Lukio ei ole enää pakollinen ja ainoa reitti yliopistoon. Ei ole ollut pitkään aikaan. Ammattikoulusta pääsee myös.

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi järkevintä kuitenkin käydä kaksoistutkintona amista. Olisi sitten pohjatiedot valmiina niin ei tarvitsisi niin paljoa itse opiskella jälkikäteen.

Ei, sillä yliopisto ei vaadi mitään amisopintoja pohjatiedoiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jollekin uusi tieto? Minulla on omassa arkistossa Helsingin yliopiston erivapauspäätös vuodelta 1982. Olin käynyt keskikoulun ja sen jälkeen opiston, joka riitti hakukelpoisuuteen. Silloin en kuitenkaan mennyt edes pääsykokeeseen. Myöhemmin valmistuin maisteriksi ilman erivapautta, ja ilman lukiota.

Myös avoimen väylän kautta on pitkään voinut jatkaa opiskelua vaikka tohtoriksi asti.

Minun lähisukulaiseni kävi 80-luvulla opiston ja pääsi sen jälkeen Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Sitä en muista, kävikö hän pääsykokeessa vai ei. Poikkeuslahjakkuuksilla on aina ollut oikopolkuja.

Vierailija kirjoitti:

Ammattioppilaitoksen kautta korkeakouluun menevällä on yksi erittäin suuri etu työllistymisen kannalta. On todella hyvä, että mahdollisella dippainssillä tms on myös sitä ruohonjuuritason kokemusta, eli kokemusta alan käytännön työstä.

Annatko jonkun käytännön esimerkin?

Onko enää kauaa kun amiksesta leikataan reilusti ja halutaan lyhentää sen kestoa. Voidaan siirtyä takaisin historiaan jolloin amiksen kautta ei voikaan enää hakea yliopistoon 

Avoin on kallis reitti, ja amiksesta yliopistoon pääsee aniharva.

Kyllä se lukio on edelleen se pääasiallinen ja pätevin reitti. 

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

YO-kirjoituksissa ja pääsykokeissa testataan se käytännön tietotaito.

Aika monet menee lukioon kun ei ole mitään ammattihaaveita ja lukiossa saa rauhassa miettiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

Mistähän oikein edes puhut. Lukio ja amis antaa saman kelpoisuuden hakea korkeakouluopintoihin. Ei ole mitään kastijärjestelmää.

"Kastijärjestelmä" on -jos oikein tulkitsen- siinä, että ylioppilastutkinnon arvosanoilla on voinut viine vuosina avautua mahdollisuus saada  ymmärtääkseni mikä hyvänsä korkeakoulu/ yliopisto-opiskelupaikka kun ylioppilastutkinnon arvosanat vain ovat olleet "tarpeeksi hyvät" 

Kun taas amnattikoulussa suoritetuilla arvosanoilla et voi saada opiskelupaikkaa mistä hyvänsö vaan joudut niistä riippumatta lunastanaan opiskelupaikkasi läpäisemällä pääsykokeen, joka ei ole muodollisuus vaan sanassa pääsykokeessa kilpailet monien muiden hakijoiden kanssa paikasta.

- Voit myös jatkaa opintojasi avoimessa yliopistossa ja saada joiltain aloilta avoimen yo:ssa suoritettujen opintojen/ niiden arvosanojen perusteella opiskelupaikan mutta tällöin ei ole mitään merkitystä millaiset arvisanat olet saanut ammsttikoulussa (tai lukiossa). 

Yliopisto-opiskelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

Mistähän oikein edes puhut. Lukio ja amis antaa saman kelpoisuuden hakea korkeakouluopintoihin. Ei ole mitään kastijärjestelmää.

Mutta jotta pääsee niillä yo-arvosanoilla suoraan sisään niin takana on hirveä työ. Täytyy ollakin tuollainen porkkana päästä sisään kouluun  eikä se eriarvoista ketään. Jokaisella on mahdollisuus sinne lukioon mennä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi järkevintä kuitenkin käydä kaksoistutkintona amista. Olisi sitten pohjatiedot valmiina niin ei tarvitsisi niin paljoa itse opiskella jälkikäteen.

Ei, sillä yliopisto ei vaadi mitään amisopintoja pohjatiedoiksi. 

Tarkoitin jos välttämättä haluaa amikseen mennä niin miksei samalla suorittaisi ylioppilas tutkintoa. Toki jos tähtäimessä on yliopisto niin ehdottomasti lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi järkevintä kuitenkin käydä kaksoistutkintona amista. Olisi sitten pohjatiedot valmiina niin ei tarvitsisi niin paljoa itse opiskella jälkikäteen.

Lukeminen kannatraa aina ja tuskin on matenatiikan haarastamisestakaan koskaan haittaa.

Mutta jos haaveena ja unelmana on päästä opiskelemaan vaikkapa lääkäriksi, niin todennäköisesti pääsee helpommalla, jos keskittyy lukio-opintoihin täysillä, eikä kuvittele, että suorittamalla vaik lähihoitajan tutkinnon tai muun sosiaali ja tai terveysalan peruasteen tutkinnon siinä samalla, niin se auttaisi ja tukisi, jotenkin merkittävän paljon lääkiksestä opiskelupaikan saamista, koska läjihoitaja opinnot eivät anna kuitenkaan niin paljon tukea ja apua nimenomaisesti lääkiksessä opiskeluun.

