Mies on negatiivinen - kannattaako suhdetta jatkaa?
Rakastamme kyllä toisiamme, mutta suhdetta hiertää mm. miehen sosiaaliset haasteet sekä pessimistinen elämänkatsomus. Hänellä on vähän huonohko itsetunto eikä hän oikein usko toivoon tai positiivisuuteen. Aina kun käydään hänen asioitaan läpi, niin kaikessa on sellainen negatiivinen ja uhriutumisen sävy.
Olen yrittänyt tsempata ja auttaa. Ja vaikka itsekin olen realisti ja analysoin paljon asioita, niin uskon silti sellaiseen elämäniloon. Eihän mistään tule mitään, jos kaikessa ollaan epävarmoja, odotetaan pahinta ja vellotaan pessimistisyydessä.
Hän saattaa myös esimerkiksi sanoa johonkin asiaan jota kysyn häneltä, että kaikki on ok/tai kyllä kai, mutta hänen kehonkielensä sekä olemus puhuu muuta. Hän siis tarkoittaa kyllä sitä mitä sanoo, mutta myönnän, että sorrun usein varmistelemaan häneltä, että onko kaikki kuitenkin ihan varmasti ok. Tuo on vain hänen perusluonteensa.
Hän sitten hermostuu siitä, kun kyselen ja asia selkeästi ärsyttää häntä, kun hän nostaa tuon tapani aina riidan aikana esille. Haluaisin vain joskus saada sellaisen selkeän varmuuden ja vastauksen häneltä edes johonkin. Ja yritän parhaani mukaan skarpata siinä, etten ylitulkitse hänen eleitään.
Pyrin keskustelemaan mahdollisimman avoimesti, ja tuomaan myös ne omat kehityskohdat esille sekä aktiivisesti työstämään niitä, mutta hän ei osaa edes ajatella niitä omia puoliaan tai jotenkin ei kykene käymään niitä läpi ilman, että triggeröityy.
Mies on käynyt elämässä rankkoja asioita läpi ja olen hänen ensimmäinen oikea kumppani, jonka kanssa ollut pidempään. Hänellä on haasteita keskustella rakentavasti, osoittaa rakkautta tai sanoa niistä ääneen.
Sitten jos ollaan vaikka eri mieltä jostakin asiasta, niin hän ottaa ne automaattisesti niin, että olisin häntä vastaan. Ja sitten jos on ollut riitaa tai jotain erimielisyyksiä, niin hän ei osaa oma-aloitteisesti pyytää anteeksi, hän jää koko päiväksi märehtimään ja levittää sellaista negatiivista energiaa ympärilleen.
Olen yrittänyt ymmärtää ja keskustella tunteistani, mutta hän kokee kaiken niin, että hänessä on vika ja hän on epäonnistunut, ja että minä vain kiusaan häntä.
Kommentit (47)
Valoisa ja positiivinen ei kiitä edes vuosipäivän muistamisesta. Eihän tuo mies voi tehdä mitään oikein. Ja sitten muina narskuina ehdotat seksiä ja uliset kun ei kelpaa. Trollihan sä oot.
Sori vaan mutta minä luulen että tämä on PROVO ja miehen kirjoittama. Hän yrittää kirjoittaa niin kuin vaimo kirjoittaisi hänestä mutta itse kirjoittaa itsestään. Hänellä on eräänlaista ongelmaa ja haluaa kommunikaatiota siitä, terapoi itseään. Jos tota tekstiä katsoo tarkemmin niin lopulta se on aika 'köyhä'. Sori vaan Ap jos olen väärässä.
