Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapset nykyään kitisevät kaikesta ja koko ajan?
22.06.2024 |
Julkisilla paikoilla kun lapsia katselee ja kuuntelee niin koko ajan semmoinen negatiivinen jankutus ja kitinä päällä kun kommunikoivat vanhempiensa kanssa. kaikki on lapsille vaikeaa ja epämiellyttävää. Mietin vaan, että tuskin joskus 50-luvulla tai edes 80-luvulla oli näin...Nykyäään tuntuu että perheiden oleskelu julkisilla paikoilla on yhtä neuvottelua lasten kanssa ja lapset sanovat kaikesta vastaan ja valittavat. Miten nuo pärjää elämässä kun aikuistuvat? Tästäkö kaikki mielenterveysongelmat ja ahdistus aiheutuvat, lapsia paapotaan liikaa ja kaikesta neuvotellaan loputtomasti.
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nuo mitään kitise. Ihan nätisti leikkivät tuolla huoneessaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi oli tollainen ja usein nähtyä esimerkiksi bussipysäkillä. Uskon että joidenkin ihmisten perusluonne on vaan negatiivinen. Tunnen ihmisiä jotka on pienestä asti olleet valittajia ja sitteb sellaisia jotka ovat aurinkoisia, ja samanlaisia ovat edelleen aikuisina. Ennen vanhaan kitisijät sai jotenkuten vaiennettua uhkauksilla tai rangaistuksilla, mutta nykyään kaikki kasvatus on pehmeää.
Olin tulossa sanomaan samaa, että osa lapsista on aina ollut tyytymättömiä, helposti hermostuvia marisijoita mutta ennen vanhaan marina vaiennettiin tukkapöllyllä tai muulla. Aikuisina osa on kasvanut marinavaiheesta ulos ja on ihan leppoista, miellyttävää seuraa. Osan piirteet ovat jalostuneet tarkkuudeksi ja analyyttisyydeksi ja heillä on silmää kehityskohteille esim. työpaikalla. Jotkut jäävät ikivalittajiksi ja negatiivareiksi, jos henkinen kypsyminen jostain syystä pysähtyy. Lapsilla kaikki piirteet ovat paljon korostuneempia kuin aikuisilla ja niinpä negatiivinen lapsi voi olla tuplasti rasittavampaa seuraa kuin negatiivinen aikuinen.
Miksi ap kitisee nykyajan lapsista koko ajan?
En ole huomannut sellaista että enemmän, eikös ennenkin. Ehkä vanhempi ei huomioi ajoissa lapsen tuntemuksia ja tarpeita. Raahaa siis paikkaan joka on raskas lapselle, sitten tulee kylmä, kuuma, jano, nälkä, haluaa namia, verensokeri laskee, väsyttää, meluisa paikka, ilmansaasteita, keinovalo, pitkä päivä, lämmintä vaatetta puuttuu tai kevyt kuumalla jne. Jälkiruoat pitää varata ajoissa. Lasta pitää kuulla ja ymmärtää, vaikka aikuisella on omia suunnitelmia päivälle, pitäisi elää lapsen ehdoilla. Lapsi ei ole mikään kone ja jaksa pitkiä matkoja. Vanhemman huono kommunikaatio tai tapa kiukutella voi myös tarttua lapseen, jos aikuinen masistelee tai vain komentelee. Pitäisi säilyttää positiivisuutta. Lapsi heijastaa myös positiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun lapset ole koko ajan kitisseet jostain.
Mulla on myös perinteiset rajoita ja rakasta arvot olleet kasvatuksessa. Myös lapsen vastuullinen vapaus on opetettu. Kaikkea eivät ole todellakaan saaneet, mutta kaikkea mitä oikeasti tarvitsevat. Eikä he kitise.
Mä olin pitkään kotona, kun lapset olivat pieniä. Tein osittaista työtä, onnistui kotoa käsin. Olen siis ollut paikalla. Mutta se toinen puoli on ollut se, että pidän kiinni käytöstavoista ja en yksinkertaisesti suvaitse tiettyjä tapoja käyttäytyä tai puhua. Jos haluaa asiaa x, pitää toimia tavalla y. Mitään ei saa mankumalla tai huutamalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa. Esim. Välimeren maissa ei käyttäydytä noin eikä Suomessakaan 1990-luvulla.
