Lue keskustelun säännöt.
Saamattomuus, vähäenergisyys, työhön kuluu kaikki voimat. Onko muita?
23.06.2024 |
Alkuun kerron etten ole masentunut. Tätä on jatkunut lähes koko aikuisikäni. Nyt olen +40v. Minulla on puoliso.
vuosien aikana olen tehnyt pakolliset kotityöt, väkisin. Lasten aikuistuessa olen karsinut työtä, asun kerrostalossa, ei lemmikkejä, ruuanlaittoa ei juuri enää ole, robotti-imuri, jne. Puoliso osallistuu normaalisti kotitöihin.
töissä olen ahkera. Kaikki energia kuluu sinne, jota minulla tuntuu olevan paljon vähemmän kuin muilla. En ole juuri koskaan pois työstä.
lomilla jaksan hieman enemmän, ei tarvitse säästää energiaani töihin. En varsinaisesti nauti silloinkaan tekemisestä, matkustelusta, ym. Olen kuitenkin normaalimpi. En oikein saa mielihyvää mistään, syömisestä eniten.
olen töissä sosiaalinen, pidettykin. Kutsutaan mukaan vapaa-ajan juttuihin. Kaikki osallistuminen vain tyhjentää minimaaliset energiavarastoni. Myös läheisten, jopa omien lasten, juhlat. Tavallaan viihdyn, mutta olen sen jälkeen ihan loppu useamman päivän.
Haluaisin ulkoilla, mutta sekin onnistuu vain pakottamalla. Tuntuu, että suoritin koko nuoruuteni, herkästi edelleen alan suorittaa, ihan kaikessa. Nytkin olen ollut hiuksia pesemättä viisi päivää, en vain jaksa. Luovuin hoitoaineen käytöstä, koska se on nopeammin tehtynä.
Mitä ihmettä tämä on? Ilmeisesti ei pääty koskaan, on vain alistuttava. Kohtalotovereita kyselen?
Kommentit (27)
Mitäs jos söisit joskus lounaaksi jotain parempaa kuin sitä sosekeittoa, ap ja muut ãmmãt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää HITOSSA jonnekin esim. syöpäpotiladen lasten osastolle vapaaehtoistöihin! Tai ottakaa PLANilta tai muualta kummilapsi! Kun teille valittajille selviää miten HIENOA elämänne on, saatte ymmärtää että tuo vali-vali-valittamen on TURHAA. Harmittaa nyt helvetisti teidän typerä valituksenne! EI ENÄÄ TÄLLAISTA!
Mulla oli aika samaa pitkän aikaa.
Unitutkimuksissa selvisi lievä uniapnea, järkyttävä univaje, herkkäunisuus ja yli 20 heräämistä yön aikana. Aivot eivät nukkuneet yön aikana vaikka itse nukuinkin eli vireystila korkealla öisin.
Vaikeahan tuolle on saada muutosta.
Tunnistan osin itseni, lapsuuden kehityksellinen trauma. Terapia voi auttaa, muuta en osaa neuvoa. Hyvä alku on, että myöntää ongelman. Silloin sille voi tehdä jotain.
Mä oon aina ollut jotenkin vähäenerginen. Ei ole mitään traumoja taustalla, lapsuuteni oli hyvin onnellinen ja tasapainoinen. Mutta tuntuu, etten jaksa puoltakaan siitä mitä muut. Töissä kyllä käyn, enkä ole koskaan ollut työtön, mutta vapaa-ajalla nautin kun saan vaan olla. Ei ole lemmikkieläimiä (rasittaa liikaa), ei ihmeempiä harrastuksia. Netflixiäkään en juuri katso, kun en jaksa keskittyä. Syömistä kyllä rakastan ja siitä saan tosi paljon iloa elämään. Mulla on hyvät geenit, enkä liho helposti, muut ihmiset ei varmaan edes arvaa kuinka paljon syön
Mulla on kaksi lasta ja jopa äitiyden olen kokenut raskaana, tuntuu etten jaksa yhtä paljon kuin muut. Poden tästä tosi huonoa omaatuntoa.
En usko, että kyse on mistään masennuksesta, sillä olen aina ollut tämmöinen. Jotenkin saamaton, laiska. Kiva kai, että muitakin kaltaisiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko kaikki olleet tällaisia aina ja yhä vai onko joku löytänyt ratkaisun ja päässyt eroon "vähäenergisyydestä"? Kiinnostaisi tietää miten.
Löydän kyllä paljon yhtenäväisyyksiä lapsuudestamne näissä kirjoituksissa.sitähän emme saa enää muutettua. Olisikohan joku joka on saanut energiansa lisääntymään jollakin tavalla? Vaikka lähtökohdat olisi samat.