*****
1/2 Rakastamme kyllä toisiamme, mutta suhdetta hiertää mm. miehen sosiaaliset haasteet sekä pessimistinen elämänkatsomus. Hänellä on vähän huonohko itsetunto eikä hän oikein usko toivoon tai positiivisuuteen. Aina kun käydään hänen asioitaan läpi, niin kaikessa on sellainen negatiivinen ja uhriutumisen sävy. //
** Sillä on rakkaussuhde, mutta se ei ole nyksä vaan exä. Tunnistaa että sillä on asiassa pessimistinen elämänkatsomus tai paremminkin -asenne. Omasta mielestään hänellä on huono itsetunto. No ei ihme kaiken tapahtuneen jälkeen. Pitäisi toivoa että kaikki järjestyy exän kanssa mutta ei oikein usko että toivoa on ja että voisi suhtautua positiivisesti kaikkeen. //
Olen yrittänyt tsempata ja auttaa. Ja vaikka itsekin olen realisti ja analysoin paljon asioita, niin uskon silti sellaiseen elämäniloon. Eihän mistään tule mitään, jos kaikessa ollaan epävarmoja, odotetaan pahinta ja vellotaan pessimistisyydessä. //
** Exä on yrittänyt tsempana ja auttaa. Hän on realisti ja analysoi, mutta kaikesta kuvastuu elämänilo, ei katkeruus, viha ja kauna yms negatiivinen. Ei olla epävarmoja eikä vellota vanhoissa ja niiden aiheuttamassa pahassa mielessä eikä nyt odoteta pahinta. //
Hän saattaa myös esimerkiksi sanoa johonkin asiaan jota kysyn häneltä, että kaikki on ok/tai kyllä kai, mutta hänen kehonkielensä sekä olemus puhuu muuta. Hän siis tarkoittaa kyllä sitä mitä sanoo, mutta myönnän, että sorrun usein varmistelemaan häneltä, että onko kaikki kuitenkin ihan varmasti ok. Tuo on vain hänen perusluonteensa. //
** Saattaa olla sitä mieltä että kaikki on ok mutta epäröi silti. Voi olla että nyksä harrastaa jotain asioiden pumppausta tai tekee sitä itse itselleen omissa ajatuksissa. //
2/2 Hän sitten hermostuu siitä, kun kyselen ja asia selkeästi ärsyttää häntä, kun hän nostaa tuon tapani aina riidan aikana esille. Haluaisin vain joskus saada sellaisen selkeän varmuuden ja vastauksen häneltä edes johonkin. Ja yritän parhaani mukaan skarpata siinä, etten ylitulkitse hänen eleitään. //
** Saattaa hermostua ja ärsyyntyä nyksän kyselyistä ja kertoo jotain siitä minkälaista riitelyä on. Onko tämä nyksä enää edes kuvioissa vai onko tämä jo mennyttä aikaa ja kertoo jotain mitä on ollut? //
Pyrin keskustelemaan mahdollisimman avoimesti, ja tuomaan myös ne omat kehityskohdat esille sekä aktiivisesti työstämään niitä, mutta hän ei osaa edes ajatella niitä omia puoliaan tai jotenkin ei kykene käymään niitä läpi ilman, että triggeröityy. //
** Kertoo että ajattelee avoimesti ja miettii kaikenlaista ja työstää asioita aktiivisesti mutta on vaikeaa ajatella omia puolia eikä pysty käymään niitä läpi ilman että triggeröityy. //
Mies on käynyt elämässä rankkoja asioita läpi ja olen hänen ensimmäinen oikea kumppani, jonka kanssa ollut pidempään. Hänellä on haasteita keskustella rakentavasti, osoittaa rakkautta tai sanoa niistä ääneen. //
** Niin, rankkoja asioita on ollut. Kauan on ollut nyksän kanssa mutta alussa oli monta vuotta myös exä olemassa jonka kanssa asiat olivat menneet täysin lukkoon, mutta tunteet eivät olleet kuolleet... Suhteessa exään tapahtui katastrofi kun meni nyksän kanssa naimisiin vuosien kuluttua. Vaikeaa keskustella tämän kanssa - ja osoittaa rakkautta, mutta mikä oli se rakkausjuttu? Exä vai nyksä? Sitten oli ollut vielä jotain todella vaikeaa ennen tätä exääkin... ehkäpä siksi kaikki kasaantuikin täysin mahdottomaksi... Kenelle mies oli menettänyt poikuutensa - voisi olla mielenkiintoista tietää sillä se ei ole tässä keisissä ihan merkityksetön asia. On ollut kyse nuorista ihmisistä jolloin ei vielä ollut vanhempien ihmisten suhdelastia kuvioissa. //
Sitten jos ollaan vaikka eri mieltä jostakin asiasta, niin hän ottaa ne automaattisesti niin, että olisin häntä vastaan. Ja sitten jos on ollut riitaa tai jotain erimielisyyksiä, niin hän ei osaa oma-aloitteisesti pyytää anteeksi, hän jää koko päiväksi märehtimään ja levittää sellaista negatiivista energiaa ympärilleen.
