Lue keskustelun säännöt.
Tuo Big 5 on hyvä muistutus siitä että introverttiys ja ekstroverttiys ei ole kaksi eri asiaa vaan se introversio on ekstroversion puutetta
09.06.2024 |
Big 5 persoonallisuustestissä introvettiys on määritelty ekstroversion puutteeksi eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa mikä asia elämässä uuvuttaa ja kuormittaa ja mikä auttaa palautumaan ja keräämään energiat takaisin. Mutta siis, mitä vähemmän on ulospäin suuntautunut niin sitä enemmän on sisäänpäin suuntautunut ja sama toisinpäin eli mitä vähemmän on sisäänpäin suuntautunut niin sitä enemmän on ulospäin suuntautunut. Ja ihmisen suuntautuminen on joustava ja saattaa muuttua ja vaihdella vuorokaudenkin aikana tilanteesta ja hetkestä riippuen.
Lisäksi introversiota ja ekstroversiota koskevaa pioneeritutkimusta tekevät psykologit ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että mitään ambiverttejä, eli ns. välimuotoa, ei näiden kahden verttiyden välillä ole olemassa vaikkakaan kaikki kaikki ihmiset eivät ole täysin puhtaasti intoverttejä eivätkä kaikki ole täysin puhtaasti ekstoverttejä.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Mä nimeäisin itseni juuri ambivertiksi. Tutustun hyvin helposti ihmisiin, juttelen suunnilleen tiiliseinänkin kanssa, mutta toisaalta olen mieluusti myös yksin ja kaipaan sitä ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi.
Eli olet sosiaalisesti hyvin toimintakykyinen introvertti. Mikä on primitiivisin reaktio ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Mä nimeäisin itseni juuri ambivertiksi. Tutustun hyvin helposti ihmisiin, juttelen suunnilleen tiiliseinänkin kanssa, mutta toisaalta olen mieluusti myös yksin ja kaipaan sitä ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi.
Eli olet sosiaalisesti hyvin toimintakykyinen introvertti. Mikä on primitiivisin reaktio ratkaisee.
Kukaan mut tavannut ihminen tuskin kuvailisi mua introvertiksi.
Mulle on ihan sama, miten muut haluavat asian määritellä. Sen tiedän, että itse viihdyn hyvin paljon yksin,. Paljon enemmän kuin kukaan tuntemani ihminen. Eli en kaipaa seuraa useinkaan. Uuvun ihmisistä, ja tarvitsen sosiaalisten kontaktien jälkeen paljon aikaa itsekseni, että palaudun.
Eli tämä on minulle introverttiyttä. Jollekin toiselle se voi olla jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Mä nimeäisin itseni juuri ambivertiksi. Tutustun hyvin helposti ihmisiin, juttelen suunnilleen tiiliseinänkin kanssa, mutta toisaalta olen mieluusti myös yksin ja kaipaan sitä ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi.
Jännä. Ennen ihmiset kutsuivat tällaistä käytöstä normaaliksi.
Eräs tärkeä asia muistaa on se että ekstroversiossa ja introversiossa ei enää ole kyse kuormittumisesta ja palautumisesta. Kuka tahansa väsyy ja uupuu jos on liikaa stimulantteja, kuten vaikkapa se että on liikaa tekemistä, eikä lepää sen vastapainoksi. Palautumiseen ihminen sen sijaan tarvitsee rauhaa ja hetkisen aikaa olla yksin olipa sitä sitten enemmän introvertti tai enemmän ekstrovertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johan siinä toisessa ketjussa selitin että ihmisellä ei ole persoonallisuutta. Siihen uskominen on harha. Ihminen on pelkkä kasa soluja joiden tehtävä on pitää aivot elossa. Ja vaikka tutkijat ovat tutkineet aivot läpi niin sieltä ei ole löydetty sen enempää todisteita persoonan ja sielun olemassolosta. Sen sijaan aivoissa tapahtuu pelkästään aivokemiallista toimintaa joka näkyy aivoissa sähköimpusseina.
Pidän näitä tutkijoita hiukan kyseenalaistettavina jos he kuvittelivat sielulla/persoonalla olevan fyysinen olomuoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Mä nimeäisin itseni juuri ambivertiksi. Tutustun hyvin helposti ihmisiin, juttelen suunnilleen tiiliseinänkin kanssa, mutta toisaalta olen mieluusti myös yksin ja kaipaan sitä ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi.
Jännä. Ennen ihmiset kutsuivat tällaistä käytöstä normaaliksi.
Jäikö sulle viestistäni sellainen kuva, että nimesin tietynlaisen käytöksen epänormaaliksi? Osaatko selventää, miten tulit tähän lopputulokseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs tärkeä asia muistaa on se että ekstroversiossa ja introversiossa ei enää ole kyse kuormittumisesta ja palautumisesta. Kuka tahansa väsyy ja uupuu jos on liikaa stimulantteja, kuten vaikkapa se että on liikaa tekemistä, eikä lepää sen vastapainoksi. Palautumiseen ihminen sen sijaan tarvitsee rauhaa ja hetkisen aikaa olla yksin olipa sitä sitten enemmän introvertti tai enemmän ekstrovertti.
No jos toinen väsyy jo parin tunnin tapaamisesta kerran viikossa ja toinen ei väsy edes koko työpäivän asiakaspalvelusta + ilta kavereiden kanssa, niin onhan nyt joku ero??? Toinen on introvertti.
Vierailija kirjoitti:
Personaallisuustyyppeihin uskoo vain ne, joita ei politiikka, historia ja oikea elämä kiinnosta. Laiskoja ajattelijoita, jotka haluaa mieluummin selittää asiat huuhaalla sen sijaan, että ottaisivat maailmasta oikeasti selvää.
