Lue keskustelun säännöt.
Jos tyytyy löytämäänsä kumppaniin, voiko rakkaus herätä vuosien myötä?
09.06.2024 |
Jos ei saanut ihan sitä mitä etsi, mutta ihan kivan kuitenkin? Tätähän se monella on.
Kommentit (64)
Menin naimisiin ruman miehen kanssa. Jostain syystä hän muuttuu vuosi vuodelta rumemmaksi.
Sellaista voi olla, kun naisena tyytyy mieheen, sama tilanne on lukemattomilla suomalaisilla naisilla.
PS Tuleeko koskaan mieleen, että kirjoituksissa voisi käyttää edes hippusen järkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin ruman miehen kanssa. Jostain syystä hän muuttuu vuosi vuodelta rumemmaksi.
Sellaista voi olla, kun naisena tyytyy mieheen, sama tilanne on lukemattomilla suomalaisilla naisilla.
PS Tuleeko koskaan mieleen, että kirjoituksissa voisi käyttää edes hippusen järkeä?
Miksi menit naimisiin?
Itselläni oli kait tuollainen kädenlämpöinen suhde, joka tuntui hyvältä ja oli sitä, mitä tavoittelin. Mies oli komea, menestyvä ja kunnostaan huolta pitävä. Uskollinenkin varmasti siihen saakka, kunnes tapasi itseään puolet nuoremman naisen, johon rakastui korviaan myöten. Kaikki entinen sai jäädä, eivät auttaneet aikuisten lasten järkipuheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämämättä tule koskaan, muttei se estä sitä että perustaa perheen. Ei meidän vanhemmatkaan monesti ole hirveän intohimoisesti tutustunut ja silti on perheet tehty kun niin on pitänyt tehdä ja jonkun kanssa on avioonkin pitänyt mennä.
No enää ei "pidä tehdä" perhettä. Tule pois sieltä 1800-luvulta.
Eipä ihmiset sen onnellisemmilta näytä nykyään. Kelvollisia miehiä ja naisia jää perheettämiksi ja vaipuu yksinäisyyteen ja alakuloon, kun etsitään sitä intohimoista suhdetta joka kuitenkin useimmiten väljähtyy nopeasti kuin avattu limonadi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämämättä tule koskaan, muttei se estä sitä että perustaa perheen. Ei meidän vanhemmatkaan monesti ole hirveän intohimoisesti tutustunut ja silti on perheet tehty kun niin on pitänyt tehdä ja jonkun kanssa on avioonkin pitänyt mennä.
No enää ei "pidä tehdä" perhettä. Tule pois sieltä 1800-luvulta.
Eipä ihmiset sen onnellisemmilta näytä nykyään. Kelvollisia miehiä ja naisia jää perheettämiksi ja vaipuu yksinäisyyteen ja alakuloon, kun etsitään sitä intohimoista suhdetta joka kuitenkin useimmiten väljähtyy nopeasti kuin avattu limonadi.
Epävakailla tulee tyhjyyden tunteen ja kuplivan tunteen ajanjaksoja jotka seuraavat toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En löytänyt parempaa kumppania, joten tyydyin silloiseen tyttöystävääni opiskeluaikoina. Nyt oltu naimisissa 10 vuotta ja pari lastakin on. Ihan OK elämää ollut. M39
No miksei, kyllähän sitä jotkut rakastuu ystäväänsäkin, jota kohtaan on aiemmin ollut vain platonisia tunteita. Harvinaista varmasti, mutta tuskin mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä rakkaus on? Hetkellinen kemiallinen reaktio joka sekoittaa pään? Kestää n. vuoden, joillain vähemmän, joillain kauemmin. Rakastuneena et näe varoitusmerkkejä. Voit rakastuneena mennä yhteen itsellesi täysin sopimattoman idiootin kanssa ja haukkua tätä loppuelämäsi ja tehdä tämän elämästä helvettiä kun tämä ei ollutkaan se fantasiaotus johon rakastuit oman pääsi sisällä.
Toisaalta voit "rakastua" tähän uudestaan, tutustua tähän "idioottiin" kiintyä häneen, lakata kritisoimasta häntä ihmisenä ja hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on, arvostaa hänen hyviä puoliaan. Jos et mitenkään kykene tähän vaan teet suhteestanne avioliiton irvikuvan sarkastisilla huomautuksillasi, toisen jatkuvalla mitätöinnillä ja muulla henkisellä väkivallalla joka pikkuhiljaa nujertaa sen toisen, niin jätä hänet!
Vierailija kirjoitti:
Mitä rakkaus on? Hetkellinen kemiallinen reaktio joka sekoittaa pään? Kestää n. vuoden, joillain vähemmän, joillain kauemmin. Rakastuneena et näe varoitusmerkkejä. Voit rakastuneena mennä yhteen itsellesi täysin sopimattoman idiootin kanssa ja haukkua tätä loppuelämäsi ja tehdä tämän elämästä helvettiä kun tämä ei ollutkaan se fantasiaotus johon rakastuit oman pääsi sisällä.
Toisaalta voit "rakastua" tähän uudestaan, tutustua tähän "idioottiin" kiintyä häneen, lakata kritisoimasta häntä ihmisenä ja hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on, arvostaa hänen hyviä puoliaan. Jos et mitenkään kykene tähän vaan teet suhteestanne avioliiton irvikuvan sarkastisilla huomautuksillasi, toisen jatkuvalla mitätöinnillä ja muulla henkisellä väkivallalla joka pikkuhiljaa nujertaa sen toisen, niin jätä hänet!
