Kuinka pärjätä jatkuvasti kovenevassa kilpailussa osaajista?

Ei kohta lähes kellään ole töitä

Ensimmäiseksi tulevat nämä seikat mieleen:

Jos on kaikkina aikoina, eli niin kauan kun firma on ollut olemassa, kiinnitetty eniten huomiota henkilöstön pätevyyteen, soveltuvuuteen ja hyvään käytökseen, ei pitäisi olla jatkossakaan ongelmia työntekijöiden saamisessa. Hyvä kello kuuluu kauas.

Hyvä ja asiallinen perehdyttäminen ja kirjallinen materiaali osaavimman tekemänä antaa hyvän kokonaiskuvan työpaikasta. Jonkunlainen yksilöllisyys on aina tarpeen ja  hyväksi. Eli otetaan huomioon yksilön ominaisuudet, vahvuudet ja heikkoudet työssä ja työn ulkopuolella. Tuetaan niitä vahvuuksia ja annetaan joskus hyvän työntekijän myös loistaa, kylläkin juuri hänelle sopivalla tavalla. Jos tarvitaan tai toivotaan tietyntyyppistä työsuhdeasuntoa, avustetaan sen saannissa, jos toivotaan tietyntyyppistä päivähoitopaikkaa, sen saamisessa. Joustavuus molemmin puolin on hyvä asia, auttaa kovasti viihtymisessä. Kun pystyy ja voi keskittyä täysillä työhönsä, osaaja viihtyy parhaiten.

Kaikki tyhjänpäiväinen nillittäminen, outo "huumori" ja letkauttelu ja muu huono käytös minimiin, samoin keskinäinen ja muu hyväksikäyttö ja kiusaaminen. Uuden ja "vanhojen" työntekijöiden hyväksyvät ja neutraalit  suhteet  auttavat kotiutumaan uuteen kulttuuriin. Sen sijaan en ole koskaan nähnyt yhteisissä illanvietoissa ja juhlissa mitään itua, enemmänkin näyttävät aiheuttavan ongelmia. 

Asiallinen selkeä viestintä ja johtaminen ehdottomasti on kaiken A ja O. Mitä selkeämpi, sitä parempi.

maksamalla isompia palkkoja