Teini-ikäiset viettävät koko ajan enemmän aikaa isällään
Koen surua ja syrjäänjäämistä, sellaista että enkö olekaan osannut olla hyvä äiti ja rakentaa kotielämää viihtyisäksi. Lapset siis asuvat minun luona ja isällä päivä viikossa sekä joka toinen viikonloppu pe-su. Nykyään he ovat siellä kaikki mahdolliset ajat, viikonloput, lomat, jos ovat kipeinä niin mahis mennä isälle. Tällä uusperhe ja ovat jotenkin viihtyneet siinä ja isän tarjoamassa elämässä. Kipeintä minulle tekee huomata, että he ovat isän uuden puolison kanssa niin läheisiä että saattavat kertoa asioitaan ennen kuin minulle. Koen tosi surulliseksi tämän ja että olen itse epäonnistunut, miksi nyt näin. Entä jos aikuisinakin menee noin? Kukaan ei välitä tulla luokseni tai tehdä mitään kanssani.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Olisitteko te tilanteessani oikeasti tyytyväisiä? Ette huolissanne?
Olisin tyytyväinen, jos isän luona on tasapainoinen ja terve arki ja lasten hyvä olla. Jos siellä ryypätään lasten kanssa tms., niin sitten on syytä olla huolissaan.
Niin kuin muutkin sanoneet on ihan normaalia että teinit alkavat itsenäistyä, ja haluavat enemmän tilaa erityisesti äidin suhteen. Tällöin on mielestäni huomattavasti parempi, että hakevat tilaa isän luota, kuin esim. notkumalla kylillä kavereiden kanssa pitkin yötä.
Vierailija kirjoitti:
Olen todella kannustava lasten suhteen, harrastuksissa ja ystävyysuhteissa. Mutta kyse ei siitä, vaan että perhe-elämä ja "vanhemmat" haetaan nykyään koko ajan tiiviimmin isän luota. Miten siitä voi olla hyvillään? Ap
Teinien kuuluu itsenäistyä. Sä haluat selvästi jatkaa jotain lapsiperhearkea, josta teinit kasvaneet ulos. Ne teinit lentävät pesästä omilla siivillään, kuten kuuluukin. Sun luona on varmaan ahdistavaa, kun roikut menneessä pikkulapsiarhessa
Kyllä lähiperheissä n 12 - 15v tekevät perheen kanssa asioita, leffailtaa, käyvät tapahtumissa tai harrastuksissa, äiti kelpaa tueksi jos on sairaana. Meillä nämä siirtyy sinne isän luo..
Ehkä joku 12v, mutta kyllä normi 15v menee mieluummin sinne leffaan kaveriensa kanssa. Sä voit mennä yksinäsi Puuhamaahan tai Muumimaailmaan .
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lähiperheissä n 12 - 15v tekevät perheen kanssa asioita, leffailtaa, käyvät tapahtumissa tai harrastuksissa, äiti kelpaa tueksi jos on sairaana. Meillä nämä siirtyy sinne isän luo..
Kuulostaa juuri siltä mitä tuossa onkin sanottu. Sinä yrität elää lapsiperhearkea, ja olet kiinni lapsissa. Lapset kaipaavat tilaa, ja sitä että heidät kohdataan ikäisinään, eikä kohdella kuin pikkulapsia, ja siksi menevät mieluummin isälleen. Sitten kun kipeänä tarvitsevat tukea ja hoivaa, niin äiti hoitaa.
..he ovat mielellään isän luona myös kipeinä, jakavat huolia ja murheita isälle ja uudelle puolisolle, viettävät leppoisaa perheaikaa yhdessä. Siirtynyt äidin luota sinne. Sitä suren.
Vierailija kirjoitti:
..he ovat mielellään isän luona myös kipeinä, jakavat huolia ja murheita isälle ja uudelle puolisolle, viettävät leppoisaa perheaikaa yhdessä. Siirtynyt äidin luota sinne. Sitä suren.
Saahan sitä surra, mutta se nyt kuuluu ihmisen kehitykseen, että irtaudutaan hoivaajasta. Turvallinen vaihtoehto kuitenkin, että ovat isällään. Ja itse olisin onnellinen, että lapsilla on monta turvallista aikuista, ja ihmisiä joille puhua ja kertoa huolistaan. Tuntuu olevan nykyään harvinaista.
Yritätkö edelleen painostaa lapsia viettämään aikaa ja lähtemään kylpylään yli-innokkaan ja ahdistavan miesystäväsi kanssa?
Pidätkö sinä lapsiin yhteyttä? Miksi he sinut unohtaisivat jos pidät?