Mikä näissä turhissa "juhlapyhissä" on sellaista, että on erityisen kauheaa viettää niitä yksin? Mitä väliä?
Se on ihan eri asia, että jos vaikka omana synttärinä, tai muun itselle merkityksellisenä päivänä haluaisi viettää aikaa ystävien tai perheenjäsenten kanssa, ja se ei onnistu, mutta mitä väliä on näillä yleisillä keksimällä keksityillä "juhlilla" joiden perimmäinen tarkoitus on keksiä syy ryypätä vielä vähän enemmän kuin normaalina viikonloppuna, joka sekin on suurelle osalle oikein hyvä syy ryypätä. Miksi juhliminen tarkoittaa niin monille pelkkää viinan vetämistä? Eihän se ole millään tavalla hohdokasta kuten juhlien pitäisi olla, juhlavat. Kännissä örveltäminen ja krapula on kaukana juhlavasta.
En oikeasti tunne ketään, joka ihan oikeasti juhlisi mitään yleisiä juhlapyhiä/päiviä, kukaan ei pue juhlavaatteita päälleen loppiaisena, helatorstaina, vappuna tai juhannuksena, paitsi ne jotka menee baariin ryyppäämään aikomuksena harrastaa myös irtosuhteita.
Pahempaa se on arkena olla yksin jatkuvasti. Ja jos se häiritsee, voi aina ottaa yhteyttä johonkin toiseen suomalaisista miljoonasta yksinäisestä.
Kommentit (13)
No mulle juhannus on koivuja, lavatansseja, yhdessä syömistä eikä dokaamista. Sun mp muiden ihmisten fiiliksistä on aika outo. Luulet tietäväsi mitä muut juhannuksen vietosta kaipaa.
Jep. Ohjelmoituja ollaan kaikki. Pienestä pitäen ohjelmoitu että menkää lauman mukana ja koulussa kaverit pitää luuserina jos ei juhli juhlapäivinä ja sitten koulussa suu auki ihmetellään että ei tehynyt mitään. Se on sitten jäänyt aikuisikääkin. Jotku jopa katsoo yksinäistä säälien jos vaikka juhannuksena istuu kivellä yksin, niin ohjelmoituja kaikki ovat. Kenties tämä ihminen ei ole ikinä ollu yksin, mutta jos olisi niin ehkä näkisi eri tavalla tai sitten märehtisi yksinäisyyttään. Mä ohjelmoin itseni niin, että päivä kuin päivä niin se on paras ikinä, vaikka ajaisin pyörällä ojaan. Ihmistem miljoonat vaihtuvat ajatuksest ja energia ei minuun tartu. Tietysti AP:lla ja minulla jotakin tunteita on yksin oloon juhannuksena muuten emme tänne kirkoittelisi aiheesta. Mutta eipä ne ohimenevät ajatukset ja tunteeet merkitse kun kaiken alla on rauha sisimmässä
Ei kai nykyään ole väliä. Joskus 20 - 30 vuotta sitten oli, mutta paljon on porukkaa hiihtämässä ja lenkillä juhlapyhien aattoina nykyään.
Jos juhannus on vaan yks päivä ap:n mielestä, niin miksi muiden tekemiset häiritsee? Onko pihlajanmarjat happamia?
Vierailija kirjoitti:
No mulle juhannus on koivuja, lavatansseja, yhdessä syömistä eikä dokaamista. Sun mp muiden ihmisten fiiliksistä on aika outo. Luulet tietäväsi mitä muut juhannuksen vietosta kaipaa.
No ainakin omien tuttavien käsitys juhlapyhistä on nimenomaan perseiden vetäminen, toki hienoissa ig-kelpoisissa puitteissa hieman hienompia viinaksia käyttäen koska ollaanhan tässä korkeakoulutettuja krhm (henkseleiden paukahdus) :D
En ymmärrä, kai se julkinen paine että pitää olla kuten muutkin. Itse olen yksin kotona, se on ok.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, kai se julkinen paine että pitää olla kuten muutkin. Itse olen yksin kotona, se on ok.
Ja se on ihan ok ja hyvä, niin minäki.
Ei ap. Enkä ryyppää tai instgrammaroi.
Kun on aina yksin niin seura olis kiva edes juhlapäivänä. Onko se niin vaikea ymmärtää?
Olen aina yksin. Tai siis on työhön liittyviä pakollisia juttuja (asiakastapaamiset, puhneuvottelut, oikeudenkäynnit) ja parasta ystävää (ex-miesystävä) tapaan pari kertaa kuukaudessa.
Siinäpä se oikeastaan. Äitiä näen 2 x viikko vuoteen. Kivaa on hänen kanssa kylläkin. On aika rento ja mukava tyyppi. 81 -v.
Mutta lähes kaikki sosiaalinen elämä pyörii työn ympärillä. Olen kylläkin introvertti, joten tilanne ei kauheasti ahdista. Ja nyt juhannuksena tämä päivä vapaata ja lauantai + sunnuntai töitä. Maanantaina oikeuteen. Eipä tämä hirveästi eroa mistään.
asianajaja
Se on jokaisen henkinen suhde ko. päivään. Juhannuksena meillä on erityinen väylä maagisuuteen :)
Ihanaa ylimääräinen vapaa päivä. Olis ollut parasta jjädä vaan sängylle makoilemaan koko päiväkis.
Äiti tuossa vaan äsken soitti "et kai sinä nyt yksin juhannusta vietä kerrostaloasunnossa, kai sinä nyt juhannussaunaan tulet meille"? Jotenkin en vaan kehtaa kieltäytyä, vaikka kiinnostus on nolla. Mulle itselle on yks lysti nämä juhannukset ja vaput. Parasta niissää on juurikin se ettei tarvitse tehdä mitään. No, mennään nyt sitten sinne juhannussaunaa. Eipähän tarvitse itse tehdä mitään ruokaa....
Joku täällä jo sanoi että juhlapyhinä on kohteliasta 😁 ja pakko kokoontua kun oli itse sinkkuna niin koko suvun pitää jotain surkeeta sinkkua, yksineläjää viihdyttää ettei vaan se reppana joudu yksin viettämään jouluja ja juhannuksia.
Kyllä olen olen sinkkuna viettänyt ihan yksin jouluja ja juhannuksia ja kun olin parisuhteessakin ja poikakaveri oli ulkomailla töissä tai sitten kotimaan töissä niin olen viettänyt siltikin ihan yksin juhlapyhiä. Minulla oli vain yksi vanhempi ja sitä vietiin lapsiperheisiin jalat ilmassa hyväksikäyttäen hoito automaattina. Meidän tapaamiset peruttiin aina kun oli joku kakara sairaana ja sinne piti äitini kiitää.
Meidän suhteemme kärsi todella paljon ja loppui ihan kaikki kauppakeskuksessa käynnit yhdessä kuten ennen harrastettiin niitä. Minä menetin sen ainoan vanhempani kokonaan lapsiperheellisten hyväksikäyttöön. Se hyvä siitä ainakin on että jos hän se kuolee niin en sure ollenkaan. Olen surutyöni tehnyt jo kun menetin hänet eläessään.
Tosi törkeetä kun perutaan ihan kaikki tapaamiset ja minä tunnen olevani ihan toisarvoinen jolla ei ole mitään merkitystä.
Sitten saa sitä samaa omalle kohdalleen ja minä en arvosta.
Media antaa kuvan, jossa perheet, suvut ja ystävät viettävät aikaa yhdessä. Se varmaan jotenkin alleviivaa yksinolemista.