/vuodessa.

Olen yhä näiden vuosien jälkeen todella pettynyt appivanhempiini ja suorastaan katkera heitä kohtaan. Jäimme täysin ilman apua, kun meillä oli vuosien ajan todella raskasta ja olimme aivan voimien äärirajoilla. Nyt on hieman alkanut helpottaa, kun lapsi ei ole enää aivan pieni. Silti en ole pystynyt unohtamaan tuota, millaista appivanhempien kanssa oli. Miten pääsisin eroon tästä katkeruudesta appivanhempiani kohtaan?

Kommentit (61)

Vierailija
61/61 |
23.06.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni näette aivan liian usein, varsinkin jos vertaa siihen miten usein/harvoin näet omia vanhempiasi. Itse pyrin pitämään huolen siitä että näen ja lapseni näkee suht tasaisesti omia vanhempiani ja appivanhempia ja jos jompikumpia näen useammin niin aivan ehdottomasti omia vanhempiani. Huomaan itsessäni pientä ärtymystä jos tuo tasapaino ei aina pysy ja on joitain kuukausia jolloin tuntuu että näen liikaa appivanhempiani. He ovat ihan mukavia toki, mutta heissä on omat rasittavat puolensa kuten meissä kaikissa ja usein esim vierailulla ollessaan viipyvät liian kauan tai heidän luonaan pitäisi olla aamusta iltaan jne. Pyrin heti tunnistamaan nuo fiilikset ja tuolloin tietoisesti vietän enemmän aikaa omien vanhempieni kanssa ja mies voi tavata appivanhempiani ilman minua aivan hyvin. Appivanhemmat voivat tulla vierailulle mutta minulla onkin juuri silloin muuta menoa tms. On itselleni tosi tärkeää pitää kiinni omista rajoista ja tunnistaa omia ajatuk

 

No jo on tarkkaa. Ihme touhua. Jos molempien vanhemmat asuu saman matkan päässä niin kai tuollainenkin kyttäily siitä, kumman vanhempia on nähty useammin vielä menettelee, mutta usein toisen vanhemmat asuu 500 km päässä ja toisen 5km päässä niin on ihan selvää, että niitä 5 km päässä asuvia nähdään useammin. Omat vanhemmat asuivat 200km päässä ja miehen vanhemmat 2 km päässä ja nähtiin todellakin miehen vanhempia viikottain ja omia vanhempiani joitakin kertoja vuodessa.  Nyt tyttäreni asuu 500 km päässä ja miehensä vanhemmat 20 km päässä ja käyvät miehen vanhemmilla usein, lähes viikottain, mutta me nähdään huomattavasti harvemmin ja se on ihan ok. Jokainen ymmärtää, että jos matkaa on kilometri tai jos sitä on 100 km se vaikuttaa siihen, miten usein nähdään.  Muutenkaan en kyllä jaksaisi lukua pitää siitä, montako tuntia on kummankin vanhempia nähty. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan yhdeksän