Johan on oletus. Olen ikäni ollut kiinnostunut mainitsemistasi asioista ja muistakin mutta "uskon" persoonallisuustyyppeihin. Persoonahan tarkoittaa tapaa tuntea, ajatella ja reagoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on kyllä aivan yhdentekevää, kuvaanko itseäni introvertiksi vai ihmiseksi, jolla ekstroversio on äärimmäisen vähäinen tai olematon. En koe, että jos tätä ominaisuutta kuvataan puutteeksi, se leimaisi minut itseni puutteelliseksi tai vajavaiseksi. Samalla lailla voidaan kuvata mitä tahansa ominaisuutta korostuneena tai vähäisenä. Ihan mielenkiintoinen ajatus tuo on.
Avoimuus korreloi voimakkaasti intuitiivisyyden kanssa, ja intuitio toimiin luovuuden perustana. Miehet ovat avoimempia kuin naiset, mutta naiset ovat tunnollisempia, neuroottisempia, ekstrovertimpiä ja sovinnollisempia kuin miehet.
Alfat ja sigmat ovat epäsovinnollisia, ja sen takia hankalia ihmisiä muiden kannalta. Beetat helpompia, koska ovat sovinnollista porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Mä nimeäisin itseni juuri ambivertiksi. Tutustun hyvin helposti ihmisiin, juttelen suunnilleen tiiliseinänkin kanssa, mutta toisaalta olen mieluusti myös yksin ja kaipaan sitä ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi.
Jännä. Ennen ihmiset kutsuivat tällaistä käytöstä normaaliksi.
Jäikö sulle viestistäni sellainen kuva, että nimesin tietynlaisen käytöksen epänormaaliksi? Osaatko selventää, miten tulit tähän lopputulokseen?
Itse kutsuit käytöstäsi ambivertiksi. Johon vastasin, että ennen ihmiset kutsuivat normaaliksi käytökseksi jos haluaa sosiaalisuuden vastapainoksi olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Huokaus. Huomaa että tällä palstalla ei luoteta tieteeseen, kuten Big 5:teen, vaan sen sijaan luotetaan omiin uskomuksiin ja vanhentuneisiin käsityksiin jotka eivät enää pidä paikkaansa.
No tuon nyt ovat vain nämä tietyt tutkijat päättäneet olevan noin. Toinen ryhmä löytäisi todisteet ja vahvistuksen että todellakin on introvertteja ja ekstrovertteja ja ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä palstalla on introverttiyttä parjattu ja sellaisia ihmisiä pidetty omituisina, moukkina, tunnetaidottomina jne. Tottakai agendaan sopii että he ovatkin puutteellisia, ekstroverttiys on normi ja mitä enemmän sen puutetta sen epäonnistuneempi sekä huonompi ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan siinä toisessa ketjussa selitin että ihmisellä ei ole persoonallisuutta. Siihen uskominen on harha. Ihminen on pelkkä kasa soluja joiden tehtävä on pitää aivot elossa. Ja vaikka tutkijat ovat tutkineet aivot läpi niin sieltä ei ole löydetty sen enempää todisteita persoonan ja sielun olemassolosta. Sen sijaan aivoissa tapahtuu pelkästään aivokemiallista toimintaa joka näkyy aivoissa sähköimpusseina.
Pidän näitä tutkijoita hiukan kyseenalaistettavina jos he kuvittelivat sielulla/persoonalla olevan fyysinen olomuoto.
Voihan aivokuvat elikkäs hermoverkot olla samankaltaiset josta seuraa persoonan samankaltaisuus? Noita kahta voi ajatella myös kykyinä, ei vain kuormittumisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Mä nimeäisin itseni juuri ambivertiksi. Tutustun hyvin helposti ihmisiin, juttelen suunnilleen tiiliseinänkin kanssa, mutta toisaalta olen mieluusti myös yksin ja kaipaan sitä ihmisten kanssa olemisen vastapainoksi.
Jännä. Ennen ihmiset kutsuivat tällaistä käytöstä normaaliksi.
Jäikö sulle viestistäni sellainen kuva, että nimesin tietynlaisen käytöksen epänormaaliksi? Osaatko selventää, miten tulit tähän lopputulokseen?
Paneutumatta syihin sanotaan vain että tavanomaiselta vaikuttaa.
-eri- .
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on introverttiyttä parjattu ja sellaisia ihmisiä pidetty omituisina, moukkina, tunnetaidottomina jne. Tottakai agendaan sopii että he ovatkin puutteellisia, ekstroverttiys on normi ja mitä enemmän sen puutetta sen epäonnistuneempi sekä huonompi ihminen.
Se on juuri näin. Itse koen kärsineeni introverttiydestäni koko ikäni. En siis 24/7, mutta kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä minua on pidetty vähän epänormaalina. Miksi et tule mukaan? Miksi et osallistu? Miksi olet noin hiljainen? Miksi olet sitä ja tätä?
Ei introverttiydessä ole mitään pahaa. Albert Einstein ja Elon Musk ovat esimerkkejä introverteistä, joista toinen on aika fiksu ja toinen taas aika rikas.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on introverttiyttä parjattu ja sellaisia ihmisiä pidetty omituisina, moukkina, tunnetaidottomina jne. Tottakai agendaan sopii että he ovatkin puutteellisia, ekstroverttiys on normi ja mitä enemmän sen puutetta sen epäonnistuneempi sekä huonompi ihminen.
Laumaeläimen logiikkaa.
Introverttiys-ekstrovertiys on saman jatkumon ääripäät. Kysymys ei ole edes persoonallisuuspiirteestä vaan eri tekijöiden vaikutuksesta. Termejä käytetään koska se on kätevää.