Orpon hallitus nimenomaan ei ole heikentänyt ostovoimaa
En ymmärrä miksi täällä jaksetaan vinkua siitä että sosiaalitukien leikkaukset joten vaikuttaisi kansan ostovoimaan, siis maan talouden kannalta. Sillä ei ole mitään käytännön merkitystä voiko tuensaaja käyttää 20e/kk ylimääräistä johkin.
Se oikea ostovoima löytyy keskiluokasta eli 3000-4000e tienaavilta jotka ei saa tukia, he voivat helposti kyttää 500e/kk ylimääräiseen. Ja Orpon hallitus nimenomaan on päättänyt että keskiluokalta ei leikata, esim autoilun kustannuksia ei nostettu kun jakeluvelvoite peruttiin ja polttoaineveroa alennettiin. Myös tuloverotus keveni jonkun verran.
Oikea syy miksi nyt ei osteta mitään on energiakriisi eli käytännössä vihreä siirtymä. Vaikka tällä hetkellä sota on suurin syy energiakriisiin, käytännössä se on samaa vihreää siirtymää mitä punavihreät ajaa. Kaikki vaatii fossiilisia polttoaineita ja kaikki kalllistuu kun polttoaineet kallistuu. Rakentaminen/asuminen, ruoka, liikkuminen, kaikki riippuvaisia polttoaineiden hinnoista tavalla tai toisella. Tästä syystä nyt ei uskalleta kuluttaa.
Kommentit (295)
Purran puheet paranevasta ostovoimasta on mielenkiintoinen. Suomessa eläkeläisiä oli 2023 lopussa 1231274 henkilöä ja sen määrä on lisääntynyt tuosta ja on noin neljännes koko väestöstä. Tämä ryhmä olisi parantamassa kotimaista ostovoimaa eniten, mutta kuten tiedetään, hallitus on leikannut eniten tämän ryhmän toimeentulosta nousseita hintoja vastaan. Oma käteenjäävä eläkkeeni on pienentynyt viime vuodesta n. 200 euroa ja työaikanani olen kuulunut palkassa ylempään keskiluokkaan.
Olenkin ajatellut protestoida hallituksen käytöstä, enkä osta mitään muuta kuin edullista ruokaa, kuten köyhä väki tekee aina. Onneksi en tarvitse kantaa huolta työpaikasta ja työtulosta, vaikka teenkin jatkuvasti talkootyötä. Se on halvinta koko yhteisölle ja hyödyksi Suomelle, mutta sitäkin hallitus vastustaa, koska se ei ole EK:n listalla tuettavana ja se voi kilpailla yritysten kanssa.
Suomi on vaan valitettavasti niin pieni väestöltään, että todellista kilpailua avainasioissa (korkeaa asiantuntemusta vaativissa toimissa) ei ole. Niinpä markkinatalous ei oikeasti toimi täällä ja kaikki todellinen korkeaa asiantuntemusta vaativa kehitys maksaa täällä liikaa ja kansainvälinen kilpailu verrattuna esim. USA:han on lähes mahdotonta.
"Eläkkeitä maksetaan 39,1 miljardia vuodessa." https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
"Eläkeläiset ovat maksaneet vain pienen osan eläkkeistään itse." https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html
Ansiosidonnaista maksettiin vuonna 2024 vain 2 miljardia https://www.tyj.fi/tilastot
No, ne työpaikat lähtee ylemmältä keskiluokalta kun alemmalla keskiluokalla eikä alemmalla luokalla ole ostovoimaa ollenkaan. Eli ylempi keskiluokka on riippuvainen alemman keskiluokan ja alemman luokan ostovoimasta. Jos sitä ostovoimaa ei ole niin ylemmällä keskiluokallakaan ei ole rahaa eikä töitä.
Vielä vuodenkin päästä sut voi nauraa suohon. Tämä hallitus on vienyt kaiken ostohalukkuuden meiltä keskituloisilta. Ja vaikka pääsisin tästä ylempään tuloluokkaan, en edelleenkään käyttäisi rahaa mihinkään ylimääräiseen. Sen on tämä hallitus varmistanut.
Kyllä se nousu alkaa sitten syssymmällä tosin vuodesta ei ole tietoa terv.Petteri ja Riikka.
Mä en ole koskaan elänyt tuilla. Olen tuota sun mainitsemaa tuloluokkaa, mutta ihan sama olisinko sen alle tai yli, en kuluttaisi. Kaiken laittaisin säästöön. Purra ja Orpo menkööt pussauskoppiin ja maksakoot itse kaikki vajeet...
Sotesta täytyy vielä leikata, terkuin purra.
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä alisuoriutuja https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011319387.html
Oletko pomon suosikki vai et?
Keskiluokkaa tippuu koko ajan työttömiksi. Akateemisia työttömiä on jo noin 50 000. Ansiosidonnaisen leikkaus oli hallitukselta todella tyhmä teko, jolla on monia negatiivisia vaikutuksia.
