Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
rakkautta vai läheisriippuvuutta?
04.06.2024 |
Elin nuoruudessani mielestäni "suuren" ensimmäisen rakkauden 16-20 vuotiaana. Tuntui, että kuolen ilman häntä. Kasvoimme yhdessä aikuisiksi koko ajan tapellen, eri paikkakunnilla asuen ja kumpikin kaipaili vapautta muttei osattu erota ennen kuin tuli tilanne että toinen lähti maasta ja sillä reissulla tapasi toisen ja sen jälkeen elämä onkin mennyt raiteillaan.
30 vuotta myöhemmin tämä ensi rakkaus on useasti mielessä ja käyn läpi nuoruuden tilanteita miten olisin tehnyt toisin. Edelleen tuntuu, että sydän kaipaa tätä nuoruuden henkilöä vaikka tietää ettei siitä olisi tullut mitään.. jäin miettimään oliko se rakkautta vai pelkkää läheisriippuvuutta?
Millaisia kokemuksia muilla?
Kommentit (5)
Jos tapaisitte nyt olisitte varmaan liian erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tapaisitte nyt olisitte varmaan liian erilaisia.
voi olla.. tai sitten olisimme kumpikin kypsempiä ja turha tappelu jäisi pois. Ei vaan voi tietää olisiko elämän arvot samat (esim perhe vs oma aika /juominen)
Rakkauteen kuuluu kunnioitus. Jos on riitaa niin ei ole kunnioitusta.
en ole varma olenko tästä samaa mieltä.. että jos on riitelyä ei ole kunnioitusta.
Ei kaikista asioista tarvitse olla samaa mieltä.
Alue: Aihe vapaa
Vaikea sanoa. Voi se olla rakkauttakin.
Minulla hieman sama juttu, tosin suhteestani ensirakkauteeni ei ole läheskään noin kauaa (vuosia kuitenkin) eikä suhde ollut noin pitkä. Mutta edelleen päivittäin mietin häntä ja yhteisiä hetkiämme. Jotain sellaista niissä oli etten usko kenenkään pystyvän niitä korvaamaan. Koskaan ei ole ollut missään niin onnellinen kuin hänen kainalossaan. Onneksi sentään on muistot joilla voin elää loppuelämäni.