Toki ne saattavat antaa lukio-opintoja laajemmin tuntumaa ja näkemystä siitä miten sosiaali ja terveys-sektori toimii. Ja nahdollidtaa sen, että sairaalamaailma on jo vähän tutumpi kuin "vain" lukion käyneellä. Mutta kuten sanottu lääkiksestä opiskelupaikan saamiseeen lähihoitaja tutkinnon teosta ei ole isommin apua/ tukea verrattuna siihen, että menestyisi ja saisi mahdollisimman hyvät tiedot ja taidot, joista odoutuksena hyvät mieluumminnkiitettävät arvosanat lukio-opinnoista; erityisesti matikasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta  

Mutta entä jos haluaisi opiskella tulevaisuudessa vaikka pdykologiaa, argeologiaa tai oikeustieteitä, niin luulempa, että lukio olisi silloinkin parempi pohja vaikka kaksoistutkinto toki antaa varnasti näkemystä ja osaamista eritavoin.

Ja varmasti riippuu, mikä tuo toinen tutkinto on ja mihin siitä sitten haluaa jatkaa. 

Uskovainen mies

Vierailija kirjoitti:

Ei avoimen kautta suoraan pääse jatkamaan yliopistoon. Esim arvosanojen täytyy olla hyvät ja pitää hakea. Tuttu opiskeli avoimessa kaksi vuotta ja sitten pääsi yliopistoon. Hirveän työn on tehnyt ammattikoulun pohjalta. Kandi nyt suoritettuna ja maisteriopinnot edessä. 

2 vuotta? Ei ole aika eikä mitään jos koittaa päästä valintakokeilla sisään. Siinä voi mennä helposti yli 5 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jollekin uusi tieto? Minulla on omassa arkistossa Helsingin yliopiston erivapauspäätös vuodelta 1982. Olin käynyt keskikoulun ja sen jälkeen opiston, joka riitti hakukelpoisuuteen. Silloin en kuitenkaan mennyt edes pääsykokeeseen. Myöhemmin valmistuin maisteriksi ilman erivapautta, ja ilman lukiota.

Myös avoimen väylän kautta on pitkään voinut jatkaa opiskelua vaikka tohtoriksi asti.

Sen verran oikaisen, että kaikille aloille ei vielä tänäpäivänäkään ole mahdollista päästä avoimen väylän kautta; vaan paikan saaminenbratkeaa joko yo-arvosanojen tai pääsykokeenn perusteella. 

Eli ei riitä vaikka miten laajasti ja erinomain arvosanoja onnistuisit saamaan avoimessa yo:sa mutta toki avoimen opinnoista voi muutoin olla hyötyö ja etua sitten kun paikan saa. -Ja vaikka ei saisikaan. 

Yliopisto-opiskelija 

Esim?

Vierailija kirjoitti:

Ammattioppilaitoksen kautta korkeakouluun menevällä on yksi erittäin suuri etu työllistymisen kannalta. On todella hyvä, että mahdollisella dippainssillä tms on myös sitä ruohonjuuritason kokemusta, eli kokemusta alan käytännön työstä.

amiksesta suoraan yliopistoon tekniikan alalle, ainakin pitkä matematiikka hallussa tai kemia tai fysiikka, pääsykokeet, ei oo muuten oo mitäåän saumaa päästä.

Vierailija kirjoitti:

Avoin on kallis reitti, ja amiksesta yliopistoon pääsee aniharva.

Kyllä se lukio on edelleen se pääasiallinen ja pätevin reitti. 

Työttömälle muistaakseni avoin oli ilmainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

YO-kirjoituksissa ja pääsykokeissa testataan se käytännön tietotaito.

Pääpaino kuitenkin on karsinta.

Vierailija kirjoitti:

Ammattioppilaitoksen kautta korkeakouluun menevällä on yksi erittäin suuri etu työllistymisen kannalta. On todella hyvä, että mahdollisella dippainssillä tms on myös sitä ruohonjuuritason kokemusta, eli kokemusta alan käytännön työstä.

Se ei ole kuitenkaan yleistä, vaikka mahdollista onkin. Antaa pyrkimiskelpoisuuden. Voi sitten ajatella, kummalla on helpompaa pyrkiä, lukiossa pitkän matikan lukeneella vai amiksen matikan lukeneella, siis tarkoitan teknisiä aloja ja lääkistä. Vaikka kuinka olusit opolta valikoiden kuullut, että AMIKSESTA PÄÄSEE LÄÄKIKSEEN.

Onko kellään kokemusta YAMK tradenomi tutkinnosta ekonomiksi? Saako mitään opintoja "hyväksiluettua"?

Hyvä. Insinööriksi pitää voida valmistua ilman matematiikkaa. Kauppatieteilijän pitää voida valmistua ilman taloustieteitä.

Peruskoulusta pitää voida päästä yliopistoon  suoraan. Tohtoriksi pitää voida valmistua ilman väitöskirjaa. Putkimiehen pitää voida valmistua lääkäriksi ilman lääketieteen opintoja. Vaadimme

lukiot pitäisi lopettaa ja kaikille kansalaisille pakollinen amis ja joku  perustutkinto johonkin oikeaan ammattiin, sitten voi mennä yliopistolle lisäopiskeluihin mutta lukio on turhaa tiedonkeräämistä