Kummilahjan myyminen rahapulassa
Oletko myynyt tai vaihtanut esim. kummikorun rahapulassa tai jos et kertakaikkiaan ole kokenut tarpeelliseksi säästää sitä?
Mitä ajattelet asiasta? Onko moraalisesti ok?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Sinunhan se on, voit tehdä sillä mitä haluat. Mutta jos kyse on lapsesi kummilahjasta, myyminen on väärin.
Ei pelkästään väärin vaan voi myös olla petos /rikos
Äitini oli sitä mieltä, että en voi myydä kyseistä korua. Oli suorastaan järkyttynyt kun kerroin harkitsevani asiaa. Halusin kysyä siksi, että mitä mieltä muut ihmiset ovat asiasta.
Ehkä äitisi voisi ostaa sen, jos se kerran on hänelle tärkeä (vai miettiikö vain, mitä kummisi sanoo, jos saa tietää)? Siinä tapauksessa voisit ehkä ostaa sen myöhemmin takaisin, jos haluat. On mielestäni kyllä outo tilanne, jos äitisi tietää, että tarvitset kipeästi ne rahat.
Älä myy sitä, vaan vie se kanikonttoriin.
Vierailija kirjoitti:
Älä myy sitä, vaan vie se kanikonttoriin.
Kiitos, en edes osannut ajatella tätä vaihtoehtoa.
Miksei. Lapsen kummilta saatu lahja on seissy kaapissa kohta 15 vuotta.
Panttilainaamo huomioi koruarvonkin, eli sieltä saa yleensä paremmin kuin romukullaksi myymällä.
Ja panttia ei ole pakko lunastaa takaisin.
Helvettiäkö sinä äidillesi kerrot tuollaisia asioita??? Varsinkin kun oletan että koru ei ole edes aktiivisessa käytössäsi joten hän ei huomaa onko se sinulla enää vai ei.
Itse opin jo vuosia sitten että kaikkin parhaiten elämä sujuu ja vähimmällä pääsee kun käyttää todella kovaa filtteriä sen suhteen mitä juttuja vanhemmille kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Helvettiäkö sinä äidillesi kerrot tuollaisia asioita??? Varsinkin kun oletan että koru ei ole edes aktiivisessa käytössäsi joten hän ei huomaa onko se sinulla enää vai ei.
Itse opin jo vuosia sitten että kaikkin parhaiten elämä sujuu ja vähimmällä pääsee kun käyttää todella kovaa filtteriä sen suhteen mitä juttuja vanhemmille kertoo.
Olet oikeassa. Olen pohtinut itsekin, että eipä minulla ole enää velvollisuutta pitää hänelle kirjaa tekemisistäni.
Koru on ollut korurasiassa niin kauan kuin muistan. En ole varma pidinkö sitä lapsenakaan. Suloinenhan se on, mutta enemmän saan siitä irti kun myyn tai panttaan sen.
Tottakai voit oman korun myydä kun on tarpeeton ja rahapula, moni myynyt käyttämättömiä korujaan.
Itse aikoinaan myin peräkonttikirppiksellä ihan surutta oppisopimustyöpaikalta valmistujaislahjaksi saamani korun, samoin toisen korun jonka olin saanut sukulaiselta lahjaksi toisesta tutkinnosta valmistumisesta. Molemmat Kalevalat vain pölyttyivät parikymmentä vuotta suotta piirongin laatikossa kun en ole ikinä tykännyt rintaneuloista tai kolhon kokoisista kiviriipuksista.
Olen myynyt kummikoruni sekä muitakin lahjaksi saamiani koruja. En ollut edes rahapulassa. En ollut rehellisesti sanottuna yhtään kiintynyt niihin, joten ei ollenkaan kirpaissut myydä. Lahjan antajalle tai vanhemmilleni en ole myynnistä sanonut, mutta jos he jostain syystä suoraan asiasta kysyisivät, en valehtelisi vaan kertoisin, ettei minulla ole niitä enää.
Minkä verran arvelisit myynnillä saavasi euroja ?
Tämä on hyvä kysymys. Lahja on lapsen. Etenkin jos se on arvokas, vanhemmat eivät saa realisoida sitä. Lapsi saa sitten kun on 18.
lahja on annettu lapselle.