Onko päiväkodeissa aina tällaista?? Järkyttynyt kyselee...
Hain eilen siskontyttöni hoidosta ja olen vieläkin järkyttynyt siitä, mitä päiväkodissa näin. Hakuni kesti (erinäisistä syistä) tunnin verran, ja koko sen ajan ulkona noin 1,5-vuotias lapsi itki. siis huusi lähes koko ajan suoraa huutoa. ohjaajat seisoskelivat ringissä vähän kauempana, huuto kyllä kuului sinne, mutta eivät reagoineet mitenkään.
oma kotihoidossa oleva lapseni kysyi monta kertaa kovaan ääneen, että miksi tuota pikkuista ei kukaan auta. hoitajat kuulivat tämänkin, mutta jatkoivat omaa juttuaan. sydäntäni oikein viiltää vieläkin pienen puolesta ja siksi kysynkin, että onko tuo arkipäivää päiväkodeissa? olisiko taustalla voinut olla jotain mitä en tiedä? mutta toisaalta, oli siellä taustalla mitä vain, niin en näe mitään syytä, miksi noin pieni jätetään huutamaan yksin?
Kommentit (110)
Naiset juorusivat piirissä keskellä puistoa ja touhusivat omiaan. Yksi n. 3-vuotias poika alkoi itkeä sydäntäsärkevästi hiekkalaatikolla. Ulvoi ja ulvoi. Kukaan hoitajista ei letkauttanut korvaansakaan. Vihdoin pojan hoitaja sanoi toisille, että tuommoinen menee parhaiten ohi kun siihen ei kiinnitä mitään huomiota! Olin ihan ällistynyt. Menin pojan luo kyselemään, mikä hänellä on hätänä (koska itku oli tosiaan hätäisen kuuloista, ei mitään kiukutteluitkua). Ei poika minulle suostunut sanomaan, vieraalle. Kyllä kävi sääliksi ja ihmetytti hoitajan asenne. Eikö nyt voi edes kysyä lapselta, mitä hän itkee?
En siis erityisesti epäile ap:n kertomusta. Kyllä tällaista tapahtuu.
Olen ollut monessa päiväkodissa töissä ja tuo on niin tuttua. Valitettavasti. =( Jotkut lapset vaan itkevät ja tädit eivät voi sille mitään. Aikansa kun on yritetty syliä ja lohdutusta niin ei sitä enää viitsi.. =( Ei hoitajat jaksa toisen lapsesta niin paljon kiinnostua vaikka pitäisikin..
Ei ollut ainakaan äiti kotona hoitamassa.
ettei kotoa saisi poistua lapsen kanssa. Liekö sulle noin outo käsite...
...agressiivinen! Hui, tollasiako niistä kotiäideistä tulee??? vallan pelottava mamma.
ai niin joo, tietty ovat juuri nyt päikkäreillä: kuten kello 8 ja 9 ja 12 ja 13 ja 15 jne jne
enkä ole ikinä nähnyt, että lapsia nostellaan tarhan aidan yli...ja ihan useammin ilmeisesti, kun on 58 pannut asian merkille. Jos minä sitä tekisin edes kerran, saisin varmasti kuulla asiasta hoitajalta.
että sun siskos välittää sun pennustas. Eikö sulla ole miestä tukenas? Hahhahaaa...
näkee lapsiaan enemmän kuin työäidit, vaikka kuinka - hui - notkuisivat jopa koneella välillä.
..kotiäidillä VOI olla aikaa notkua täällä! Tämä on tarkoitettu niille huonoille äideille, joilla ei ole aikaa eikä halua olla lastensa kanssa. Nyt mars mars Jani-Petterin kanssa leikkimään!
Töitä pitäsi tehdä vielä tunnin verran, mutta täällä vaan notkun.
Mä asun myös Helsingissä ja mun lasten päiväkodeissa on aina lapset saatettu perille saakka, kenenkään en ole nähnyt aidan yli nostelevan. Ja kyllä ne tädit siellä välillä juttelevat ihan rauhassa vaikka pienet itkee, säälihän sitä tulee pieniä. Mutta pääasiassa olen ollut tyytyväinen lapsieni hoitajiin. Itse olen heidät hoitanut kolmivuotiaaksi asti kotona.
hyvin kunhan vaan MINUN lapsestani pidetään huolta ja kunhan vain MINUN lapseni ei tarvitse itkeä. Samperi mikä teitä vaivaa?? Puuttukaa ja välittäkää!
PITÄÄ viedä lapsi sisälle asti (yli 3-v ryhmä), riisua ja huolehtia siitä että lapsi pesee kädet. Käsien pesun jälkeen lapsi pitää saattaa oman ryhmän ovelle, jossa joku hoitajista tulee vastaan (tässä kohtaa vaihdetaan hoitajan kanssa kuulumiset ja sanotaan heipat lapselle).