Ensiksi, ansiosidonnaisen leikkaus ei vähentänyt valtion kuluja. Ansiosidonnainen maksetaan työttömyyskassoista. Valtio maksaa kassoille vain Kelan työttömyyspäivärahaa vastaavan osuuden ja kaikki sen päälle tuleva raha tulee työttömyyskassojen rahastoista. Ansiosidonnaisen leikkaus vahvisti työttömyyskassoja, joille jää vähemmän maksettavaa.
Toiseksi, ansiosidonnaisen leikkaus lisää valtion maksamien tukien määrää. Moni, joka olisi pärjännyt työttömyysaikansa yli alkuperäisellä ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella, joutuukin nyt leikkausten vuoksi turvautumaan Kelan asumistukeen ja toimeentulotukeen. Sen sijaan, että maksajana olisi ollut työttömyyskassa, leikkausten vuoksi tukia joudutaan täydentämään nyt valtion kassasta.
Kolmanneksi, asumistuen muutos vaikeuttaa vaikeuksiin joutuneiden kansalaisten asemaa. Asumistukea rajattiin niin, ettei sitä saa enää omistusasuntoon. Keskiluokka tyypillisesti asuu omistusasunnoissa. Tähän saakka Suomessa on voinut luottaa, että jos kohtaa vaikeuksia, esimerkiksi joutuu työttömäksi, niin yhteiskunnan tuki auttaa vaikeiden elämäntilanteiden yli, eikä yhteiskunta vaikeuta jo ennestäänkin vaikeaan tilanteeseen joutuneiden kansalaisten asemaa lisää. Vaikeuksien kohdatessa keskiluokka ei nyt kuitenkaan enää saa tarvitsemaansa tukea, vaan työpaikan menettämisen lisäksi moni menettää myös kotinsa ja joutuu muuttamaan vuokralle.
Neljänneksi, hallituksen toimet heikentävät ostovoimaa. Leikkausten lisäksi myös irtisanomista ollaan helpottamassa. Nekään, joilla vielä työpaikka on säilynyt, eivät uskalla enää kuluttaa, vaan yrittävät säästää, sillä keskiluokkaisen palkansaajan tärkeintä turvaa, eli ansiosidonnaista työttömyysturvaa, heikennettiin, ja jos työttömyys osuu kohdalle, ilman mittavia säästöjä vaara oman kodin menettämisestä on suuri. Ei myöskään ole luottamusta, etteikö uusiakin leikkauksia ja työntekijän aseman heikennyksiä voisi olla tulossa, joten omat säästöt näyttäytyvät ainoana mahdollisena selviytyiskeinona tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
"Eläkkeitä maksetaan 39,1 miljardia vuodessa." https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
"Eläkeläiset ovat maksaneet vain pienen osan eläkkeistään itse." https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html
Ansiosidonnaista maksettiin vuonna 2024 vain 2 miljardia https://www.tyj.fi/tilastot
Valtio ei maksa ansiosidonnaista. Sen maksaa työttöyyskassat, niistä rahoista jotka työntekijät ja työnantajat ovat keränneet, ja valtio korvaa kassoille vain Kelan peruspäivärahaa vastaavan määrän.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaa tippuu koko ajan työttömiksi. Akateemisia työttömiä on jo noin 50 000. Ansiosidonnaisen leikkaus oli hallitukselta todella tyhmä teko, jolla on monia negatiivisia vaikutuksia.
Ensiksi, ansiosidonnaisen leikkaus ei vähentänyt valtion kuluja. Ansiosidonnainen maksetaan työttömyyskassoista. Valtio maksaa kassoille vain Kelan työttömyyspäivärahaa vastaavan osuuden ja kaikki sen päälle tuleva raha tulee työttömyyskassojen rahastoista. Ansiosidonnaisen leikkaus vahvisti työttömyyskassoja, joille jää vähemmän maksettavaa.
Toiseksi, ansiosidonnaisen leikkaus lisää valtion maksamien tukien määrää. Moni, joka olisi pärjännyt työttömyysaikansa yli alkuperäisellä ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella, joutuukin nyt leikkausten vuoksi turvautumaan Kelan asumistukeen ja toimeentulotukeen. Sen sijaan, että maksajana olisi ollut työttömyyskassa, leikkausten vuoksi tukia joudutaan täydentämään nyt valtion k
Juju on siinä, että kaikki työttömät ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, niihin vaikuttavat puolison pienetkin tulot. Yleistä asumistukea ei saa omistusasuntoon. Lainat ei ole menoja toimeentulotuessa eikä saa omistaa kesämökkiä, venettä, asuntovaunua eikä moottoripyörää.
En kuluta mitään ylimääräistä, koska kaikki verot menevät poliisille ja puolustusvoimille, joilta ei ole leikattu mitään eikä leikata tulevaisuudessakaan. Haista paska vaan petteri
Mitä väliä ostovoimalla kun suurin osa voitoista valuu Ruotsin puolelle. Ruotsalaisilla firmoilla on hallussaan lähes koko Suomen vähittäiskauppa elintarvikekauppaaå lukuunottamatta. Syödä silti täytyy vaikkei rahaa mihinkään muuhun riittäisikään
Onko susta 300-500 kuukaudessa vähän leikkaamista?
Me työmarkkinatorille jne katsomaan kuinka vähän niitä työpaikkoja on.