Hävisin taistelun alkoholia vastaan..

Eiköhän oteta sen kunniaksi!!🍸🍷🍾🍹🥃🍺🍻🥂

🛌💤💤💤💤

Niin millä tavalla hävisit? Mitä keinoja olet nyt ylipäänsä kokeillut?

Mietin, että mikä idea tuollaisessa elämäntyylissä on? Mikä tuossa sinusta on parempaa kuin selvänä olemisessa? Juoda heti, kun pääsee töistä kotiin, laittaa nukkumaan, nousta aamulla töihin ja jatkaa samaa kierrosta aina uudestaan. Etkö todella keksi mitään muuta sisältöä ainoaan elettävään elämään? Missä kohti nautit elämästä, mikä tuo iloa elämääsi, mitä sellaista elämässäsi on, jota todella odottaisit ja jota kohti tavoittelisit? 

Itse juhlin nuorempana säännöllisesti. Mutta lopulta siitä tuli täysin turhaa ja turhauttavaa, elämänsisältönä aika ankeaa. Olo oli ankea, mieliala oli ankea, ihmissuhteet jotka perustuivat alkon ottamiseen olivat ankeita-selvinpäin täysin tyhjiä. Tuo kaikki sai hakemaan elämään muutosta, en olisi varmaan tässä, jos olisin samalla tyylillä jatkanut. Niin ankeaksi sen koin. Aloin hakemaan elämään sisältöä ihan muista asioista ja ihmisistä, ulkoilusta & luonnossa kulkemisesta ja kuvaamisesta, se tuottaa todellakin iloa ja hyvää oloa. Ja se, että voi milloin vain tehdä mitä vain, koska alko, krapulat ja ajokunnottomuus eivät vaikuta enää mihinkään vaan olen aina toimintakunnossa. Alkon käytön lopettamisesta on jo kauan ja tänä päivänä se tuntuu jo siltä, kuin se aika olisi ollut jotakin toista elämää. Päätöstä en ole katunut yhtään kertaa. Joskus muistellessani niitä aikoja saan edelleen siitä ahdistuneesta ja ankeasta tunteesta helposti kiinni ja olen usein silloin ajatellut, kuinka onnellinen olen, että ne ajat on kaukana menneisyydessä. Nuhjuiset aamut, krapulaiset ihmiset heräilemässä toisten kämpiltä, mahdollisesti uuden päivän aloittaminen juomalla ja se kaikki ankeus sen kaiken ympärillä. Nykyinen terveellinen elämä, hyvät tyypit ympärillä ja ilo siitä kaikesta hyvästä, mitä nykyään on tekee sen, että on hankala käsittää, miten joskus halusi elää ihan toisin ja rämpiä siinä kaikessa ankeassa.

Mukava olla pienessä humalassa. Kohta starttaa kymmenes vuosi päivittäistä juopottelua.

Saavutin torjuntavoiton alkoholia vastaan. Jallupullon sijasta ostin vain kuusi lonkeroa.

Vierailija kirjoitti:

Niin millä tavalla hävisit? Mitä keinoja olet nyt ylipäänsä kokeillut?

Mietin, että mikä idea tuollaisessa elämäntyylissä on? Mikä tuossa sinusta on parempaa kuin selvänä olemisessa? Juoda heti, kun pääsee töistä kotiin, laittaa nukkumaan, nousta aamulla töihin ja jatkaa samaa kierrosta aina uudestaan. Etkö todella keksi mitään muuta sisältöä ainoaan elettävään elämään? Missä kohti nautit elämästä, mikä tuo iloa elämääsi, mitä sellaista elämässäsi on, jota todella odottaisit ja jota kohti tavoittelisit? 

Itse juhlin nuorempana säännöllisesti. Mutta lopulta siitä tuli täysin turhaa ja turhauttavaa, elämänsisältönä aika ankeaa. Olo oli ankea, mieliala oli ankea, ihmissuhteet jotka perustuivat alkon ottamiseen olivat ankeita-selvinpäin täysin tyhjiä. Tuo kaikki sai hakemaan elämään muutosta, en olisi varmaan tässä, jos olisin samalla tyylillä jatkanut. Niin ankeaksi sen koin. Aloin hakemaan elämää

KIitos sinulle, hyvää tekstiä! Tuohon kun pääsisi. Olen "lopettanut" monta kertaa, aina palannut alkoon takaisin. Arkeni, elämäni ja ihmissuhteeni ovat tyhjiä.

Ap

Pakenen alkoon päätöksiä, elämää ja seksuaalista identiteettiäni.

En näe tällä menolla eläväni kovin pitkään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Niin millä tavalla hävisit? Mitä keinoja olet nyt ylipäänsä kokeillut?

Mietin, että mikä idea tuollaisessa elämäntyylissä on? Mikä tuossa sinusta on parempaa kuin selvänä olemisessa? Juoda heti, kun pääsee töistä kotiin, laittaa nukkumaan, nousta aamulla töihin ja jatkaa samaa kierrosta aina uudestaan. Etkö todella keksi mitään muuta sisältöä ainoaan elettävään elämään? Missä kohti nautit elämästä, mikä tuo iloa elämääsi, mitä sellaista elämässäsi on, jota todella odottaisit ja jota kohti tavoittelisit? 

