Miksi leffoissa eka raskausoire on aina oksentaminen vaikka yleensä näin ei ole?
Joka kerta sama: Langanlaiha nainen juoksee oksentamaan, katsoo peiliin ja kuiskaa "Luoja olen raskaana".
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska onhan se nyt noloa kertoa, ettei ole seitsemään kuukauteen menstruoinut. Kuinka ohjaaja sen näyttäisi niin, että katsoja pelkästään arvailisi.
No niin, koska menkat on edelleen tabu suuressa osaa maailmaa. Naiset itse ylläpitävät tätä.
Tämä ilmaistaan toteamalla, että olen myöhässä. Ja heti mies ymmärtää mistä on kyse.
Minulla eka oire oli ruokahaluttomuus. Sen jälkeen viikolla 5 alkoi jo pahoinvointi ja todella raju oksentelu, pahimmillaan 20 oksennusta päivässä. Melkein mitään en pystynyt syömään. Kaikki hajut saivat oksentamaan.
Mutta tuo kyllä naurattaa miten synnytystä kuvataan, ihan kun alkaisi yhtäkkiä ja vauva syntyisi viidessä minuutissa muutamalla ponnistuksella XD minulla oli ensin supistuksia 9 tuntia jonka jälkeen itse synnytys kesti 2 h 40 min. Tämän jälkeen pari tuntia istukan irrottamisen yrittämistä ja tikkaamista.
Itselläni oli. Ruoan haju laukaisi niin hirveän olon, että lähdin kesken päivän kotiin kun epäilin noron iskeneen. Eli ei mikään lievä "vähän kumma olo".
Seuraavana aamuna kun tein varuiksi testin, oli vasta niin haalea, etten ollut varma onko kyse viivanpaikasta. Eli ei ollut edes huomaamatta pidemmälle ehtinyt raskaus.
Kärsinkin tosin pahoinvoinnista ihan loppuun asti. Pahimmillaan oli vaikeaa edes hengittää, kun ilmassa on aina jotain tuoksuja, ja kaikki tuoksut aiheuttivat yökkäysrefleksin. Tv:tä katsoessa oli pidettävä ämpäriä vieressä, kun jotkut ruoka- ja karkkimainokset aiheuttivat oksennusrefleksin vain kun näin niissä ruokia.
Julkisissa matkustaessa pidin avonaista pussia sylissä varmuuden vuoksi. Muutamia kertoja ehdin juuri ja juuri julkisesta ulos, kun aloin jo oksentaa.
Oli kuin kuukausia kestänyt oksennustauti. Ainoaksi kerraksi jäi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska onhan se nyt noloa kertoa, ettei ole seitsemään kuukauteen menstruoinut. Kuinka ohjaaja sen näyttäisi niin, että katsoja pelkästään arvailisi.
No niin, koska menkat on edelleen tabu suuressa osaa maailmaa. Naiset itse ylläpitävät tätä.
On se ehkä myös käytännön esittämisen kysymys. Pikaleikattaisiinko elokuvassa perätysten kymmeniä, kymmeniä wc-käyntejä, joissa pääosan esittäjä ihmetellen venyttelee verettömiä pikkuhousujaan pöntöllä istuen, ja määrätietoisesti kävelee kaupassa kuukautissuojahyllyn ohi pysähtymättä?
Vierailija kirjoitti:
Elokuvissa synnytys myös aina käynnistyy lapsivedenmenolla ja välittömästi alkavilla voimakkailla kivuilla. Sitten vähän huohotusta, äkkiä sairaalaan ja parilla karjaisulla vauva onkin jo syntynyt.
Elokuvissa siis syöksysynnytetään.
Elokuvan nainen sanoo miehelle"olen raskaana" mies "oletko miten se voi olla mahdollista" TÄH
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska onhan se nyt noloa kertoa, ettei ole seitsemään kuukauteen menstruoinut. Kuinka ohjaaja sen näyttäisi niin, että katsoja pelkästään arvailisi.
No niin, koska menkat on edelleen tabu suuressa osaa maailmaa. Naiset itse ylläpitävät tätä.
On se ehkä myös käytännön esittämisen kysymys. Pikaleikattaisiinko elokuvassa perätysten kymmeniä, kymmeniä wc-käyntejä, joissa pääosan esittäjä ihmetellen venyttelee verettömiä pikkuhousujaan pöntöllä istuen, ja määrätietoisesti kävelee kaupassa kuukautissuojahyllyn ohi pysähtymättä?
Twillighissä Bella itseasiassa tuijottaa tamponirasiaa ja tajuaa mikä "ruokamyrkytys" todella on.
Ei ollut mitään oireita kummastakaan raskaudesta, jos ei lasketa lukuun menkkojen pois jäämistä ja rintojen arkuutta, sekä kasvamista
Vierailija kirjoitti:
Sehän on dramaattista, oksennetaan ja pyörrytään ja seuraavaksi shokeeraava totuus räjähtää tajuntaan, omg olen raskaana! Eihän sitä nyt voi vaan huomata että kuukautiset on jääneet väliin ja rintoja aristaa, kun draamaa pitää leffoissa olla.
Mulla on aina ollut pms-oireena nimenomaan rintojen aristus. Jos mulla olisi kuukautiset vähän myöhässä ja rintoja aristaisi niin en ihan heti osaisi epäillä olevani raskaana.
