Miten jaksatte ihmisiä?

Ketjun vastaukset tukevat sitä ajatusta, joka mulla onkin ollut palstan enemmistökäyttäjistä: he ovat melko epäsosiaalisia ihmisiä. Siksi täällä on niin epäkohtelias ja vihamielinen meininki.

Vierailija kirjoitti:

Ketjun vastaukset tukevat sitä ajatusta, joka mulla onkin ollut palstan enemmistökäyttäjistä: he ovat melko epäsosiaalisia ihmisiä. Siksi täällä on niin epäkohtelias ja vihamielinen meininki.

Hyvin suuri osa av-kirjoittelijoista on yksinäisiä mt-potilaita, jotka purkavat pahaa oloaan trollamalla, jankkamalla ja hyökkäämällä normaalisti kirjoittavia vastaan. Hyvin surullista. 

ihan hyvin mä muita ihmisiä jaksan vaikka näin introverttinä vastapainoksi tarvitsen kyllä paljon rauhaa ja yksinoloa. Haaveilen maalle muutosta tai edes muutosta johonkin rauhalliseen omakotitalo alueelle missä olisi kiva oma piha.... Mutta lottovoittoa odotellessa asun rauhallisessa kerrostalo asunnossani ja yritän parhaani mukaan vältellä uteliaita kerrostalo kyttääjiä.

Vierailija kirjoitti:

ihan hyvin mä muita ihmisiä jaksan vaikka näin introverttinä vastapainoksi tarvitsen kyllä paljon rauhaa ja yksinoloa. Haaveilen maalle muutosta tai edes muutosta johonkin rauhalliseen omakotitalo alueelle missä olisi kiva oma piha.... Mutta lottovoittoa odotellessa asun rauhallisessa kerrostalo asunnossani ja yritän parhaani mukaan vältellä uteliaita kerrostalo kyttääjiä.

Jos töitä löytyy ympäri Suomea tai voit tehdä etätöitä, suosittelen jotain pikkupaikkakuntaa. Ei tarvitse lottovoittoa talon ostoon.

Huumori on numero ykkönen,mutta senkin kanssa pitää tietää mitä sanoo ja mitä ei.Kyllä ihan tuntemattomien kanssa voi tulla toimeen ja olla siinä ihan vaikka kaupan kassajonossa,joku lausahtaa jotain minä sanon siihen jotain vaikka asia ei mulle kuulu,ei ihmiset suutu kun olet asiallinen ja sehän on jo avaus tuntemattoman ihmisen kanssa.

No huonosti käyttäytyviä ihmisiä ei jaksa. Juttelen monenkin naapurin kanssa silloin tällöin. Juttelen melko paljon ihmisille, vaikka ei tule ihmisten kanssa vietettyä aikaa joka päivä, ei edes joka viikko. Olen niin puhelias, että jokapaikassa tulee sellaisia ns. puolituttuja ja tuttuja, vaikka ei ystävystyisi. 

Vierailija kirjoitti:

Yhä huonommin. Läheisimpiä sukulaisia jaksan.

Työpaikalla olen ihan läpeensä kyllästynyt sen ihmisiin. Ja kerrostalonaapureihin myös. Ynnä muihin vastaaviin ihmisiiin, joiden kanssa on vuosia nähnyt ja ollut tekemisissä säännöllisesti. Kaavailenkin poismuuttoa. Vaihtuvat sitten kerralla kaikki uusiksi.

Tuohan se onkin tosi näppärää. Voi parin vuoden välein laittaa tuttavapiirinsä uusiksi "kun ei vaan jaksa". Tunnen yhden tällaisen ihmisen ja voin kertoa, että vika ei todellakaan ole niissä henkilöissä, jotka hän päättää heittää menemään, kun ei vaan jaksa. Peiliin sietäisi katsoa, mutta tuskinpa siitäkään mitään oppisi. No, tällaisten oman navan tuijottajien kanssa täytyy vain yrittää ajatella, että vika ei ollut minussa tai niissä muissa, jotka päätettiin heivata pois. Surullisinta on, että tämä lähipiirinsä säännöllisin väliajoin uusiksi pistävä tuntuu aidosti ajattelevan, että syy oli aina muissa. Omia virheitään hän ei näe sitten millään.

Mä en ymmärrä tuommoista, ettei jakseta ihmisiä. Ymmärrän  ilkeät ihmiset jne, mutta kyllä itsessä on vika, jos ei juuri kenestäkään tykkää. Pitää opetella suvaisemasn ihmisiä, myöskin huonompia puolia, ei odottaa, että jokainen osaa puhua js käyttäytyä juuri kuin itse toivoisit, ei ottaa kaikkea henkilökohtaisesti, suuttua joutavista pikkuasioista ym. Erikseen vielä ammattiloukkaantujat. Ja siis viihdyn itsekin erittäin hyvin vain perheen kanssa ja yksin, mutta en siitä syystä, että luulisin olevani jotenkin parempi kuin muut ihmiset enkä sietäisi ketään. Olen vaan introvertti ja nautin rauhasta. Mutta aina tarpeen vaatiessa tulen hyvin ihmisten kanssa toimeen. Kuten töissä jne.

Yhä huonommin nykyään. Olisi ihanaa löytää ihminen jonka läsnäolo olisi yhtä lepoa.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa. Ainakaan tyhmiä ihmisiä. Ja niitähän riittää.

Mä just jaksan tyhmiä ja heikkoja ihmisiä helpostikin. Älykkäitä ja voimakkaita en niinkään.

Vierailija kirjoitti:

Yhä huonommin nykyään. Olisi ihanaa löytää ihminen jonka läsnäolo olisi yhtä lepoa.

Mä olen löytänyt. Mutta hän ajattelee että tilanteemme ei ole sovelias.

Ehkä saan pitää hänet kaverina.

Muutoin yhä isommin olen alkanut arvostamaan vain omaa seuraa. Tulen toimeen ryhmissä, en koe tarvetta pitää laajaa verkostoa ympärillä.