Itse juhlin nuorempana säännöllisesti. Mutta lopulta siitä tuli täysin turhaa ja turhauttavaa, elämänsisältönä aika ankeaa. Olo oli ankea, mieliala oli ankea, ihmissuhteet jotka perustuivat alkon ottamiseen olivat ankeita-selvinpäin täysin tyhjiä. Tuo kaikki sai hakemaan elämään muutosta, en olisi varmaan tässä, jos olisin samalla tyylillä jatkanut. Niin ankeaksi sen koin. Aloin hakemaan elämää

KÄvitkö AA:ssa? Ap

Vierailija kirjoitti:

Pakenen alkoon päätöksiä, elämää ja seksuaalista identiteettiäni.

En näe tällä menolla eläväni kovin pitkään.

Ap

Arvostaisit vähän enemmän elämää ja itseäsi. Elämä on sitä paitsi parasta selvinpäin, silloin aistit on tarkimmillaan. Lähde kävelemään metsään tai puistoon, kuuntele ja haistele luontoa.

En kohdallasi näe kyllä mitään muuta vaihtoehtoa kuin laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen. Veikkaan että joudut menemään vielä syvemmälle ennen kuin olet valmis nöyrtymään ja hakeutumaan sellaiseen.

No, Jani Wickholm on vissiin hävinnyt tuon taistelun.

Puppa on paras, ou jee 🥳🥳🥳🥳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakenen alkoon päätöksiä, elämää ja seksuaalista identiteettiäni.

En näe tällä menolla eläväni kovin pitkään.

Ap

Arvostaisit vähän enemmän elämää ja itseäsi. Elämä on sitä paitsi parasta selvinpäin, silloin aistit on tarkimmillaan. Lähde kävelemään metsään tai puistoon, kuuntele ja haistele luontoa.

Luontoihminen en ole mutta arvostuksissa on viilaamista.

Ap

Minulla on kroonistunut masennus, toisaalta se on ollut minulla silloinkin, kun en kovin paljoa juonut. Jo yläasteelta. Alko antaa muutamaksi tunniksi paremman olon ja toivoa. Lääkkeet eivät ole auttaneet.

Olo on merkityksetön, nihilistinen ja mitäänsanomaton. Tämänkään keskustelun käyminen ei oikeastaan aiheuta minussa juuri mielenliikutusta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin millä tavalla hävisit? Mitä keinoja olet nyt ylipäänsä kokeillut?

Mietin, että mikä idea tuollaisessa elämäntyylissä on? Mikä tuossa sinusta on parempaa kuin selvänä olemisessa? Juoda heti, kun pääsee töistä kotiin, laittaa nukkumaan, nousta aamulla töihin ja jatkaa samaa kierrosta aina uudestaan. Etkö todella keksi mitään muuta sisältöä ainoaan elettävään elämään? Missä kohti nautit elämästä, mikä tuo iloa elämääsi, mitä sellaista elämässäsi on, jota todella odottaisit ja jota kohti tavoittelisit? 

Itse juhlin nuorempana säännöllisesti. Mutta lopulta siitä tuli täysin turhaa ja turhauttavaa, elämänsisältönä aika ankeaa. Olo oli ankea, mieliala oli ankea, ihmissuhteet jotka perustuivat alkon ottamiseen olivat ankeita-selvinpäin täysin tyhjiä. Tuo kaikki sai hakemaan elämään muutosta, en olisi varmaan tässä, jos olisin samalla tyylillä jatkan

En käynyt vaan tein kovasti töitä elämänmuutoksen eteen. Kävin kylläkin kuuntelemassa jossain vaiheessa AvoMinnen infon, joka oli todella hyvä juttu. Olin siinä asiassa onnekas, että ympärillä ja kavereissa oli myös sitä "tervettä porukkaa", jotka olivat tietenkin jääneet etäisemmiksi humuvuosina, mutta joiden kanssa yhteys kuitenkin oli ja palasi. Jos sellaisia ei ole ja muutenkin uskon, että yhteisöllinen toiminta ja vertaisten tuki on hyviä juttuja toipumisessa eli juuri AA-toiminta yms.

Muutamia kertoja repsahdin satunnaisbilettämään "vanhaan malliin", mutta se tunne, mikä siitä seurasi ja pelko elämän lipsahtamisesta sinne samoihin kuvioihin auttoi lopullisesti tekemään ryhtiliikkeen. Olotila ja ne muistot oli liian lähellä ja vahvoja, valtava ahdistus siitä seurasi-onneksi! Jokaisellahan on ns. syynsä juoda. Minä pakenin sinne jotakin tyhjyyttä, ahdistusta ja murheita, halusin "pitää hauskaa ja unohtaa kaikki nuo murheet"-joku sellainen ajatus tai tausta kai siinä oli. Naurettavaa ja ristiriitaista oli, ettei juominen ja juhliminen tosiaankaan auttanut niihin vaan pahensi tilannetta moninkertaisesti.