Realistisin raskaus lienee oli yhdessä niistä Twilleghteista jossa tyttö odottaa lasta vampyyrille ja oksentaa itsensä luurangoksi kunnes joku hoksaa, että sikiö haluaa verta (Oksentelu on siis realistista,ei verenjuonti vaikka onhan niitä vaikka mitä raskaushimoja :D) . Lopulta vielä istukkakin repeää.
Ymmärrän ap:n pointin mutta pahoinvointi nyt vain yleisin raskausoire eikä katsoja arvaa mistä on kyse, jos päähenkilö valittaa että närästää tai selkää särkee. Mutta kun se selkäänsä hierova muikkeli oksentaa kaaressa kalliissa kylppärissään,huohottaa kalpeita kasvoja peilistä katsoessaan ja lausuu "voi ei!" niin 90% katsojsta arvaa heti että siellä on pulla uunissa, Tai sitten syöpä. Jotain dramaattista kuitenkin.
Mulla on molemmista raskauksista ensimmäinen oire ollut pahoinvointi, ja se on alkanut hyvin varhain. Oksentamaan olen alkanut jo raskausviikoilla 5-7. Eli 1-3 viikkoa sen jälkeen, kun kuukautiset piti olla. Joten ei minusta yhtään epärealistinen kuvaus...
Vierailija kirjoitti:
Ja huvittavinta kun se 40 kiloinen näyttelijä pyörii siinä peilin edessä ja muka näkee vatsasta että pömpöttää :D
Jos on 40-kiloinen, huomaa aika helposti, jos vatsanalueella on mitään ylimääräistä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oksensin kymmeniä kertoja päivässä kahdessa raskaudessa ensimmäisinä 22 viikkona. Mulla oli vati vieressä ruokaillessakin mihin oksenkin kaiken, koska ruoka nousi heti ylös kun olin sen syönyt. Olen oksentanut kauppakeskuksiin, virastoihin, kaikkialle. Ekan lapsen kohdalla minusta tuli ihan pörröinen kun minulle tuli anorektikoille tyypillistä lanugokarvaa ravinnon puutteen takia.
Jep. Itse oksensin myös rappukäytävään, ihan hirveää aikaa.
Minulla syöminen hillitsi pahoinvointia. Silloin, kun ruokailussa oli taukoja, pahoinvointi lisääntyi. Jos mutusti vähän koko ajan, se pysyi suhteellisen hyvin kurissa. Oksensin vain kerran, kun join sokerista mustikkamehua tyhjään vatsaan
Sulla on myös ollut vain lievää tuo pahoinvointi. Nimittäin jos on oksentaakseen, niin todellakin oksentaa, vaikka pitäisi huolen, ettei tule taukoja syömiseen....
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei ole? Itse ainakin oksensin, ja oksensin ja oksensin
Itsellä neljä raskautta, kaksi synnytystä, kertaakaan en oksentanut !
Minä en oksentanut,oli vain niin kuvottava olo (tiedättekö sellainen oksu tulee just) etten voinut liikkua ja piti kertoa kaikille heti kun ihmettelivät mikä minua vaivasi. Imeskelin mehujäitä ja nuolin suolakeksejä.
Oksentelu nyt on sellainen selkeästi ulospäin näkyvä merkki raskaudesta. Itse aloin aavistella olevani raskaana heti kun menkat olivat myöhässä. Mies huomautti rintojeni kasvaneen jo paria päivää ennen kuin tein positiivisen raskaustestin. Siinä vaiheessa tiesin jo ilman testiäkin, että olen raskaana. Parin viikon kuluttua olikin jo aivan jäätävä väsymys ja jatkuvasti etova olo, jo ennen kuin se jatkuva yrjööminen alkoi.
Kolmen kuukauden ajan oksensin joka päivä, ja monta kertaa. Pahimmillaan kymmenen kertaa päivässä, ennen kuin neuvolalääkäri määräsi pahoinvointilääkityksen. Lääkityksenkin kanssa oksensin viisi kertaa päivässä. Pidin aina taskussa mukana pientä pussia, että voisin oksentaa siihen.
Raskaus oli alusta loppuun saakka aivan kamalaa aikaa. Väsymystä, pahoinvointia, kipuja, särkyjä, närästystä, turvotusta, hormonihuuruista kiukuttelua. Odotin kaksosia, ilmeisesti monikkoraskaudet ovat yleensäkin hankalampia.
Synnytys käynnistyi kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa, kun lapsivedet menivät. Hätäsektiolla saatiin lopulta ulos kaksi pientä tyttöä. Lapsiluku tuli täyteen kerralla, kun vauvoja oli kaksi. Enkä enää ikinä halua olla päivääkään raskaana!
Joku voi myös pyörtyä. Heikottaa tai väsyttää
Vierailija kirjoitti:
Elokuvan nainen sanoo miehelle"olen raskaana" mies "oletko miten se voi olla mahdollista" TÄH
Viittaa varmasti siihen, että ehkäisyn on pitänyt olla kunnossa ja raskaus on siksi yllätys. Jos taas on odotettu raskaus, niin mies liikuttuu kyyneliin ja hyppää halaamaan ja suutelemaan naistaan.
Katsoja ymmärtää sen ilman, että täytyy vääntää rautalangasta, ja oksentaminen on elokuvassa toimintaa, mikä on aina elokuvassa helpompi kuin ulospäin näkymättömät sisäiset tuntemukset. Oikeastihan raskausoire voi olla vaikka palelu ja tuntemukset rinnoissa, mutta näitä on vaikeampi näyttää kuvassa, eikä katsoja ymmärtäisi niitä raskausoireiksi. Oksentamisen katsoja tajuaa ilman repliikkiäkin.