Hyviä ja osuvia havaintoja!!! Erityisesti tuo loppu. Sarkasmia, mitätöintiä, ohikävelyä ja henkistä väkivaltaa käyttävät ihmiset jotka eivät loppu viimein osaa rakastaa ketään. He pakenevat myös itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitus saa katkeria alapeukkuja, vaikka onkin täysin totta. En minä ainakaan ikinä saanut niitä naisia, joita oikeasti eniten halusin. Nykyisen kanssa olen ollut kymmenen vuotta ja olen suht tyytyväinen, enkä vaihtaisi. Ei silti todellakaan kuulu niihin, jotka eniten ovat laittaneet vatsanpohjani möyrimään. Suhteemme alku oli itsessään todella nihkeää ja lähinnä alkoi, kun nainen jaksoi tarpeeksi kauan väsytystaktiikkaa. Luonne on paras, mitä minulla on naisia ollut, mutta ulkonäkö taas toisessa päässä. Päätin tehdä valinnan luonteen perusteella, koska molempia en ikinä saanut, eli hyvää luonnetta sekä miellyttävää ulkonäköä. Silmääkin miellyttäviä naisia oli, mutta luonne oli kuin kiukuttelevilla teinitytöillä. Nykyinen on sentään aikuinen käytökseltään.
Kaikki miehet tyytyvät, paitsi se paras 5%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin ruman miehen kanssa. Jostain syystä hän muuttuu vuosi vuodelta rumemmaksi.
Sellaista voi olla, kun naisena tyytyy mieheen, sama tilanne on lukemattomilla suomalaisilla naisilla.
PS Tuleeko koskaan mieleen, että kirjoituksissa voisi käyttää edes hippusen järkeä?
Jos mies on ruma jo nuorena, on hän ihan törkysen ruma vanhempana.
-Ruma mies 38
Vierailija kirjoitti:
Vaikea arvostaa ketään, joka etsii sitä intohimoa ja tunnetta. Käytnnössä tätä kategoriaa edustaa kaikki eronneet ja yh-vanhemmat. Saavat elämässään aikaa vain tuhoa ja tragediaa ja yhteiskunta maksaa seuraukset.
Mitä ovat nämä seuraukset, jotka yhteiskunta maksaa? Muuttoilmoituksista aiheutuneet tietojenkäsittelykulut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään naisena ikinä saanut niitä miehiä joihin ihastun, mikä johtuu siitä etten ole kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea arvostaa ketään, joka etsii sitä intohimoa ja tunnetta. Käytnnössä tätä kategoriaa edustaa kaikki eronneet ja yh-vanhemmat. Saavat elämässään aikaa vain tuhoa ja tragediaa ja yhteiskunta maksaa seuraukset.
Mitä ovat nämä seuraukset, jotka yhteiskunta maksaa? Muuttoilmoituksista aiheutuneet tietojenkäsittelykulut?
Erilaiset tuet, lisääntyneet lasten terveyskulut, turha asuntorakentaminen jnejne.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään naisena ikinä saanut niitä miehiä joihin ihastun, mikä johtuu siitä etten ole kaunis.
Sait sentään jotain. Minä en ole saanut ikinä ketään naista kiinnostumaan itsestäni vaikkei ole mitään kriteerejä m34
Voi, kaikki ei rakastu ensisilmäyksellä. Joillakin se vaatii aikaa. Eikä kaikki rakastu edes intohimoisesti, kuten elokuvissa. Mutta toisaalta se intohimoinen rakkaus, jota kaikki odottaa voi myös väljähtyä ihan kiva suhteeksi, 20v jälkeen (tai 2kk) suhteessa ei enää niin romanttisia ollakaan kuin parikymppisinä pariutuessa. Ehkäpä myös se mitä silloin etsi, ei enää löydykään omasta miehestä nyt. Mitäs sitten tehdään? Nykyään moni lähtee etsimään sitä intohimoa muualta, sen sijaan että yrittää korjata nykyistä suhdetta.
"Tyytyminen" tarkoittaa sitä että on luonut jotain ahtaita ulkoisia "pinnallisia" kriteerejä päässään kumppanilleen.
Ulkoiset kriteerit on nuorten juttu: pitää olla sikahyvännäköinen ja kuunnella tiettyä musiikkia ja olla rikas ym. Aikuisena korostuu luonne ja sielujen sympatia.
Nuorena arvomaailmassa korostuu fanaattinen mustavalkoisuus. Pitää olla ääri-jotain, pro-Palestiina, vegetaristi, LGBT ym. kirjainyhdistelmä- jotain ja poptähden ulkonäkö. Vanhempana korostuu yksilölliset arvot kuten luonne ja elämäntavat esim. onko raitis, tykkääkö kuntoilla, viihtyykö luonnossa ja kesämökillä vai kaupunkilomilla kaipaako koti-iltoja vai konsertteja, onko säästäväinen ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään naisena ikinä saanut niitä miehiä joihin ihastun, mikä johtuu siitä etten ole kaunis.
Sait sentään jotain. Minä en ole saanut ikinä ketään naista kiinnostumaan itsestäni vaikkei ole mitään kriteerejä m34
Joo, sain minä alle kolmikymppisenä erään minua alituisesti haukkuvan juopon muutamaksi kuukaudeksi. Sitten se jätti minut. Sen jälkeen olen ollut yksin.
Ei todellakaan, Ei koskaan, Eikä tapahdu 😆