Lue keskustelun säännöt.
Hitaasti lämpenevät ihmiset, miten parisuhteenne alkavat?
16.06.2024 |
Jos koet olevasi hitaasti lämpenevää tyyppiä deittirintamalla, niin miten parisuhteenne ovat kehittyneet? Tuntuu että etenkin nykyään oletetaan tunteiden roihahtavan ensimmäisillä treffeillä ja jos näin ei käy tulkitaan että henkilö on väärä. Kiinnostaisi kuulla kokemuksia nyt niiltä jotka tarvitsevat pidemmän aikaa ja oikeasti toiseen tutustumista ajan kanssa ennen tunteiden syttymistä.
Kommentit (41)
Ahdistun ja peräännyn heti jos toinen käy liian tungettelevaksi liian aikaisin, sitäkin koettu. Itse en todellakaan halunnut alkaa leikkiä uusperhettä parin kuukauden tutustumisen jälkeen, too much too soon ja mies suuttui, onneksi pidin pintani. Ero tuli puolen vuoden kohdalla ja huokaisin helpotuksesta.
Ainut onnistunut parisuhteeni jossa edelleen olen alkoi hyvin hitaasti tutustumalla ja ensin kavereina, en koskaan heittäydy päätä pahkaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen naimisissa. Mies pyysi treffeille, oli ennestään tuttu muttei varsinaisesti kaveri. Mies luki tilannetta hyvin ja ei pyrkinyt suutelemaan tms heti ekoilla treffeillä. Jossain aika alkuvaiheessa kerroin olevani hitaasti lämpenevä ja mies siis tiesi asiasta. Jossain vaiheessa vain sovimme olevamme virallinen pari, ei sen ihmeempää. Fyysinen puoli eteni hitaasti, mutta oli tulista sitten kun vauhtiin päästiin.
Vierailija kirjoitti:
Miten erottaa se milloin hitaan lämpenemisen takia syvempien tunteiden kehittyminen vain ottaa aikansa siitä että ihminen on väärä eikä tunteita tule kehittymään? Jos kuitenkin jonkinlaista seksuaalista kipinää on.
Odottamalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin miehen fb:n sinkkuryhmästä. Viestiteltiin pari päivää, sitten mentiin treffeille. Ei siellä ensitreffeillä paljoa juteltu, sen verran ujo olen, mutta miespä kuitenkin ihastui ja ehdotti heti seuraavaa treffipäivää. Myönnän, että siinä kohdassa teki mieli vielä jänistää ja unohtaa koko tyyppi, koska kaikki tuntui niin hankalalta. Mutta en kehdannut kieltäytyä niin päädyttiin sitten seuraavillekin treffeille. Ja mies sinnikkäänä senkin jälkeen järjesti tapaamisia, ei mitenkään ahdistavalla tahdilla vaan osasi antaa myös omaa aikaa ja tilaa. Siinä sitten vain jossain kohdassa huomasin ihastuneeni.
Nyt on vuosi seurustelua takana ja olen enemmän kuin onnellinen siitä, että mies jaksoi olla niin sinnikäs vaikken itse heti lämmennytkään. Pitkään kyllä ujostelin enkä pystynyt olemaan ihan oma itseni miehen seurassa, mutta nyt taitaa olla sekin piste saavutettu.
Kyllä se kun oikea osuu kohdalle, niin nopeuskin löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kun oikea osuu kohdalle, niin nopeuskin löytyy.
Ei se mene kaikilla näin. Jotkut ihmiset lämpeävät hitaasti oli kuinka oikea henkilö tahansa.
Vierailija kirjoitti:
TÄMÄ:
'salamarakastumisissa, joissa rakastutaan yleensä enemmän mielikuvaan ja kuvitelmiin eikä todelliseen ihmiseen'
TÄHÄN EN USKO OLLENKAAN... ensinnäkin salamarakastumista ei voi mitenkään tilata (ennakkoon) tai mitään tai säännöstellä jotenkin... se tulee jos on tullakseen ja milloin sitä itseä huvittaa... kuin salama kirkkaalta taivaalta...
Ei siinä mitään ajatella... en usko että on yhtään kyse mistään mielikuvista tai kuvitelmista - kun ei siinä mitään ajatella... ei pysty... kaikki ajatustoiminta poissa pelistä... SE ON VAAN KOKONAISVALTAISTA JA LUULTAVASTI HENKILÖKEMIA ON SEN TÄRKEIN OSA-ALUE... koko tilanne voi olla niin sietämätön että siinä otetaankin sitten ehkä pian drinkkiä ja niin homma alkaakin kehittymään aika kovaa vauhtia... sitten tulee kriisit... mitä niistä sanotaan... 1 kk? 3 kk ? JNE VAI MITÄ???