Nyt on aika kullannut muistot. Kyllä sitä ysärilläkin tälläistä oli ja myös siellä välimeren maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat suostuu katsomaan ja kuuntelemaan sellaista.
Eivät halua enää opettaa käytöstapoja, ettei omalle lapselle tule pahamieli.
Tänään näin seikkiksessä hyvän esimerkin.
Tyttö reki kiusaa toisille. Kasteli juomapullostaan vieraiden lasten vaatteet ja oli ilkeä. Äitinsä ei sanonut mitään vaikka näki. Tyttö sai pillimehun jonka rutisti maahan. Äitinsä kysyy vaan, että onko pakko.
Toisten lasten vanhemmat kävi ko tytölle ja äidille kiusaamisesta sanomassa, mutta Tyttö vaan ilkkui ja juoksi karkuun ja äiti oli tosi tyly ja välinpitämätön.
Ite näin kirjastossa tilanteen, missä lapset juoksivat ja kiljuivat ympäri kirjastoa ja äiti oli täysin välinpitämätön. Ei reagoinut mitenkään lasten käytökseen. Lopulta se oli kirjaston työntekijä, joka kuului tiukasti lapsia komentavan että nyt loppuu se juokseminen ja huuto, sitten äiti nousi laiskasti ylös tuoliltaan ja lähtivät pois.
Asiaa ihmetellessäni sain kuulla sitten, että "jos se oli äidin ainut rauhoittumisen hetki". Tällä siis äiti-ihmiset perustelivat tätä käytöstä. Ymmärrän, että tällaisia hetkiä kaivataan, mutta että kirjastossa? Ihan oikiastiko äidillä on oikeus viedä lapset kirjastoon huutamaan, jos kaipaa rauhoittumista?
Vierailija kirjoitti:
Koska aikuisetkin kitisevät jatkuvasti kaikesta ihan turhasta. Mulla on yksi tuttu joka on aivan järkyttävä voivottelija, aiaiai, voivoivoi, aikun sattuu nyt. Välillä kiljahtaa yhtäkkiä puhelun aikana jotain vaivaansa tms. Ehkä ihmiset ei edes tajua toimintaansa...
Tämä ketju on hyvä esimerkki itsereflektion puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen valittava äänensävy lapsilla jatkuvasti. Ihan kuin he eivät osaisi enää nauttia mistään ja kaikki on vain surkeutta.
Joo tai sitten ne huutaa. Lasten serkut olivat meillä kylässä ja voi elämä, miten korvat väsyivät. Vaikka seisoivat ihan vieressä, he puhuivat huutamalla. Kun eivät saaneet haluamaansa, kiukuttelivat juuri mankumalla ja naukumalla, kuin portinsaranat.
Kitinä on oire lapsen kokemasta epäkunnioittavasta kohtelusta. Sitä kuulee kyllä joskus.
Yksi syy on varmasti vanhempien suorituskeskeinen asenne, köyhissäkin perheissä... ja ehkä juuri niissä (koska niissä on ehkä enemmän komplekseja, vaativuutta ja vihamielisyyttä, "jotta ainakin lapsi menestyisi taloudellisesti").
Valtion suunnitelma nuorimpien kansalaisten valmennuksesta, ns. VaSu, tukee tätä alistavaa kohtelua, koska sillä pyritään saamaan kuuliaisia, velantuntoisia kansalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen valittava äänensävy lapsilla jatkuvasti. Ihan kuin he eivät osaisi enää nauttia mistään ja kaikki on vain surkeutta.
Joo tai sitten ne huutaa. Lasten serkut olivat meillä kylässä ja voi elämä, miten korvat väsyivät. Vaikka seisoivat ihan vieressä, he puhuivat huutamalla. Kun eivät saaneet haluamaansa, kiukuttelivat juuri mankumalla ja naukumalla, kuin portinsaranat.
Eli toimivat ihan samoin kuin monet aikuiset esim. täällä vauvapalstalla.
