Te ketkä yksinäisiä niinneikö teillä koskaan tunnu pää hajoavan siihen?
Kommentit (10)
Hieman joo. Vanhat piirit alkoi narkahtamaan ja petolliseksi, sekä oikeat kaverit ja ystävät asuu nykyään kauempana. Itsekin muutin maaseutukylään väliaikaisesti. Ne harvat lähempänä asuvat kaverit on toki bussimatkan päässä, mutta vaikeaa se on lähteä kun on työt ja kotieläimet sitten odottamassa. Rupesin sitten taas somea käyttämään liikaa ja nyt vierotan ihteeni facebuukista täällä vauvapalstalla. =D Ei ole helppoo. Olit sitten yksinäisempi tai vähemmän kuin minä.. Niin jaksamista sinne <3
Vierailija kirjoitti:
Määrittele yksinäinen? Työssäkäyvä mutta ei kavereita? Perheellinen, ei kavereita? Erakko?
Yksinäisyys on kokemus. Ei sosiaalinen status.
Alkuun tuntui pahalta, mutta itse ainakin olen melkoisen sopeutuva.
No mieti sitä jos seura olisikin raskasta, hyvin vaativaa, joutuisi selittelemään kaikkea ja väärää seuraa. Silloin yksinelo tuntuu heti kivemmalta.
Vierailija kirjoitti:
No mieti sitä jos seura olisikin raskasta, hyvin vaativaa, joutuisi selittelemään kaikkea ja väärää seuraa. Silloin yksinelo tuntuu heti kivemmalta.
Niin... Että paskemminkin vois olla. ) kewl
En ole koskaan yksinäinen, vaikka olen yksin. Kukaan ei yllä viihteellisyydessä ja syvyydessä tasolleni. Ajatelkaa tekin niin itsestänne.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan yksinäinen, vaikka olen yksin. Kukaan ei yllä viihteellisyydessä ja syvyydessä tasolleni. Ajatelkaa tekin niin itsestänne.
Tykkäyksen osasit myös itsellesi laittaa. Aikamoinen mestari.
Määrittele yksinäinen? Työssäkäyvä mutta ei kavereita? Perheellinen, ei kavereita? Erakko?