Vanhemman pitää myös laittaa lapsen lokeroon kaikki ne vaatteet, joita hän toivoo puettavan päälle ulkoiluun (esim. jos automatkalla on pelkkä haalari, villavaatteet pitää ottaa repusta ja laittaa lokeroon jne.)
Sama sääntö pätee niin 3-vuotiaaseen, kuin eskariinkin. Eli tuntuu kyllä aika uskomattomalta, että lapset vain nostettaisiin aidan yli......
Saattaa kuulostaa raaalle, mutta mulla ei ole aikaa jäädä sinne pihalle tekemään toisten töitä, vaan on kiiruhdettava omiin hommiin. Päiväkodin työntekijät saavat palkkaa lastenhoidosta, tehköön siis myös työnsä.
Voin kyllä sanoa jotain lohduttavaa ohi mennessäni, mutta en mä sinne jää ketään pientä sylittelemään.
Hänellä on myös rakastava isä, minun aviomieheni. Isä kuljettaa lastani pääsääntöisesti tarhassa, mutta siskoni hakee toisinaan lapseni luokseen kylään nauttimaan tädin huomiosta.
Enkä ole ollenkaan pelottava kotiäiti, ihan vaan sekä ansiotyötä että kotiäidintyötä tehnyt/tekevä tavallinen äiti.
Että joidenkin sitten pitääkin vakuutella päiväkodin hyvyyttä!! Paikata huonoa omaatuntoaan.........
Minun mielestäni monen uraputkiäidin lapsen onkin syytä olla päivähoidossa, vieläpä ylipitkiä päiviä. Kodit kun eivät aina ole niitä parhaita paikkoja lapselle. Joskus laadutonkin päivähoitopaikka on se parempi paikka, heh.
Pakko vähän kiusata uraputkiohjuksia =D Anteeksi!
t. 86, 92
Puistossa ollessaan ryhmän yksi pieni poika, vajaa 2v., on AINA yksin. Surullisena katselee maahan ja kävelee puistossa yksikseen tai sitten istuu apaattisena hiekkalaatikolla ja katselee muita lapsia. Hoitajat sen sijaan ovat AINA pikkuringissään keskustelemassa omia juttujaan. Silloin tällöin joku katsahtaa tähän pikkuiseen poikaan. Mutta kukaan tädeistä ei häntä leikitä tai pidä seuraa. Pitävät ilmeisesti tärkeämpänä että saa juoruilla. Pikkupoika ei ole onnellisen oloinen.
Surullista katseltavaa...tunnen tämän pojan äidin mutten uskalla hänelle tästä kertoa koska hänelle tulisi varmaan paha mieli.
...nro 86 vai-mikä-nyt-olikaan on ihan pimee. varmaan käynyt niin, että se oma hellantelttu loppujen lopuksi viihtyy siellä tarhassa paremmin ku kotonaan. Mä ainakaan en haluais tollasta äitiä ja varmaan viihtyisinkin muiden hoidossa paremmin....Edelleenkin olet pelottava mamma. (Heh, kiva kiusata tosikkoja!)
on kiire. Voitko hoitaa tämän itkevän lapsen. Se ei vaadi paljon aikaa eikä vaivaa, mutta osoittaa sinun välittävän. Välitäthän myös muiden lapsista?
Mä laiton tyttöreni 3-vuotiaana päiväkotiin. Oli ilmeisen väärä ryhmä koska oli nuorimmasta päästä ja arasteli vanhempia lapsia. Siitä mainitsinkin, mutta ryhmää ei vaihdettu. Aina kun hain lapseni tarhasta, oli hän yksin pihalla. Yleensä liukumäessä, siellä ylhäällä katselemassa toisten puuhia. Se oli surullista, mulla oli niin pahamieli.
Sain sitten tarhapaikan tytölle joka oli lähempänä kotia. Ja se oli ihanaa. Tyttö sai kavereita, oman ikäisiään ja henkilökunta ei jättänyt lasta silloin alussa yksin, vaan otti ja ohjasi hänet aina mukaan leikkeihin. Olin maininnu entisen päiväkodin " ongelmista" . Vielä nytkin harmittaa tää ensimmäinen päiväkoti ja heidän toimintansa.
En tiedä miten teidän päiväkodissa toimitaan, mutta tuo todellakin on arkea täällä. Lähipäiväkodin ympärillä on verkkoaita, jonka portti ei ole parkkipaikan kohdalla. Vanhemmat nostavat lapsen auton vierestä aidan yli ja lapsi kävelee siitä sitten ovelle.
58