Lapset matkivat vanhempiaan. Eli ketkä valittaa enemmän kuin useat jatkuvasti somettavat nykyvanhemmat. Pitäisi olla omaa aikaa, omia harrastuksia, tyttöjen/ poikien iltoja ja reissuja. Tukiverkkoa myös kaivataan ja iäkkäiden vanhempien oletetaan jaksavan hoitaa pieniä lapsia. Mielellään siivoojaan pitäisi olla vara jne jne. Mikä on muuttunut, se on muuttunut, että naamakirja vie leijonan osan vanhempien vapaa-ajasta. Se on myös muuttunut, että nykyvanhemmilla ei ole vakituisia eläkevirkoja, vaan YT-neuvottelut ovat jatkuvasti oven takana, tämä luo epävarmuutta ihmisten elämään ja pahoinvointi lisääntyy. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen valittava äänensävy lapsilla jatkuvasti. Ihan kuin he eivät osaisi enää nauttia mistään ja kaikki on vain surkeutta.
Joo tai sitten ne huutaa. Lasten serkut olivat meillä kylässä ja voi elämä, miten korvat väsyivät. Vaikka seisoivat ihan vieressä, he puhuivat huutamalla. Kun eivät saaneet haluamaansa, kiukuttelivat juuri mankumalla ja naukumalla, kuin portinsaranat.
Nau-nau-nau. Naukuti nau kun lapset sitä ja lapset tätä ja itse en yhtään narise ja nau'u....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat suostuu katsomaan ja kuuntelemaan sellaista.
Eivät halua enää opettaa käytöstapoja, ettei omalle lapselle tule pahamieli.
Tänään näin seikkiksessä hyvän esimerkin.
Tyttö reki kiusaa toisille. Kasteli juomapullostaan vieraiden lasten vaatteet ja oli ilkeä. Äitinsä ei sanonut mitään vaikka näki. Tyttö sai pillimehun jonka rutisti maahan. Äitinsä kysyy vaan, että onko pakko.
Toisten lasten vanhemmat kävi ko tytölle ja äidille kiusaamisesta sanomassa, mutta Tyttö vaan ilkkui ja juoksi karkuun ja äiti oli tosi tyly ja välinpitämätön.
Ite näin kirjastossa tilanteen, missä lapset juoksivat ja kiljuivat ympäri kirjastoa ja äiti oli täysin välinpitämätön. Ei reagoinut mitenkään lasten käytökseen. Lopulta se oli kirjaston työntekijä, joka kuului tiukasti lapsia komentavan että nyt loppuu se j
Normiälyinen ihminen veisi lapset vaikka hiekkakentällä rääkymään. Ihan samalla tavalla se äiti lepää siellä ja lapset voivat temmeltää muita häiritsemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun lapset ole koko ajan kitisseet jostain.
Mulla on myös perinteiset rajoita ja rakasta arvot olleet kasvatuksessa. Myös lapsen vastuullinen vapaus on opetettu. Kaikkea eivät ole todellakaan saaneet, mutta kaikkea mitä oikeasti tarvitsevat. Eikä he kitise.
Mä olin pitkään kotona, kun lapset olivat pieniä. Tein osittaista työtä, onnistui kotoa käsin. Olen siis ollut paikalla. Mutta se toinen puoli on ollut se, että pidän kiinni käytöstavoista ja en yksinkertaisesti suvaitse tiettyjä tapoja käyttäytyä tai puhua. Jos haluaa asiaa x, pitää toimia tavalla y. Mitään ei saa mankumalla tai huutamalla.
Yök. Vaatimus kontrolloituun kaavamaiseen näyttelemiseen on yksilöllisyyden kieltämistä, jotta omat puutteet eivät paljastuisi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko nähnyt nykyajan aikuisia? Ihan samanlaisia kitiseviä vinkujia nekin on, etenkin miehet.
Ja hakevat jatkuvasti konfliktia luomalla kaikesta mahdollisesta vastakkainasettelua.
Naiset tekevät näitä kitinäketjuja lapsista täällä lähes työkseen. Onbsiinä ironiaa kerrakseen kitistä muiden kitinästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen valittava äänensävy lapsilla jatkuvasti. Ihan kuin he eivät osaisi enää nauttia mistään ja kaikki on vain surkeutta.
Joo tai sitten ne huutaa. Lasten serkut olivat meillä kylässä ja voi elämä, miten korvat väsyivät. Vaikka seisoivat ihan vieressä, he puhuivat huutamalla. Kun eivät saaneet haluamaansa, kiukuttelivat juuri mankumalla ja naukumalla, kuin portinsaranat.
Onneksi aikuiset eivät koskaan huuda tai ole rasittavia. Kuten vaikka sinä.
Oletko nähnyt nykyajan aikuisia? Ihan samanlaisia kitiseviä vinkujia nekin on, etenkin miehet.