Ihanaa, kun lapsia ei vielä ole " tehty" ,
vaan saadaan nauttia vain toisistamme mieheni kanssa. Matkustaa, harrastaa, käyttää rahaa tai olla käyttämättä... Usein kiirehditään tekemään perheenlisäystä, ja unohdetaan parisuhde, eletään vain lapsille. Tätä aikaa on arvokasta muistella sitten, jos luoja suo meille omia lapsia. Ja ottaa parhaat palat käyttöön tästäkin elämästä, jottei vanhemmuus ole se ainoa asia elämässä.
Kommentit (9)
Mutta perheellisen onnea:
Kun pikkupää ilmestyy väliin sänkyyn, suukottaa ja kiljuu riemusta kun vanhemmat kutittelee. Huutelee äitiä ja isää, jne.
Yhdessä oltiin 12 vuotta ennenkuin saatiin eka lapsi 30 vuotiaina. Oli ihanaa matkustella, nauttia kaikenlaisista harrastuksista jne.
Mutta nyt on maailman ihaninta kun on kaksi lasta. Sellaista onnentunnetta kuin oman lapsen syntymä en itse pysty edes kuvailemaan.
Ja pikkuhiljaa sitä tajuaa, että nuo lapsetkin ovat pieniä vain hetken. Kohta ollaan taas miehen kanssa kaksistaan =)
mukavaa se on tämä lapsiperheenkin elämä , mutta erilaista....
vastineeksi. Itsekkin ärsyynnyn aina kun ystävät kehottavat tekemään lapset, perusteluina kuinka sitten saa nopeammin omaa aikaa kun lapset ovat isoja... Tottahan sekin on, mutta jokaisella lienee se oma hyvä aikataulunsa. Meille sopi kahdenolo ja toisista nauttiminen yli 5v ajan, esikoista odotamme kylläkin nyt.
raskaaksi...Ei luonto ole tarkoittanut,että eka lapsi hankitaan 30v.!!!!
Mä en itsekään ole ollut kovin nuori kun olen ekan saanut, mutta nyt kolmas tulossa ja ikää pian 31v. Ja ajattelen asioita mieheni kanssa niin, että nuorena jaksaa yövalvomiset ja lasten harrastukset ym paremmin kuin lähellä 50 ikävuotta. Ollaan n.45v. kun meidän lapset ovat isoja ja asuntovelka maksettu,silloin me eletään omaa elämäämme, matkustellaan jos halutaan ostetaan ehkä mökki ja moottoripyörä. Toki me nytkin parisuhdetta hoidamme...viikon päästä lähdemme kahdestaan kylpylään,nautitaan toisistamme ja palataan virkeinä lapsia ikävöiden kotiin!!!! Kukin valitkoon elämässään sen oman tien, mutta meillä se tämä!
pidettiin suuret tanssihäät, rakennettiin talo, tehtiin pari pientä matkaa, edettiin työssä ja nyt meillä on maailman suloisin vauva ja työhön on taas kiva palata kun sen aika koittaa. toinen isoäideistä alkaa hoitamaan lasta sitten kun alan työt. elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa....
Vakituiset työt, omakotitalo, ja lainat mitoitettu niin, ettei olla tiukoilla. Molemmilla liikkuva työ, eli matkustelua tulee sekä yksin että yhdessä. Ystäväni eivät aio lapsia edes harkita ennen 30 vuotta, meillä ne sentään on harkinnassa=)
on ihan sitä meidän " omaa elämää" - itse me ollaan niitä päätetty hankkia, koska satutaan niistä pitämään. :)
Me siis ainakin eletään jo nyt omaa elämää eikä joskus 15 vuoden päästä...
Niit on vaan tullut!
Eikä matkustella, ei.. suurperheellä ei oo varaa.