Miksi lapset nykyään kitisevät kaikesta ja koko ajan?
Julkisilla paikoilla kun lapsia katselee ja kuuntelee niin koko ajan semmoinen negatiivinen jankutus ja kitinä päällä kun kommunikoivat vanhempiensa kanssa. kaikki on lapsille vaikeaa ja epämiellyttävää. Mietin vaan, että tuskin joskus 50-luvulla tai edes 80-luvulla oli näin...Nykyäään tuntuu että perheiden oleskelu julkisilla paikoilla on yhtä neuvottelua lasten kanssa ja lapset sanovat kaikesta vastaan ja valittavat. Miten nuo pärjää elämässä kun aikuistuvat? Tästäkö kaikki mielenterveysongelmat ja ahdistus aiheutuvat, lapsia paapotaan liikaa ja kaikesta neuvotellaan loputtomasti.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen valittava äänensävy lapsilla jatkuvasti. Ihan kuin he eivät osaisi enää nauttia mistään ja kaikki on vain surkeutta.
Joo tai sitten ne huutaa. Lasten serkut olivat meillä kylässä ja voi elämä, miten korvat väsyivät. Vaikka seisoivat ihan vieressä, he puhuivat huutamalla. Kun eivät saaneet haluamaansa, kiukuttelivat juuri mankumalla ja naukumalla, kuin portinsaranat.
Tämä. keskenään huutavat ja aikuisille narisevat ja mankuvat. Hirveää kuuneltavaa.
Jotkut lapset vaan on perusluonteeltaan semmoisia, jotka "valittaa" enemmän. Lapsilla on myös "huonoja" päiviä ja kaikki vaikuttaa tosiaan kaikkeen, esim huonosti nukuttu yö tai verensokeri alhaalla jne. Toki vanhemmuus myös vaikuttaa mutta ei se ennen mitenkään parempaa ollut, erilaista vain.
Mä näin eilen kaupassa 3-4 -vuotiaan tytön, joka oli isänsä sylissä ja näki lastenkirjan, jonka sanoi haluavansa. Äiti meni katsomaan kirjoja. Isä seurasi vieressä ja tyttö toisti tahtoaan, ilmeisesti SIKSI, että äiti ei reagoinut hänen puheisiinsa sanallakaan! Tyttö halusi jonkun tietyn kirjan, mutta äiti ei katsonut häneen päinkään. Mitä tyttö tästä oppii? Että hänen äänensä on kuin ilmaa.
Itselläni jos olisi lapsia, en kuuntelisi mankumista ja narinaa yhtään. Tukkapöllyä tulisi. Ja vaatisin lapsiltani kurinalaista käytöstä ja että tekevät asioita oma-aloitteisesti, kotitöitä esim. ja huomioivat muut. ja sanovat kiitos ja ole hyvä. Karkkia en ostaisi lapsille ikinä eikä todellakaan mitään puhelinta ja pelaamista ennen kuin ovat 15 v.
Aspa-hommissa näkee ja kuulee hyvin, ettei kitinä ja huutaminen ja vinkuminen ole mikään lasten yksinoikeus. Moni on yllättävän sokea omalle toiminnalleen valittaessaan esim. lasten käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lapset vaan on perusluonteeltaan semmoisia, jotka "valittaa" enemmän. Lapsilla on myös "huonoja" päiviä ja kaikki vaikuttaa tosiaan kaikkeen, esim huonosti nukuttu yö tai verensokeri alhaalla jne. Toki vanhemmuus myös vaikuttaa mutta ei se ennen mitenkään parempaa ollut, erilaista vain.
Ei lapsen kuuluisi olla sellainen, terveenä ja huolehdittuna (fyysisesti ja psyykkisesti) koskaan. Ei edes vastasyntyneen.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jos olisi lapsia, en kuuntelisi mankumista ja narinaa yhtään. Tukkapöllyä tulisi. Ja vaatisin lapsiltani kurinalaista käytöstä ja että tekevät asioita oma-aloitteisesti, kotitöitä esim. ja huomioivat muut. ja sanovat kiitos ja ole hyvä. Karkkia en ostaisi lapsille ikinä eikä todellakaan mitään puhelinta ja pelaamista ennen kuin ovat 15 v.
Luojan kiitos sinulla ei ole lapsia. Ei kukaan terve aikuinen pahoinpitele lapsia saadakseen nämä alistumaan näkymättömiksi ja kuulumattomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jos olisi lapsia, en kuuntelisi mankumista ja narinaa yhtään. Tukkapöllyä tulisi. Ja vaatisin lapsiltani kurinalaista käytöstä ja että tekevät asioita oma-aloitteisesti, kotitöitä esim. ja huomioivat muut. ja sanovat kiitos ja ole hyvä. Karkkia en ostaisi lapsille ikinä eikä todellakaan mitään puhelinta ja pelaamista ennen kuin ovat 15 v.