** Kertoilee miten on käyttäytynyt. Minkälaisesta pitäisi pyytää anteeksi? Mykkäkoulu?
Olen yrittänyt ymmärtää ja keskustella tunteistani, mutta hän kokee kaiken niin, että hänessä on vika ja hän on epäonnistunut, ja että minä vain kiusaan häntä.
** Itsepuhelua: miettii tunteitaan - kokee että hänessä joku vika ja on epäonnistunut - VOI EI, ÄLÄ ENÄÄ MIETI TOMMOSIA!
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään Ap sinä ja kumppanisi olette yhtä pitäneet? Asutteko saman katon alla nyt? Onko lapsia? Missä mies nyt on?
Vuoden verran ollaan oltu. Vietetään paljon aikaa minun luonani, kun miehellä vähän vaikeampi asuntotilanne, kun on pitkäaikaistyötön ja luottotiedoton yms.
Ap
Mies ja hänen käyttömanuaalinsa on hyvin
yksinkertainen Ap hyvä.
Annat hänelle hiljaista emotionaalista tukea
sekä verbaalisia kehuja, säännöllisesti.
Kuulet ja kuuntelet.
Hellit ja paijaat.
Et vaadi. Et ristikuulustele.
Luot hyväksyvän ilmapiirin kotiinne.
Jätät pois ylianalysoinnin.
Huomaat pian - miehesi alkaa rentoutua.
Koska et syytä..
etkä syyllistä.
Riittämättömyyden tunne hellittää.
Rakastelet häntä huolella.
Kosketusta.. sitä miehesi kaipaa.
Suljet hänet syliisi,
rakastat hänet ehjäksi.
Eli ~
Ap, olet tapailusuhteessa työttömään mieheen, jonka kanssa vietät aikaa omassa asunnossasi. Okei. Ette siis asu yhdessä saman katon alla.
Siinä tapauksessa suhteenne vastaa enemmän teinien leveliä kuin kahden aikuisen suhdetta.
Jos jo tuossa 'kevyt-deittailu-vaiheessa' ennen yhteisen kodin hankintaa kommunikaatio takkuaa noin lujaa, en suosittele sinun naisena, jonka biologinen prime time on sangen rajallinen, haaskaavan aikaasi enää yhtään enempää tähän paikallaan junnaavaan kenraaliharjoitukseen.
Päästä hänet menemään.
Kumpikin löydätte vielä sen Oikea(mma)n.
Tässähän on kyseessä parisuhdeklassikko: Nainen tyypilliseen tapaan yrittää muuttaa miestä.
Hän on rakastunut pessimistiin. Mies on ollut sellanen aina. Nainen ei heti rakkauskuplassa tajunnut, että pidemmän päälle tuo ominaisuus voi ärsyttää. Ja nyt nainen haluaa muuttaa miestä mieleisekseen. Ja se ei ole yhtään itsekästä? Kun siis miehen kuitenkin pitää hyväksyä teidät juuri sellaisina kuin olette, mutta eikö se päde toisinpäin? Itseäsi voit muuttaa, muita et.