Kertokaa ammattinne te, joiden lapsilla kympin todistus.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhemmat poromiehiä? Hienoa. 

Miksei olisi?

No ei ole ihan kympin oppilas, mutta lähellä. Keskiarvo 9.6.

Äiti lähihoitaja, isä kivimurskaamon työmies. Matemaattisuus periytynyt selvästi isältä.

Isä bloggaaja, äiti sukupuolentutkija

Vierailija kirjoitti:

No ei 9. 3 kyllä kovin lähellä kymppiä ole. Pyöristetään ysiin. Itsellä oli 8.9 ja pidin itseäni ysin oppilaana. Ai niin ja isä putkari ja äiti postinjakaja

Lähempänä kuin 8.9. 

Geeneitä kiinni. Ja kasvatuksesta. Lapset, ketkä ovat saaneet huolenpitoa, rakkautta ja läsnäoloa vanhemmilta, niiten älykkyys on avattu. Menestyvät paljon paremmin

Mulla vanginvartija ja käsityönopettaja, mun muksuilla viestintäasiantuntija ja it-insinööri.

Av-Mamma, en tiedä mistä lapseni ovat älynsä perineet.

Kympin oppilaita eivät olleet, mutta molemmat kirjoittivat 6 L:ää. Minä valtion puljun pikkujohtaja ja mieheni hitsari. 

Ysin päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli jotain 9.7. Isä sairaseläkkeellä (alkoholisti) ja äiti lähihoitaja.

Kampaaja-meikkaaja oon. Älyä olis akateemiseks vaikka mutta kiinnostus isompi tehdä luovaa käsillä koska olen siinä erittäin taitava.

Opettaja ja perhepäivähoitaja

Vierailija kirjoitti:

Geeneitä kiinni. Ja kasvatuksesta. Lapset, ketkä ovat saaneet huolenpitoa, rakkautta ja läsnäoloa vanhemmilta, niiten älykkyys on avattu. Menestyvät paljon paremmin

Lapset joiden vanhemmat ymmärtää, tarkistaa, ja opettaa tarvittaessa koululäksyt pärjää, koska se koulun opetus voi olla heppoista.

Mun kaksoset päättivät vasta kolmannen luokan, joten heillä ei vielä numerotodistuksia ole. Äidinkieli, matematiikka, ympäristöoppi ja englanti arvioidaan kirjaimilla A-E, sama kirjainsysteemi on myös käyttäytymisen arvioinnissa kolmella eri osa-alueella.

Toisen tyttöni kaikki arvosanat olivat A:ta, ja toisellakin kaikki muut olivat A:ta, paitsi matematiikasta B, mikä on sekin oikein hyvä suoritus!

Itse olen suorittanut aikoinani pelkän ylioppilastutkinnon, ja olen vielä toistaiseksi työtön työnhakija. Elokuussa aloitan kuitenkin korkeakouluopinnot. Mieheni on ammattikoulun käynyt bussikuski.

Me olemme aina kovasti tukeneet ja tsempanneet tyttöjämme opiskelussa, auttaneet läksyissä ja kannustaneet lukemaan kokeisiin. He ovatkin todella ahkeria ja tunnollisia koululaisia, joita ei ole juuri edes tarvinnut patistella tekemään läksyjä, koska he niin hienosti huolehtivat niistä itse. Lähes kaikista kokeista ovat saaneet kiitettäviä arvosanoja, nyt kolmosluokalla kokeet arvioitiin jo numeroilla. Kymppejä ja yhdeksikköjä niistä tuli, kahdeksan ja puoli oli "huonoin" numero.

Mun mielestä kaikki numerot kasista ylöspäin ovat hyviä, eikä kaikessa todellakaan tarvitse olla paras, riittää että tekee oman parhaansa niin hyvin kuin osaa. En vaadi menestymistä, vaan kannustan siihen. Fiksuja ja lahjakkaita tyttöni kaiketi ovat, koska hyvät arvosanat ovat tulleet heille suurempia ponnistelematta. He eivät myöskään vain istu kotona nenä kiinni kirjassa, vaan touhuavat paljon ulkona kavereiden kanssa. Onneksi heidän kaverinsakin ovat samanlaisia kilttejä ja fiksuja tyttöjä, jotka myös pärjäävät koulussa hyvin.

Syksyllä sitten taas jatketaan opintoja, kun minäkin alan opiskelemaan. Opiskelen etänä ja verkossa, joten voin tehdä kouluhommia täällä kotona sillä aikaa kun tytöt ovat koulussa.

Meillä opettaja ja professori 

Äidinkielen opettaja ja metsänhoitaja

Timpuri ja myymäläapulainen.

Mammalandian kuningatar.

Äiti ja isä molemmat lääkäreitä

Keskiarvo lapsella 9,5. Minä yleislääkäri, mies hammaslääkäri. Ehkä tyttökin jatkaa lääkäriammattiin aikanaan, jos oppi menee samalla menestyksellä perille. Ollaan todella iloisia :)

Ei sillä, monessa ammatissa tehdään tärkeää työtä ja menestyminen ei katso kouluarvosanoja, vaan muunlaista osaamista ja pystymistä. Alkakoon vaikka posteljooniksi, jos siitä pitää.

Mieheni eli lapsen isä työkyvyttömyyseläkkeellä (oli töissä tokmannilla), minä olen töissä siivoojana laitoksessa.