Lue keskustelun säännöt.
Kävitkö lapsuudessasi pyhäkoulussa
01.06.2024 |
Minä kävin. Naapurissa järjestettiin pyhäkoulua. Sain jonkun tarran jokaisella käynnillä liimattavaksi. En edes ollut mitenkään uskollisesta perheestä.
Kommentit (68)
En, mutta kolmella ensimäisellä kouluvuodella lauantainakin oli koulua,kyllä se riitti viikon ohjelmaan jotkut menivät kylläkin vielä sunnuntaina pyhäkouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oltiin suvaitsevaisempia. Pyhäkouluissa kävi paljon uskonnottomien perheiden lapsia ja se oli ok. Nykyään moni ei päästäisi niihin lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu kävin, mutta oon niin vanha (38) että me saatiin kyllä kiiltokuvia eikä tarroja. Muistan edelleen miltä pyhäkoulun liima haisi. Muistan sieltä paljon muutakin, mutta liiman haju menee mukavien muistojen kilvassa kärkeen. Uskonnollisesta perheestä olen, siitä sittemmin aikuisiällä toipunut.
Tä? Lammastarrat oli 1960-luvulla ja kiltsikat liimattiin. Olen niin vanha kuin 66.
Ei tainneet olla vielä mitään tarroja, vaan kuvia, joissa oli liima takana. Vähän postimerkin tyylin, niitä piti kastella ( ts nuolaista, ennen kuin tarttuivat )
Ei kasteltu, vasn olivat tarrapohjassa, mistä irrotus ja suoraan pahviin. Kastelematta.
No minä olen niin vanha, +70 v, että silloin 50-luvun lopulla ei ollut olemassakaan mitään tarroja ja tarrapohjia.
Ja meillä taulu oli kotona seinällä ja se lammas kulki taskussa ja se piti liimata siihen tauluun.
Vierailija kirjoitti:
En, mutta kolmella ensimäisellä kouluvuodella lauantainakin oli koulua,kyllä se riitti viikon ohjelmaan jotkut menivät kylläkin vielä sunnuntaina pyhäkouluun.
Niin se pyhäkoulu ainakin meidän kylällä kesti sen tunnin, saman ajan mitä kirkonmenot radiossakin kestivät.
Tarrat tuli Suomeen 1960-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin toki. Koko seutukunnan lapset kävi kansanopistolla pyhäkoulussa. Se oli ihanaa.
Se pyhäkoulun tätikin oli niin kaunis ja nuori.
Siellä opistolla oli tosi paljon kaikenlaista muutakin ohjelmaa, oli näytelmäkerhoja, kotiseutujuhlia, lauluiltamia, tanhukerhoja ja vaikka mitä. Pyhäkoulussa oli aina ihanaa, saatiin mehua ja keksejä ja laulettiin ja täti soitti pianoa. Jotain kiiltokuvia saatiin jos oikein muistan. Kaikesta on minulla vielä tallella ryhmävalokuva, jonka kävi oikein ammattikuvaaja ottamassa meistä lapsista. Olen siinä neljävuotias. Muistan vieläkin jokaisen siinä olevan lapsen nimen.
Se oli 50-lukua. Onnellista viattomuuden aikaa.
Kävin ja muistan jo silloin kuinka pidin kaikkea sitä mitä siellä opetettiin täytenä satuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin pyhäkoulussa, sieltä on mukavat muistot. Musta Saara -laulu ja tarinat lähetystyöstä jäivät ehkä parhaiten mieleen.
Tulin uskoon 12-vuotiaana ja olen edelleen uskossa. Erosin kirkosta 19 v. ja kuulun nykyään Vapaakirkkoon.
N54
Vanhempani kuuluivat luterilaiseen kirkkoon, mutta kävin lähinnä helluntaiseurakunnan naisten pitämässä pyhäkoulussa, kokoontuivat enimmäkseen kodeissa siihen aikaan.
Parikymppisenä tulin uskoon ja hengellinen koti löytyi toisesta vapaan suunnan kirkosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin kun käskettiin. En tykännyt yhtään, ahdisti lähinnä.
En käynyt mutta muistan että jonkin tapahtumaketjun seurauksena kerran jouduin mukaan. Oli tavattoman tyhmän tuntuista ja tuon kerran ansiosta osasin jatkossa kiertää kaukaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin ja näin jälkeenpäin aikuisena mietin, että minkä ihmeen takia?!? Ilmeisesti ysärillä oli niin tylsää, että kaikki harrastukset ja menot otettiin ilolla vastaan.
Minäkin kävin naapurissa pyhäkoulussa ja sain tarroja. Perheemme ei ollut lainkaan uskonnollinen.
Äitini paljasti paljon myöhemmin, silloin kun minullakin oli jo lapsia, miksi minut laitettiin pyhäkouluun. Saivat olla isäni kanssa kaksistaan tunnin joka sunnuntai. Oli kuulemma mukavaa sellainen tauko lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu kävin, mutta oon niin vanha (38) että me saatiin kyllä kiiltokuvia eikä tarroja. Muistan edelleen miltä pyhäkoulun liima haisi. Muistan sieltä paljon muutakin, mutta liiman haju menee mukavien muistojen kilvassa kärkeen. Uskonnollisesta perheestä olen, siitä sittemmin aikuisiällä toipunut.
Toipunut?
Kävin pyhäkoulussa. Äitini toimi pyhäkoulunopettajana. Minulle on jäänyt siitä ihan hyvät muistot, ei ollut ns. pakkopullaa.
Tuttu minullekin taulu, missä Jeesus kaitsee lampaita. Saatiin lammastarra jokaisesta pyhäkoulukäynnistä.
Ihana kun muutkin on käyneet lammastarrojen ja tylsyyden takia. Tosin parin kerran jälkeen en enää kestänyt kuunnella kun ne sadut otettiin ihan todesta. Olin ehkä 1.-2. luokalla ja koulussa osallistuin elämänkatsomustietoon. Ei saaneet mua käännytettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin ja näin jälkeenpäin aikuisena mietin, että minkä ihmeen takia?!? Ilmeisesti ysärillä oli niin tylsää, että kaikki harrastukset ja menot otettiin ilolla vastaan.
Minäkin kävin naapurissa pyhäkoulussa ja sain tarroja. Perheemme ei ollut lainkaan uskonnollinen.
Äitini paljasti paljon myöhemmin, silloin kun minullakin oli jo lapsia, miksi minut laitettiin pyhäkouluun. Saivat olla isäni kanssa kaksistaan tunnin joka sunnuntai. Oli kuulemma mukavaa sellainen tauko lapsista.
Taitaa olla yleinenkin syy ja ainut hyöty, ei tosin niille lapsille.
Meidän pyhäkoulussa sai vain leimoja, oli 50-luvun alku. N74
Kyllä kävin monta vuotta koska naapurissa kaverin äiti piti. Se oli ihan mukavaa ja lähinnä niitä raamatun jänniä tarinoita kuunneltiin. Ei ollut mitään paasaamista. Pyhäkoulun ansiosta uskonto koulussa aina 8-9 ilman lukemista. Joskus ysärillä tuo.
Arvostan aitoa uskoa. Onko uskosi armoa?