Miksi on vaikea tajuta toisten ihmisten, että joku voi oikeasti haaveilla joku pikkutytöstä tai pojasta asti sairaanhoitajan ammatista?

Yläasteella haaveilin ja halusin naimisiin röntgenhoitajan kanssa. Kun myöhemmin murtunutta nilkkaa kuvattiin, hoksasin etteivät kaikki röntgenhoitajat ole kuin Kike Elomaa.

Monen mielestä 3000 on pikkuraha, jolla ei todellakaan tehdä ihmeitä.

Haaveilisit ap suomen kielen kurssista niin ymmärtäisi mitä haet?

Vierailija kirjoitti:

Haaveilisit ap suomen kielen kurssista niin ymmärtäisi mitä haet?

Kyllä. Tulen Kroatista. Opiskelen Suomea. t.ap

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä 3000 on pikkuraha, jolla ei todellakaan tehdä ihmeitä.

Suomalaisen keskipalkka on pienempi, joten pelkästään palkasta puhuttaessa niin kyse on enemmän henkilön omasta kyvyttömyydestä käyttää rahaa kuin siitä, että sillä voi tehdä. Tuo palkka on ihan hyvä ja kaikkea ei tarvitse enää sentilleen laskea perustarpeitaan vaan antaa mahdollisuuden jo toteuttaa vapaa-aikaa. Ei keskituloisen olekaan tarkoitus saada kaikkea ilman harkintaa vaan joutuu tekemään valintoja.

Eräs alle 3000 euroa tienaava ja ihan hyvin menee.

Minun haaveeni oli jo pikkutyttönä tulla sairaanhoitajaksi. Valmistuin sairaanhoitajaksi ja tein sitä työtä aika kauan, mutta alan kiusaamiskulttuuri ja moni muu asia johti siihen, että poistatin itseni valvirasta. Palkkaan olin sinänsä ihan tyytyväinen, mutta työilmapiiriin en, kokemusta useammasta paikasta.

Minulla oli ammatikoulussa opiskelija, joka oli lapsesta asti haaveillut jätekuskin ammatista.

Valitettavasti hänelle oli puhjennut diabetes, eikä auton ajaminen ammatinvalintana tullut kysymykseen.

Hoidan työkseni vastasyntyneitä ja parempaa duunia en voi kuvitella.

Vierailija kirjoitti:

Minun haaveeni oli jo pikkutyttönä tulla sairaanhoitajaksi. Valmistuin sairaanhoitajaksi ja tein sitä työtä aika kauan, mutta alan kiusaamiskulttuuri ja moni muu asia johti siihen, että poistatin itseni valvirasta. Palkkaan olin sinänsä ihan tyytyväinen, mutta työilmapiiriin en, kokemusta useammasta paikasta.

Olitko itse osa ongelmaa?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ammatikoulussa opiskelija, joka oli lapsesta asti haaveillut jätekuskin ammatista.

Valitettavasti hänelle oli puhjennut diabetes, eikä auton ajaminen ammatinvalintana tullut kysymyksee

 

 

Miksi ei? Eikö sairauden hoitoa saatu tasapainoon vai säännöllisten ruokailuaikojen tarpeen vuoksi? Miksi nämä eivät olisi voineet toteutua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun haaveeni oli jo pikkutyttönä tulla sairaanhoitajaksi. Valmistuin sairaanhoitajaksi ja tein sitä työtä aika kauan, mutta alan kiusaamiskulttuuri ja moni muu asia johti siihen, että poistatin itseni valvirasta. Palkkaan olin sinänsä ihan tyytyväinen, mutta työilmapiiriin en, kokemusta useammasta paikasta.

Olitko itse osa ongelmaa?

Ehkäpä. Vuorovaikutus pelaa molempiin suuntiin. Kun liikaa katselee epäkohtia ja ottaa ne puheeksi, niin eihän sellainen ole muista kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä 3000 on pikkuraha, jolla ei todellakaan tehdä ihmeitä.

Suomalaisen keskipalkka on pienempi, joten pelkästään palkasta puhuttaessa niin kyse on enemmän henkilön omasta kyvyttömyydestä käyttää rahaa kuin siitä, että sillä voi tehdä. Tuo palkka on ihan hyvä ja kaikkea ei tarvitse enää sentilleen laskea perustarpeitaan vaan antaa mahdollisuuden jo toteuttaa vapaa-aikaa. Ei keskituloisen olekaan tarkoitus saada kaikkea ilman harkintaa vaan joutuu tekemään valintoja.

Eräs alle 3000 euroa tienaava ja ihan hyvin menee.

Tässä on hyvä pointti. Tulotaso on aina suhteellista. Jos on kahden lapsen yksinhuoltaja, jolla on lisäksi pari koiraa, menot on ihan eri tasoa kuin lapsettomassa parisuhteessa elävällä varsinkin jos molemmat ovat työssäkäyviä. Sinkullakin on helpompaa kun riittää huomattavasti pienempi asunto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä 3000 on pikkuraha, jolla ei todellakaan tehdä ihmeitä.