Sitä voi "salamarastua", mutta silti antaa suhteen kehittymiselle aikaa ja tutustua toiseen kunnolla. Kyllä moni äkkirakastunut on kokenut pettymyksen, kun on samantien muuttanut koko elämänsä toisen vuoksi ja sitten joutunut huomaamaan, että se toinen ei ollutkaan sellainen, kuin uskoi ja kuvitteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan oltu naisystävän kanssa pari nyt jo toista vuotta. Tutustuminen oli hidasta kaveripiirissä näkemistä ja lähestymistä. Nyt tunteet jo vahvasti mukana ja tukevasti yhdessä ollaan. Edelleen odotan milloin se fyysinen roihuaminen alkaisi. Alkaa hieman kärsivällisyys kyllä loppumaan. On meillä siis intiimiäkin kanssakäymistä, se ei vaan oikein syty. Mietin missä vaiheessa pitäisi todeta että hitaasti syttyvä onkin täysin palamaton.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne edes ala, ei miehet jaksa odottaa.
Kyllä jaksaa. Toisaalta ehkä minun olisi pitänyt olla odottamatra ja päämärätietoisemmin ja nopeammin tehdä ihastukselleni selväksi, että haluaisin hänen kanssaan parisuhteeseen.
- Koska en toistaiseksi ole päässyt kuin ns fruedzonelle. Paljon toki sekin. Enemmänkin. Mutta eriasia kuin 2 ihmisen välinen ja muodostama parisuhde
Ja kun on tai pääsee tai on valnis astumaan ja siirtymäön friendzonella, niin asetelma muuttuu. On hyväksyttävä se, etrei ihastukseni halua edetä parisuhteeseen kanssani.
On kunnioitetrava hänen valintojaan ja päätöksiään silloinkin kun ne eivät mahd minua miellytä.
Tai ainakin elää niiden kanssa kuvittelematta tai luulottelematta, että minä voisin muuttaa häntä mieleisekseni.
Olen kyllä kuullut, että jotkut parisuhteet ovat voineet syntyä kaveruus tau ystävyys pohjalta.
Mutta ei silloinkaan vain 2. sanelusta. Vaan miksi piinaisin itseäni ajatuksella, että hän joskus mahd.muutaisi mielensä.
Ja voihan olla, että itsekin ajattelen silloin toisin. Esinerkiksi siksi, ettö tulisi itselleni tunne, että hän haluaa nyt minut kun on kaiken kokenut ja nähnyt muiden kanssa ja minä kävisin sitren lopulta laastariksi. (Tns.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ne alakaan :D 32-vuotias olen ja seurustelua takana 0 päivää. Silti tiedän, että mulla olisi parisuhteessa paljonkin annettavaa, joten tuntuu tylsältä jos en sellaista koskaan pääse kokemaan. En halua jännämiestä, enkä ujoa kilttistä, vaan ihan tavallisen miehen. Deittielämää testanneena sanoisin että aivan liian nopeatempoista mulle, tai sitten vastakohtana homma ei etene mihinkään, koska ajattelen vanhanaikaisesti että miehen pitää tehdä aloite treffeille pyytämisestä. Yksin tuun siis jäämään :D
N32
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kun oikea osuu kohdalle, niin nopeuskin löytyy.
Saattaa olla. Toisaalta kun on "liiab monta" kertaa oettynyt se on tehnyt ainakin itseni epäluuloiseksi ja araksi
- Miksi kukaan haluaisi parisuhteeseen kanssani kun ei ole sitä tähänkään mennessä halunnut? Enkä oikein aina ole hahmottanut miksi eivät ole.
Onneksi ja ilokseni sentään kaveruus ja ystävyys suhteita olen onnistunut luomaan ja ylläpitämään; ei niiden määrä vaan laatu
Eivät ne tai yksikään niistä sama asia ole kuin parisuhde Seb Yhden ja Erityisen kanssa mutta enemmän kuin osaan kuvata tai sanoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kännissä.
Väärin rakastuttu.
Hitaasti. Onneksi ei ole tarvetta vaihtaa.
Kaksoisliekkini on minua pidempi ja rikkaampi ja kuuluisampi, joten salamarakastuminen oli helppoa.
Hyvin hitaasti, mikä tarkoitti että niitä ei juuri päässyt kehittymään koska en jaksa liian tiivistä kanssakäymistä vieraan ihmisen kanssa ja joitakin ihmisiä sellainen suututtaa. Onneksi yksi jaksoi odotella että "heräisin" ja yhdesssä ollaan oltu todella pitkään.
No piiriin vuosikaudet naapurin tyttöä ja oltiin pitkään kihloissa.
Kosin, niin likka sanoi jotenkin että "no eipä tässä ole parempiakaan tullut tarjolle". Mietin sitä sen myöntymistä ja sanoin että kuule, jos kuitenkin jäisit odottamaan sitä parempaa.
Up