POIKALAPSIHULLU
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jos olisi lapsia, en kuuntelisi mankumista ja narinaa yhtään. Tukkapöllyä tulisi. Ja vaatisin lapsiltani kurinalaista käytöstä ja että tekevät asioita oma-aloitteisesti, kotitöitä esim. ja huomioivat muut. ja sanovat kiitos ja ole hyvä. Karkkia en ostaisi lapsille ikinä eikä todellakaan mitään puhelinta ja pelaamista ennen kuin ovat 15 v.
Höpöhöpö, Veetipieni. Keksipä vähän parempi provo :D
Jostainhan tuo jatkuvasti lisääntyvä ahdistus saa alkunsa. Veikkaan että juuri tästä. Ei lapsella ole ymmärrystä olla mikään perheen pää. Semmoinen jatkuva lapsen mielipiteen kysely asioihin aiheuttaa lapsessa vaan ahdistusta ja tuota jatkuvaa mankumista. Antakaa lasten olla lapsia ja olkaa itse aikuisia.
Why Babies SHOULD NOT Cry (ever)
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen, ja lapsena olin juuri tällainen kitisijä. Ei olisi huvittanut tehdä mitään, mitä vanhemmat käskivät tekemään. Että kyllä sitä osattiin ennenkin, ei tämä ole vain nykyajan ilmiö. Minulle oltiin myös välillä hyvin tiukkojakin ja sain tottua ei-sanaan, eli ei moista tapahdu pelkästään curling-perheissä. Minusta kasvoi ihan normaali aikuinen, joka kykenee hoitamaan omat asiansa.
Kukaan av-foorumilla ei ole normaali. Mutta toisaalta, kukapa olisi tässä maailmassa normaali?
Vierailija kirjoitti:
Aspa-hommissa näkee ja kuulee hyvin, ettei kitinä ja huutaminen ja vinkuminen ole mikään lasten yksinoikeus. Moni on yllättävän sokea omalle toiminnalleen valittaessaan esim. lasten käytöksestä.
Joo moni tuntuu kuvittelevan, että heidän aggressiivisuutensa on jotenkin automaattisesti jaloa, koska heillä on enemmän ikävuosia.
Mun lapset kitisevät paljon. Eivät julkisilla paikoilla, koska heillä on käytöstapoja. Vaan kotona perheen kesken. Tappelevat keskenään ja kitisevät ja valittavat kaikesta. Kilttejä tyttöjä, joita opettajat aina ylistävät. Useasti olen miettinyt, mitä me olemme tehneet väärin. Muistelen omaa lapsuuttani enkä muista olleeni tuollainen, tosin mun vanhemmat eivät antaneet edes lupaa tai tilaa turhalle kitinälle.
Ihan sama kuinka hauskaa on ollut, maailman kivoin päivä. Yksikin pieni vastoinkäyminen, kaatuu vaikka maitolasi, ja alkaa itku ja elämä on paskaa suunnilleen.
lapsi valtuutettu pekkarinen käski viemään nypsy adhd lapset jopa kutsumatta vieraiden ihmisten häihin purkamaan patoutumiaan ja liikunnan tarvettaan.
vinkki
sana Ei vain jos oikeasti valia
ja sitten se Ei pidetaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun lapset ole koko ajan kitisseet jostain.
Mulla on myös perinteiset rajoita ja rakasta arvot olleet kasvatuksessa. Myös lapsen vastuullinen vapaus on opetettu. Kaikkea eivät ole todellakaan saaneet, mutta kaikkea mitä oikeasti tarvitsevat. Eikä he kitise.
Mä olin pitkään kotona, kun lapset olivat pieniä. Tein osittaista työtä, onnistui kotoa käsin. Olen siis ollut paikalla. Mutta se toinen puoli on ollut se, että pidän kiinni käytöstavoista ja en yksinkertaisesti suvaitse tiettyjä tapoja käyttäytyä tai puhua. Jos haluaa asiaa x, pitää toimia tavalla y. Mitään ei saa mankumalla tai huutamalla.
Yök. Vaatimus kontrolloituun kaavamaiseen näyttelemiseen on yksilöllisyyden kieltämistä, jotta omat puutteet eivät palj
No kerrohan, millaisina myönteisinä asioina ilmenee tämä nykyajan rajaton kasvatus, kun nuorten mielenterveysongelmat pahenevat koko ajan?
Olen kolmekymppinen, ja lapsena olin juuri tällainen kitisijä. Ei olisi huvittanut tehdä mitään, mitä vanhemmat käskivät tekemään. Että kyllä sitä osattiin ennenkin, ei tämä ole vain nykyajan ilmiö. Minulle oltiin myös välillä hyvin tiukkojakin ja sain tottua ei-sanaan, eli ei moista tapahdu pelkästään curling-perheissä. Minusta kasvoi ihan normaali aikuinen, joka kykenee hoitamaan omat asiansa.