Lukio ei ole enää pakollinen ja ainoa reitti yliopistoon. Ei ole ollut pitkään aikaan. Ammattikoulusta pääsee myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

YO-kirjoituksissa ja pääsykokeissa testataan se käytännön tietotaito.

Pääpaino kuitenkin on karsinta.

Tämä karsinta tosiaan suoritetaan mittaamalla KÄYTÄNNÖN TIETOTAITOA.

Vierailija kirjoitti:

lukiot pitäisi lopettaa ja kaikille kansalaisille pakollinen amis ja joku  perustutkinto johonkin oikeaan ammattiin, sitten voi mennä yliopistolle lisäopiskeluihin mutta lukio on turhaa tiedonkeräämistä

Lähtisin mieluummin siitä, että vaikeustasoa nostetaan huomattavasti alakoulusta alkaen ja siitä, että amiksessa opetellaan ammatti, lukiossa luonnontieteiden perusteet ja opiskelutekniikka.

Joku s**tanan suttarilinja ei hyödytä lääkäriä tai insinööriä pätkääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoin on kallis reitti, ja amiksesta yliopistoon pääsee aniharva.

Kyllä se lukio on edelleen se pääasiallinen ja pätevin reitti. 

Työttömälle muistaakseni avoin oli ilmainen.

Tuo oli voimassa vain vuoden, tarjonta oli hyvin rajallinen, ja muutenkin tiedotus oli niin satunnaista, että monet eivät ehtineet hyödyntää mahdollisuutta. Nyt hinta on sama kuin kaikille muillekin, minkä lisäksi TE-toimisto laskee opintopisteitä tiukasti siltä varalta, ettei työtön vain erehdy parantamaan taitojaan liikaa ja/tai liian nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Ei avoimen kautta suoraan pääse jatkamaan yliopistoon. Esim arvosanojen täytyy olla hyvät ja pitää hakea. Tuttu opiskeli avoimessa kaksi vuotta ja sitten pääsi yliopistoon. Hirveän työn on tehnyt ammattikoulun pohjalta. Kandi nyt suoritettuna ja maisteriopinnot edessä. 

Ja siitä sitten valmistuu johonkin pikkupalkkaiseen virkamieshommaan, yrittäjäpuolen kaverit menee tuloissa vuosikausia edelle samassa ajassa.

Yliopisto-opiskelijoista 90% on niitä, jotka olleet lukion top 10 parhaimmistoa (huom oma hatusta heitetty arvio) Periaatteessa amiksestakin voi ponnistaa yliopistoon, mutta kovin moni ei siihen pysty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei avoimen kautta suoraan pääse jatkamaan yliopistoon. Esim arvosanojen täytyy olla hyvät ja pitää hakea. Tuttu opiskeli avoimessa kaksi vuotta ja sitten pääsi yliopistoon. Hirveän työn on tehnyt ammattikoulun pohjalta. Kandi nyt suoritettuna ja maisteriopinnot edessä. 

Ja siitä sitten valmistuu johonkin pikkupalkkaiseen virkamieshommaan, yrittäjäpuolen kaverit menee tuloissa vuosikausia edelle samassa ajassa.

Edelle missä? - Toki jos ainoa motiivi korkeakoulu/yliopisto-opinnoille on mahd. suuri tulotaso ja huippupalkka niin Suomen kaltaisessa maassa kannattaa varautua pettymykseen. Ei ole mikään uusi tieto, että monella "vain" ammattikoulun käyneellä on suuremnat tulot kuin heillä, jotka ovat opiskelkeet vuosia pidempään. 

On vähän surullista, jos opiskelulle ei halua tai kykene antamaan nuuta arvoa kuin tilipussin suuruuden.

Ja ei en väitä, etteikö rahalla ja tuloilla olisi myös merkitystä. Totta kai on 

Joo. Aina voi olla oikeustieteen levyseppähitsaaja 👌

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jollekin uusi tieto? Minulla on omassa arkistossa Helsingin yliopiston erivapauspäätös vuodelta 1982. Olin käynyt keskikoulun ja sen jälkeen opiston, joka riitti hakukelpoisuuteen. Silloin en kuitenkaan mennyt edes pääsykokeeseen. Myöhemmin valmistuin maisteriksi ilman erivapautta, ja ilman lukiota.

Myös avoimen väylän kautta on pitkään voinut jatkaa opiskelua vaikka tohtoriksi asti.

Sen verran oikaisen, että kaikille aloille ei vielä tänäpäivänäkään ole mahdollista päästä avoimen väylän kautta; vaan paikan saaminenbratkeaa joko yo-arvosanojen tai pääsykokeenn perusteella. 

Eli ei riitä vaikka miten laajasti ja erinomain arvosanoja onnistuisit saamaan avoimessa yo:sa mutta toki avoimen opinnoista voi muutoin olla hyötyö ja etua sitten kun paikan saa. -Ja vaikka ei saisikaan. 

Ainakaan aiemmin ei päässyt esim oikikseen tai lääkikseen mut en tiedä miten tänään.

Eri

Joskus ysärillä ääliö "isäpuoleni" yritti painostaa minua ammattikoulupohjalla  teknilliseen korkeakouluun.No ei sillä ollut muutenkaan kaikki kotona.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Aina voi olla oikeustieteen levyseppähitsaaja 👌

Piirisuunnittelun pintakäsittelijä on myös kova. Riskienhallinnan rappari kova kakkonen.

