Onko tälle tunteelle nimeä? Tunnetteko muut samoin?

Penis

Omahyväisyys. Iloitsee siitä että on oikeassa, kun toiselle kävi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Omahyväisyys. Iloitsee siitä että on oikeassa, kun toiselle kävi huonosti.

Ei ole mielestäni omahyväisyyttä. Vuosia kuitenkin haluttu toiselle vain hyvää ja toimittu aina sen mukaisesti. Muut tahot ovat kuitenkin päättäneet toisin. Nyt jo asiassa ilmenee ongelmia ja vielä isompia vaikeuksia on luvassa. Joihin minä en siis enää vaikuta millään tavoin; en pysty enkä halua.

Tilanne on palautumassa siihen, että minä olin kuitenkin loppujen lopuksi "oikeassa". En halua tästä kunniaa tai anteeksipyyntöjä. Pieni tyytyväisyys kuitenkin on; tiesin tehneeni oikein.

Päteminen.

No etkös tossa just ite sanonu, eli tyytyväisyys kai sitten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omahyväisyys. Iloitsee siitä että on oikeassa, kun toiselle kävi huonosti.

Ei ole mielestäni omahyväisyyttä. Vuosia kuitenkin haluttu toiselle vain hyvää ja toimittu aina sen mukaisesti. Muut tahot ovat kuitenkin päättäneet toisin. Nyt jo asiassa ilmenee ongelmia ja vielä isompia vaikeuksia on luvassa. Joihin minä en siis enää vaikuta millään tavoin; en pysty enkä halua.

Tilanne on palautumassa siihen, että minä olin kuitenkin loppujen lopuksi "oikeassa". En halua tästä kunniaa tai anteeksipyyntöjä. Pieni tyytyväisyys kuitenkin on; tiesin tehneeni oikein.

 

Olen edelleen sitä mieltä että olet omahyväinen ja vielä tyytyväinen asiaan. Omahyväinen ihminen ei halua toiselle pahaa. Hän on vain tyytyväinen kun asia meni hänen haluamallaan tavalla, josta saa sen tyytyväisyyden ja oikeassa olemisen tunteen.

Vierailija kirjoitti:

Päteminen.

Pätemisen koen kuitenkin vähän sellaisena yli-innokkaana tietämyksen jakamisena, joka ei oikeastaan kiinnosta ketään ja on ihan turhaa tietoa.

näsäviisastelu

Jälkiviisaus

Vierailija kirjoitti:

näsäviisastelu

tai jälkiviisastelu

Pätijä, pikkunokkela, päsmäröinti, nenäkäs, itseriittoinen, pieni vahingonilo, paremmuuden tunne, närkkivä, haluaa päteä, minäpä tiedän -syndooma? Tai joku lievempi. Joku pienen vahingon nauraja? Ei. Yritetään hakea oikeaa sanaa edelleen.

Tiedän mitä tarkoitat.  Olisiko se jotain sellaista, että "ylpeys käy lankeemuksen edellä", että ei pidä luulla olevansa toisen yläpuolella, esim. työasioissa tämä pätee. Olisko voitonriemu hyvä sana kuvaamaan tätä tunnetta. Mikään ei tunnu niin hyvältä, kun huomaa, että joku itseään täynnä oleva hyypiö kieltäytyy kuuntelemasta faktoja ja luulee olevansa oikeassa vain oman mutunsa perusteella ja koko homma menee pepulleen, koska ei suostunut kuuntelemaan ja kuvittelee olevansa ylivertainen muihin nähden,  vain sillä perusteella, että kun hän aikoinaan suoritti sen yliopiston ja te muut olette vain amk pohjaisia.  Tätäkö tarkoitat?

Kyllä vanhingonilostakin voi nauttia, tilanteissa jossa joku on aina kohdellut sinua jotenkin huonosti ja se hetki kun sille tapahtuu jotain ikävää -eikä edes sinun toimesta. Ai että se on nautinnollista 👹.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omahyväisyys. Iloitsee siitä että on oikeassa, kun toiselle kävi huonosti.

Ei ole mielestäni omahyväisyyttä. Vuosia kuitenkin haluttu toiselle vain hyvää ja toimittu aina sen mukaisesti. Muut tahot ovat kuitenkin päättäneet toisin. Nyt jo asiassa ilmenee ongelmia ja vielä isompia vaikeuksia on luvassa. Joihin minä en siis enää vaikuta millään tavoin; en pysty enkä halua.