Lopuksi voin vaan sanoa, että tämä nykyinen elämä pesee 100-0 sen entisen. Tuntuu aika käsittämättömältä, että on halunnut silloin joskus elää kuten elin. Poissa on tyhjyys, jatkuva ankea mieli ja ahdistus (olleet jo kauan), ihmissuhteet on aitoja ja hyviä. Tottakai normaaliin elämään kuuluu huonompia päiviä tai aikoja, se on elämää. Onneksi niitä ei tarvi viinalla enää pahentaa, kaikki selviää ja tasoittuu paljon helpommin ja nopeammin, kun ne käsittelee muuten tasapainossa olevana. Ensin siihen täytyy vaan päästä. Eihän se ihan helppoa ole, mutta kannattaa! Sen voin kokemuksesta sanoa.

Ja masennusta tai sen kaltaista minulla oli myös varmaan jo ennen juomista ja se kyllä pahentui juomisen mukana x-pontentiaalisesti. Tiedossa on sekin, että alkon säännöllinen käyttö kyllä estää tehokkaasti toipumasta myös masennuksesta, koska ei sille ole tilaa, eikä siitä pääse toipumaan. Ensin pitäisi lopettaa se juominen. Ennen kuin ns. aivokemiat tasoittui ja ylipäänsä elämää alkoi täyttämään hyvällä tavalla muut jutut kuin juominen, niin kyllä mieliala alkoi parantua ihan itsestäänkin paremmaksi ihan vaan sen mukana, kun elämä oli koko ajan parempaa ja voin paremmin sen myötä. Ja on parantunut ajan kanssa entisestään. Kokemuksesta sanoisin, että kyllä se juominen myös ylläpiti sitä masennusta.

En minäkään ollut luontoihminen ennestään enkä oikein mikään muukaan ihminen, eihän juovan identiteetillä kiinnittynyt oikein mihinkään. Vapaa-ajat sun muut täytti se juhliminen ja juominen, ei siinä ollut mitään muita vahvoja sisältöjä tai identiteettejä-se kertoo juuri siitä, kuinka kammottavan tyhjää se elämä on ja ihminen sen myötä. Alkon ja juhlimisen jättämisen myötä luonto, ulkoilu ja kuvaaminen löytyivät. Luonnossa liikkuminen ja ulkoilu ei vaadi muuta kuin sen, että sinne viitsii lähteä-ei tarvi olla rahaa ja välineitä muuta kuin ulkoiluvaatteet. Muutakin mielekästä sisältöä on sen jälkeen elämään löytynyt harrastusten myötä.

T: 3&15

Feikki. Alkoholistilla ne krapulat vasta onkin. Sen takia sitä juodaan, että oll olisi edes jokseenkin normaali. 

"Viina on saanut minusta pysyvän otteen ja olen siitä hyvin kiitollinen." Näin lausui mies Veikko Huovisen kirjoittamassa novellissa "Kahden juopon joulu".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin millä tavalla hävisit? Mitä keinoja olet nyt ylipäänsä kokeillut?

Mietin, että mikä idea tuollaisessa elämäntyylissä on? Mikä tuossa sinusta on parempaa kuin selvänä olemisessa? Juoda heti, kun pääsee töistä kotiin, laittaa nukkumaan, nousta aamulla töihin ja jatkaa samaa kierrosta aina uudestaan. Etkö todella keksi mitään muuta sisältöä ainoaan elettävään elämään? Missä kohti nautit elämästä, mikä tuo iloa elämääsi, mitä sellaista elämässäsi on, jota todella odottaisit ja jota kohti tavoittelisit? 

Itse juhlin nuorempana säännöllisesti. Mutta lopulta siitä tuli täysin turhaa ja turhauttavaa, elämänsisältönä aika ankeaa. Olo oli ankea, mieliala oli ankea, ihmissuhteet jotka perustuivat alkon ottamiseen olivat ankeita-selvinpäin täysin tyhjiä. Tuo kaikki sai hakemaan elämään muutosta, en olisi

AIvan valtavan paljon kiitoksia sinulle viesteistäsi! Niillä on ollut jo nyt minulle merkitystä.

MInulla ei tilannne ole vielä rapajuoppudessa, ja se kai saa aina palaamaan etanoliin takaisin. Jotenkin tuntuu, että eikö Suomessa saa raitistua, jos ei ole jo sillan alla vai itsekö vielä odotan jotain kauheaa tapahtuvaksi, mikä saisi raitistumaan. Olen oikeasti odottanut haimatulehdusta. Vai joisinko senkin jälkeen.. Peittelitkö juomistasi, vai tiesivätkö kaikki? Olitko avoin asioistasi?

MInä juon yksin kotona. Monikaan ei usko alkoholismiini. Ei näy virlä ulkonäössä ym.

Tuo 19. viesti on Ap:n. Teki kummia kpl-vaihtoja, aivan kuin 3 eri vastausta.