Vierailija kirjoitti:

lukiot pitäisi lopettaa ja kaikille kansalaisille pakollinen amis ja joku  perustutkinto johonkin oikeaan ammattiin, sitten voi mennä yliopistolle lisäopiskeluihin mutta lukio on turhaa tiedonkeräämistä

Päinvastoin. Esim. lukion oikeutieteelinen kurssi tekisi monelle hyvää kun ei tajuta miten oikeusjärjestelmä toimii tai mikä on vankeuden tavoite jne.

Lukio olisi pitänyt sisällyttää osaksi peruskoulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

YO-kirjoituksissa ja pääsykokeissa testataan se käytännön tietotaito.

Luomalla sellainen tilanne mikä ei toisaalta vastaa mitään käytännön tilannetta missään ammatin työelämässä. Miksi käytämme lukemisen muistamista opetustekniikkana kun on miljoonia muitakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoin on kallis reitti, ja amiksesta yliopistoon pääsee aniharva.

Kyllä se lukio on edelleen se pääasiallinen ja pätevin reitti. 

Työttömälle muistaakseni avoin oli ilmainen.

Tuo oli voimassa vain vuoden, tarjonta oli hyvin rajallinen, ja muutenkin tiedotus oli niin satunnaista, että monet eivät ehtineet hyödyntää mahdollisuutta. Nyt hinta on sama kuin kaikille muillekin, minkä lisäksi TE-toimisto laskee opintopisteitä tiukasti siltä varalta, ettei työtön vain erehdy parantamaan taitojaan liikaa ja/tai liian nopeasti.

Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna

Edellytyksenä omaehtoiselle opiskelulle työttömyysetuudella tuettuna on, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeen ts. arvioinut opiskelun tukemisen tarkoituksenmukaiseksi, jotta ammattitaitosi ja mahdollisuutesi paranevat työmarkkinoilla, ja opiskelusta on sovittu työnhakusuunnitelmassa tai työllistymisohjelmassa ennen opintojen aloittamista. Opiskelun alkaessa on oltava vähintään 25-vuotias.

Lisäksi laskut voi lähettää sossuun maksettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei avoimen kautta suoraan pääse jatkamaan yliopistoon. Esim arvosanojen täytyy olla hyvät ja pitää hakea. Tuttu opiskeli avoimessa kaksi vuotta ja sitten pääsi yliopistoon. Hirveän työn on tehnyt ammattikoulun pohjalta. Kandi nyt suoritettuna ja maisteriopinnot edessä. 

Ja siitä sitten valmistuu johonkin pikkupalkkaiseen virkamieshommaan, yrittäjäpuolen kaverit menee tuloissa vuosikausia edelle samassa ajassa.

Niin jos ei oteta velkaa huomioon.

yksi tuttuni joka oli henkisesti enempi akateeminen ja harrasti elokuvia kirjallisuuttta ja  musandiggailua kuten minäkin nuorena päätyi varmaan vanhempien painostuksesta kauppikseen eikä lukioon, mutta sen jälkeen pelkällä pääsykokella meni yliopistoon lukemaan homo-kirjallisuustiedettä ja lopulta päätyi lukemaan kirjastoalaaa ja kirjastonjohtajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

YO-kirjoituksissa ja pääsykokeissa testataan s

 

Muistamisen edellytys on opiskelu.

Hyvän muistamistavan harjoittelu tarkoittaa tehokasta opiskelua.

Monimutkaisten asioiden parissa työskentely edellyttää monimutkaisten asioiden ymmärtämistä.

Monimutkaisten asioiden ymmärtäminen edellyttää niiden rakenteen muistamista - tavalla tai toisella.

Jos näillä jää vielä vajaaksi, sitten jää.

Näinhän se on. Alasta ja motivaatiosta riippuen lukio tarjoaa kuitenkin merkittävää etua (pohjatiedot, opiskelun "tyyppi").

Suurin syy, miksi amikset harvoin päätyy yliopistoon lienee kuitenkin, että heillä on eri vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Aika monella menisi pata jumiin esim. meidän alalla yliopistossa, jossa jo perusopintotasolla luetaan n. 1000 sivua tutkimus- ja kokoavaa kirjallisuutta per yksi kurssi, plus tehdään niihin liittyvät suoritukset (esseet, raportit, tentit). Vaatii vahvaa sisäistä motivaatiota.

Pelkkä lukion oppimäärän suorittaminen ei kelpuuta yliopistoon. Pitää olla ylioppilas. 

Sen sijaan ammattikoulun käyminen tai muu toisen asteen tutkinto mahdollistaa yliopistoon pääsemisen. 

Juu kyllähän vaikka kirkkoon tai eduskuntaan pääsee paskaojaa pitkin mönkimälläkin, mutta ei se ole kannattava tai paras vaihtoehto. Amiksen taso on sen verran surkea, että siellä ei opi riittävästi pohjaa ja valmiuksia yliopisto-opiskeluihin koulun puolesta edes hyvä opiskwlija, vaan pitää itse olla aika aktiivinen, tarmokas ja kestää se, että lähtee muihin verrattuna takamatkalta tiedoissa sekä taidoissa.

Vierailija kirjoitti:

Pelkkä lukion oppimäärän suorittaminen ei kelpuuta yliopistoon. Pitää olla ylioppilas. 

Sen sijaan ammattikoulun käyminen tai muu toisen asteen tutkinto mahdollistaa yliopistoon pääsemisen. 

Mahdollistaa pyrkimisen, ei pääsemistä.