Tilanne on palautumassa siihen, että minä olin kuitenkin loppujen lopuksi "oikeassa". En halua tästä kunniaa tai anteeksipyyntöjä. Pieni tyytyväisyys kuitenkin on; tiesin tehneeni oikein.

 

Olen edelleen sitä mieltä että olet omahyväinen ja vielä tyytyväinen asiaan. Omahyväinen ihminen ei halua toiselle pahaa. Hän on vain tyytyväinen kun asia meni hänen haluamallaan tavalla, josta saa sen tyytyväisyyden

Otan kärjistetyn esimerkin sinulle: Sanon sinulle joka päivä, että älä koske tuohon grilliin kun se on kuuma. Et siis ole vauva tai pikkulapsi! Selitän mitä voi tapahtua, jos siihen koskee ja kerron mitä sinulle voi käydä. Päätät kuitenkin kuukauden päästä koskea siihen ja poltat kätesi pahasti. Tulet itkemään minulle, että tämän nyt meni näin, menin koskemaan kun en uskonut. Ja muutkaan ei tienneet miten kuuma grilli voi oikeasti olla.

Olinko minä nyt siis omahyväinen?? Asia ei naurata ja on todella vakava mutta mielessäni olen turhautunut; myös hieman "mitä minä sanoin"?

Mutta oliko asiasta harmia tälle toiselle ihmiselle? 

Ehkä tuo on vaan vahingoniloa pienellä twistillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omahyväisyys. Iloitsee siitä että on oikeassa, kun toiselle kävi huonosti.

Ei ole mielestäni omahyväisyyttä. Vuosia kuitenkin haluttu toiselle vain hyvää ja toimittu aina sen mukaisesti. Muut tahot ovat kuitenkin päättäneet toisin. Nyt jo asiassa ilmenee ongelmia ja vielä isompia vaikeuksia on luvassa. Joihin minä en siis enää vaikuta millään tavoin; en pysty enkä halua.

Tilanne on palautumassa siihen, että minä olin kuitenkin loppujen lopuksi "oikeassa". En halua tästä kunniaa tai anteeksipyyntöjä. Pieni tyytyväisyys kuitenkin on; tiesin tehneeni oikein.

 

Olen edelleen sitä mieltä että olet omahyväinen ja vielä tyytyväinen asiaan. Omahyväinen ihminen ei halua toiselle pahaa. Hän on vain tyytyväinen kun asia meni hänen

Vahingoniloa. Sille toisellehan kävi ikävästi!

oikeassa olemisen ilo

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mitä tarkoitat.  Olisiko se jotain sellaista, että "ylpeys käy lankeemuksen edellä", että ei pidä luulla olevansa toisen yläpuolella, esim. työasioissa tämä pätee. Olisko voitonriemu hyvä sana kuvaamaan tätä tunnetta. Mikään ei tunnu niin hyvältä, kun huomaa, että joku itseään täynnä oleva hyypiö kieltäytyy kuuntelemasta faktoja ja luulee olevansa oikeassa vain oman mutunsa perusteella ja koko homma menee pepulleen, koska ei suostunut kuuntelemaan ja kuvittelee olevansa ylivertainen muihin nähden,  vain sillä perusteella, että kun hän aikoinaan suoritti sen yliopiston ja te muut olette vain amk pohjaisia.  Tätäkö tarkoitat?

Juu, jotakin tuollaista! Tämä oma kokemukseni ei liity työpaikkaan mutta ymmärrän mitä tarkoitat! Ja kun tähän tunteeseen ei liity mitään ilkeilyä tai pahan tahtomista toiselle! Mutta saa tavallaan salaista nautintoa siitä, että on ollut oikeassa. Mutta ei kuitenkaan vastapuolelle tapahdu mitään pahaa tai vakavaa. Eikä sillä oikeassa olemisellakaan ole mitään väliä enää siinä vaiheessa, koska on antanut asian jo olla ja luovuttanut sen ns. muille.

Voitonriemuahan tuo on. Jollei muuta, ainakin tuntee päässeensä niskan päälle.

Vahinhonilo ei edellytä sitä, että olisi pahansuopa ennen vahinkoa.