Kuinka ja missä vaiheessa tuhoatte tai jollain tavoin hävitätte miehenne vanhat vaatteet

Vierailija kirjoitti:

Mieheni vaatteet ovat hänen omaisuuttaan. En voi hänen tavaroitaan noin vain ruveta omin lupineni hävittämään.

Miksi tätä on joku alapeukuttanut? Ei toisen omaisuutta saa viedä. Etenkään kun kyse ei ole mistään vaarallisesta tavarasta. Kyllä nämä asiat pitää hoitaa keskustelemalla (tai joku varmaan voisi sitä nalkutukseksikin väittää).

Vierailija kirjoitti:

Mieheni vaatteet ovat hänen omaisuuttaan. En voi hänen tavaroitaan noin vain ruveta omin lupineni hävittämään.

Aplodit ketjun ainoalle järkevälle vastaukselle.

Muut hävetkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni vaatteet ovat hänen omaisuuttaan. En voi hänen tavaroitaan noin vain ruveta omin lupineni hävittämään.

Aplodit ketjun ainoalle järkevälle vastaukselle.

Muut hävetkää.

Moni kirjoitti, että mies saa vastata itse vanhojen vaatteidensa hävittämisestä. Mitä vikaa niissä vastauksissa on, kun käsket hävetä?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni vaatteet ovat hänen omaisuuttaan. En voi hänen tavaroitaan noin vain ruveta omin lupineni hävittämään.

Kymmenen vuotta vanha reikäinen paita ei ole minkään arvoinen. Se ei ole omaisuutta. Kysy vaikka paljonko vakuutusyhtiö maksaisi siitä talon palamisen yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään pitää tekstiilit kierrättää eli vien kaikki vanhat tekstiilit keräyspisteeseen. 

Niin siis sekajätteeseenhän ne kuuluvat jos eivät ole enää käyttökelpoisia. Rikkinäisiä ja likaisia ei saa laittaa vaatekeräyslaatikoihin.

Lumppukeräykseen saa. En kyllä tiedä, missä niitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään pitää tekstiilit kierrättää eli vien kaikki vanhat tekstiilit keräyspisteeseen. 

Niin siis sekajätteeseenhän ne kuuluvat jos eivät ole enää käyttökelpoisia. Rikkinäisiä ja likaisia ei saa laittaa vaatekeräyslaatikoihin.

Lumppukeräykseen saa. En kyllä tiedä, missä niitä on.

No ei mieheni sentään mikään lumppu ole, vaikka seksistä pitääkin! Ei pyöri tuolla kylillä sulojaan tarjoamassa.

Vierailija kirjoitti:

Mies laittaa ne vaatekeräykseen. Ja minä omani. Olemme aikuisia. 

Harvinaista, ah niin harvinaista, ainakin tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään pitää tekstiilit kierrättää eli vien kaikki vanhat tekstiilit keräyspisteeseen. 

Niin siis sekajätteeseenhän ne kuuluvat jos eivät ole enää käyttökelpoisia. Rikkinäisiä ja likaisia ei saa laittaa vaatekeräyslaatikoihin.

Tekstiilileräyksren saa viedä sellaista, joka ei enää vaatteena palvele, eli lumppuja. 

Miksi ihmeessä mä niitä mihinkään heittäisin?

Sen jälkeen, kun mies on kuollut tai menettänyt kykynsä huolehtia omista asioistaan.

Yksi mahdollisuus on tietysti jauhaa paskaa omasta puolisostaan täällä. Toinen vaihtoehto olisi valita täysijärkinen puoliso, jota ei tunne tarvetta pilkata ja väheksyä. Mutta jokaisen oma valinta tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä mä niitä mihinkään heittäisin?

Kun ei itse ymmärrä omaa parastaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä mä niitä mihinkään heittäisin?

Koska rakastat miestäsi ja haluat hänelle hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä mä niitä mihinkään heittäisin?

Koska rakastat miestäsi ja haluat hänelle hyvää.

Jos ja kun hän rakastaa itseään hän myös huolehtii itsestään ja esimekiksi vaatteistaan. Hellyyttä meillä osoitetaan muilla tavoin kuin ostamalla vaatteita, pyykkäämällä ja käymällä läpi sitä onko jotakin heitettävä pois. Mies jota rakasta ei voi olla mikään avuton joka ei kykene huolehtimaan omista asioistaan. Enkä muutenkaan ymmärrä mikä ihmeen paapomisen tarve naisilla on. Eikö siitä rakkautta voi näyttää muutenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä mä niitä mihinkään heittäisin?

Kun ei itse ymmärrä omaa parastaan.

Miksi minun puolisoni ei ymmärtäisi omaa parastaan?

Kyllä minä välillä otan miehen vaatteita ja pistän kierrätyspussiin ja vien samantien uffin laatikkoon tai tekstiilikeräykseen. Miehen oma silmä sille, että onko joku vaate hyvin istuva vai ei, ei oikein toimi aina. Onnistuu tekemään itselleen setämieslookin tahtomattaan liian suurilla tai muuten vain roikkuvilla vaatteilla. Hän myös aina välillä onnistuu ottamaan jonkun ikivanhan vaatteen mukaan mökiltä kuvitellen sen vielä muutenkin käyttökelpoiseksi yhtäkkiä, vaikka vaate on saanut armonaikaa remontti- ja mökkivaatteena ja nämä lähtevät kyllä sitten sitä mukaa kierrätykseen myös.

ne häviää itsestään, pihatyö vaatteiksi, sitten autotaliin sorviräteiksi sen jälkeen niitä ei enää ole

Ei mene hävitykseen vielä tässä vaiheessa. Vanhat vaatteet, muidenkin kuin miehen omat,  menee verstaalle räteiksi, josta sitten itse hävittää tarpeen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni ei ole tapana käyttää vaatteita puhkikuluneeksi asti. Työkin on sellainen, mikä edellyttää edustavaa pukeutumista.

Isäni on samanlainen, ikinä en ole hänellä nähnyt likaisia tai rikkinäisiä vaatteita (*korkeintaan jossain maalaus- tai muissa töissä).

Joillain tosiaan on sellainen työ, että se siisteys on tavallaan odotettua.

On varmaan kyllä paljon myös luonnekysymys.

Toki on myös niitä, jotka voivat olla vaikka kuinka hyvässä työssä/ virassa niin silti siisteys on mitä sattuu.

Onhan niitäkin tullut nähtyä.

Ja ihmeteltyä...

Pistän riepulaatikkoon, mies vie ne itse sieltä autotalliin sotkujen siivoamseen. Joskus tuon kaupasta t-paitoja ja kalsareita ja pyydän vaihtarit kaapista tilalle. Aina on kelvannut ;) Sukista yleensä vain sanon että pesukone söi, laittaa ostoslistaan kun uhkaa loppua.

Tammialesta katsottiin hänelle uusi toppatakki. Mulla ei ole hajuakaan missä ne 2 kulahtanutta ikälppua takkia on, luultavasti tulevat vielä jostain vastaan, varmastikaan ei ole heittänyt pois kun voi joskus tarvita (ei tarvi).