Suomalaisen keskipalkka on pienempi, joten pelkästään palkasta puhuttaessa niin kyse on enemmän henkilön omasta kyvyttömyydestä käyttää rahaa kuin siitä, että sillä voi tehdä. Tuo palkka on ihan hyvä ja kaikkea ei tarvitse enää sentilleen laskea perustarpeitaan vaan antaa mahdollisuuden jo toteuttaa vapaa-aikaa. Ei keskituloisen olekaan tarkoitus saada kaikkea ilman harkintaa vaan joutuu tekemään valintoja.

Eräs alle 3000 euroa tienaava ja ihan hyvin menee.

 

Jos haluaa asua tilavassa talossa viihtyisällä alueella pääkaupunkiseudulla, matkustella, ja ylipäätään nauttia elämästä laskematta pen tuo raha ei riitä mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä 3000 on pikkuraha, jolla ei todellakaan tehdä ihmeitä.

Suomalaisen keskipalkka on pienempi, joten pelkästään palkasta puhuttaessa niin kyse on enemmän henkilön omasta kyvyttömyydestä käyttää rahaa kuin siitä, että sillä voi tehdä. Tuo palkka on ihan hyvä ja kaikkea ei tarvitse enää sentilleen laskea perustarpeitaan vaan antaa mahdollisuuden jo toteuttaa vapaa-aikaa. Ei keskituloisen olekaan tarkoitus saada kaikkea ilman harkintaa vaan joutuu tekemään valintoja.

Eräs alle 3000 euroa tienaava ja ihan hyvin menee.

 

Kyse ei ole henkilön kyvyttömyydestä käyttää rahaa, vaan siitä, että toiset yksinkertaisesti haluavat erilaisen elämänlaadun kuin toiset. Toinen saattaa olla tyytyväinen siihen, että harrastuksena on sukkien kutominen, kun taas toinen nauttii enemmän vaikkapa purjehduksesta. Toinen haluaa asua erämaamökissä, kun taas toinen nauttii asumisesta Helsingin keskustassa. Se, että sinä tyydyt elämässä vähempään, on ok, mutta älä tuomitse niitä, jotka haluavat elämältään jotain muuta, kyvyttömiksi.

On hämmästyttävää, että joku voi kuvitella, että 3000 euron kuukausipalkka riittää laadukkaaseen elämään nyky-Suomessa. 3000 euron kuukausipalkka kattaa juuri ja juuri peruselämisen kulut, kuten asumisen, ruoan ja liikkumisen, erityisesti suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, jossa elinkustannukset ovat korkeita. Asumiskustannukset ovat jatkuvasti nousussa, ja pelkästään kohtuullisen asunnon vuokraaminen vie merkittävän osan palkasta (puhumattakaan omistusasunnosta). Tuosta jää jäljelle vain vähän ylimääräistä, jos ollenkaan, säästämiseen, yllättäviin kuluihin, matkustamiseen tai muuhun elämänlaadun parantamiseen tähtääviin menoihin.

"Kyse ei ole henkilön kyvyttömyydestä käyttää rahaa, vaan siitä, että toiset yksinkertaisesti haluavat erilaisen elämänlaadun kuin toiset. Toinen saattaa olla tyytyväinen siihen, että harrastuksena on sukkien kutominen, kun taas toinen nauttii enemmän vaikkapa purjehduksesta. Toinen haluaa asua erämaamökissä, kun taas toinen nauttii asumisesta Helsingin keskustassa. Se, että sinä tyydyt elämässä vähempään, on ok, mutta älä tuomitse niitä, jotka haluavat elämältään jotain muuta, kyvyttömiksi."

Tämä juuri. Kyse ei ole siitä ettenkö pystyisi elämään noin pienellä palkalla pakon edessä. Kyse on siitä, että en HALUA ja koen, että elämänlaatuni on huomattavasti parempi kun on enemmän rahaa vapaammin käytettävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä 3000 on pikkuraha, jolla ei todellakaan tehdä ihmeitä.

Suomalaisen keskipalkka on pienempi, joten pelkästään palkasta puhuttaessa niin kyse on enemmän henkilön omasta kyvyttömyydestä käyttää rahaa kuin siitä, että sillä voi tehdä. Tuo palkka on ihan hyvä ja kaikkea ei tarvitse enää sentilleen laskea perustarpeitaan vaan antaa mahdollisuuden jo toteuttaa vapaa-aikaa. Ei keskituloisen olekaan tarkoitus saada kaikkea ilman harkintaa vaan joutuu tekemään valintoja.

Eräs alle 3000 euroa tienaava ja ihan hyvin menee.

Ihminen, joka haluaa menestyä elämässään ja tienata hyvin, on mielestäsi kyvytön rahankäyttäjä? Mielestäni henkilö, joka saa rahan kasvamaan, on pikemminkin erittäin fiksu rahan suhteen. Ja kun rahaa on enemmän, voi sitä käyttääkin enemmän vapaammin ilman että tarvitsee koko ajan tehdä valintoja siitä, mitä voi ostaa ja mitä ei.

Joku joku, onko se se suomen joku ?

Sairaanhoitajat ovat alipalkattuja. 

En kyllä pysty ymmärtämään pikkutytöistä tai -pojista haaveilua. Ellei tässä tarkoitettu haaveita lapsen saamisesta.